Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä
Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.
- Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ensihoidossa edelleen ainoastaan jäävuoren huippu. Viime vuoden tilastoissa erityistä huolta herättää fyysisen väkivallan merkittävä kasvu, kertoo vs. ensihoitopäällikkö Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Fyysisen väkivallan tilanteita kirjattiin viime vuonna 46 kappaletta, mikä on 10 prosenttia kaikista raportoiduista tilanteista. Kasvua edellisvuoteen oli 130 prosenttia. Aiempina vuosina (2016 - 2019) vastaavia tilanteita on kirjattu vuosittain 16 - 21 kappaletta.
Uhkaavia tilanteita eniten ensihoidossa
Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Vuonna 2020 tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja oli ensihoidon asiakas (89 % tapauksista), sukupuoleltaan mies (73 %) sekä päihtynyt (86 %).
Pääosa uhka- ja väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa, mutta niitä ilmenee vuosittain muutamia myös muissa pelastustoimen tehtävissä, kuten palotarkastusten yhteydessä. Tieto mahdollisesta väkivallan uhasta oli etukäteen tiedossa vain noin kymmenessä prosentissa tilanteista. Lopuissa tilanne tuli eteen yllättäen (60 %) tai tieto ei ollut saatavilla tehdyistä ilmoituksista (30 %).
- Hälytystehtävien lähtökohtana on aina asiakkaan hoidontarpeen arviointi, ensihoitoa vaativa tilanne tai muu pelastustoimen tuottama palvelu. Henkilöstön fyysinen koskemattomuus sekä työrauhan turvaaminen on tehtävillä ensisijaisen tärkeää, sanoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen.
Tilanteiden seurantaan tarvitaan yhdenmukainen raportointijärjestelmä
Pelastuslaitoksissa on vuosien saatossa lisätty henkilöstön koulutusta ja parannettu suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kuitenkin panostaa konkreettisin toimenpitein.
Paremman kokonaiskuvan aikaansaamiseksi pelastuslaitokset toivovat yhdenmukaista raportointijärjestelmää, jolloin tieto olisi helpommin saatavilla ja kynnys raportointiin madaltuisi.
- Yhdenmukainen raportointimenettely olisi tärkeä askel tilanteiden luotettavassa seurannassa. Raportointijärjestelmän integrointi esimerkiksi osaksi sähköisen potilastietojärjestelmän hoitokertomusta mahdollistaisi luotettavammat tilastotiedot, Virtanen sanoo.
Lisätietoja:
Terhi Virtanen, koordinaattori, Kuntaliitto, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624
Jukka Lehtola, vs. ensihoitopäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, jukka.lehtola@porvoo.fi , Puh. 040 1471090
Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Hot och våld ökar fortfarande inom prehospital akutsjukvård – räddningsverken oroade över ökat fysiskt våld vid uppdrag23.2.2021 09:26:36 EET | Tiedote
Den ökade förekomsten av hot och våld mot räddningsverkens personal samt fysiska angrepp vid utryckningar inom den prehospitala akutsjukvården oroar räddningsverken. Räddningsverkens partnerskapsnätverk som koordineras av Kommunförbundet har fört statistik över anmälningar om hot och våld mot räddningsverkens personal sedan år 2014. Från 2016 till 2020 har anmälningarna ökat med 67 procent.
Kommunala beslutsfattarundersökningen: planläggning, bostadspolitik och samarbete med lokala företag viktiga för kommunens livskraft22.2.2021 10:47:10 EET | Tiedote
En stor del av de kommunala beslutsfattarna anser att planläggningen, markanvändningen, samarbetet med lokala företag och bostadspolitiken har stor betydelse när det gäller att bevara och förbättra kommunens livskraft och välfärd. - Planläggningen, bostadspolitiken och samarbetet med företag utgör i stor utsträckning lokala lösningar för att främja livskraften, säger Siv Sandberg, forskare vid Åbo Akademi. Andra högt värderade metoder är att förebygga utslagning och marknadsföra kommunen. Planläggningen och markanvändningen har behållit sin ställning som viktiga åtgärder under en lång tid, eftersom de också under undersökningsåren 2015 och 2017 ansågs vara de viktigaste metoderna att bygga upp livskraften. Planläggningen och markanvändningen betraktas som viktigast i kommuner av alla storleksklasser. – De kommunala beslutsfattarna har en viktig roll i att främja kommunens livskraft. Undersökningen visar att kommunens livskraft och välfärd bygger på många slags åtgärder, som nästan alla
Kuntapäättäjätutkimus: kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tärkeimpiä kunnan elinvoiman edistämisen keinoja22.2.2021 10:33:34 EET | Tiedote
Suuri osa kuntapäättäjistä katsoo kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen olevan sidoksissa erityisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön, yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa sekä asuntopolitiikkaan. - Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa ovat pitkälti juuri paikallisia ratkaisukeinoja elinvoiman edistämiseen, toteaa Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg. Suosituimpiin keinovalikoimiin lukeutuvat lisäksi syrjäytymisen ehkäisy sekä kunnan markkinointi. Kaavoitus ja maankäyttö ovat säilyneet suosituimpina läpi vuosien, sillä myös tutkimusvuosina 2015 ja 2017 niiden on katsottu olevan keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman rakentumisessa. Kaavoitusta ja maankäyttöä pidettiin tärkeimpänä keinona kaikenkokoisissa kunnissa. - Kuntapäättäjillä on merkittävä rooli kunnan elinvoiman edistämisessä. Tutkimuksesta nähdään, että kunnan elinvoimaisuus ja hyvinvointi rakentuvat monenlaisista toimenpiteistä, joista lähes kaikkia kuntapäättäjät arvottavat ai
Ulf Stenman valittu Kuntaliiton ruotsinkielisten asioiden johtajaksi18.2.2021 13:03:37 EET | Tiedote
Ulf Stenman on Kuntaliiton ruotsinkielisten asioiden yksikön uusi johtaja. Kruunupyyn vs. kunnanjohtajana toimiva Stenman valittiin Kuntaliiton hallituksen kokouksessa 18.2.2021.
Ulf Stenman svensk direktör vid Kommunförbundet18.2.2021 13:00:27 EET | Tiedote
Ulf Stenman blir ny direktör för den svenska enheten vid Finlands Kommunförbund. Stenman som är tf. kommundirektör i Kronoby valdes av Kommunförbundets styrelse den 18.2.2021.
Kuntaliitto ja kaupunkipoliittinen työryhmä: Liikenne 12 -luonnoksessa esitetty yhteisrahoitusmalli tulee korjata12.2.2021 14:43:59 EET | Tiedote
Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä ja Kuntaliitto ovat ottaneet kantaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) luonnoksessa esitettyyn yhteisrahoitusmalliin. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka pitää sisällään valtion ja myös kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme