Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä

Jaa
Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

- Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ensihoidossa edelleen ainoastaan jäävuoren huippu. Viime vuoden tilastoissa erityistä huolta herättää fyysisen väkivallan merkittävä kasvu, kertoo vs. ensihoitopäällikkö Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Fyysisen väkivallan tilanteita kirjattiin viime vuonna 46 kappaletta, mikä on 10 prosenttia kaikista raportoiduista tilanteista. Kasvua edellisvuoteen oli 130 prosenttia. Aiempina vuosina (2016 - 2019) vastaavia tilanteita on kirjattu vuosittain 16 - 21 kappaletta.

Uhkaavia tilanteita eniten ensihoidossa

Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Vuonna 2020 tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja oli ensihoidon asiakas (89 % tapauksista), sukupuoleltaan mies (73 %) sekä päihtynyt (86 %).

Pääosa uhka- ja väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa, mutta niitä ilmenee vuosittain muutamia myös muissa pelastustoimen tehtävissä, kuten palotarkastusten yhteydessä. Tieto mahdollisesta väkivallan uhasta oli etukäteen tiedossa vain noin kymmenessä prosentissa tilanteista. Lopuissa tilanne tuli eteen yllättäen (60 %) tai tieto ei ollut saatavilla tehdyistä ilmoituksista (30 %).

- Hälytystehtävien lähtökohtana on aina asiakkaan hoidontarpeen arviointi, ensihoitoa vaativa tilanne tai muu pelastustoimen tuottama palvelu. Henkilöstön fyysinen koskemattomuus sekä työrauhan turvaaminen on tehtävillä ensisijaisen tärkeää, sanoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen.

Tilanteiden seurantaan tarvitaan yhdenmukainen raportointijärjestelmä

Pelastuslaitoksissa on vuosien saatossa lisätty henkilöstön koulutusta ja parannettu suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kuitenkin panostaa konkreettisin toimenpitein.

Paremman kokonaiskuvan aikaansaamiseksi pelastuslaitokset toivovat yhdenmukaista raportointijärjestelmää, jolloin tieto olisi helpommin saatavilla ja kynnys raportointiin madaltuisi.

- Yhdenmukainen raportointimenettely olisi tärkeä askel tilanteiden luotettavassa seurannassa. Raportointijärjestelmän integrointi esimerkiksi osaksi sähköisen potilastietojärjestelmän hoitokertomusta mahdollistaisi luotettavammat tilastotiedot, Virtanen sanoo.

Lisätietoja:

Terhi Virtanen, koordinaattori, Kuntaliitto, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624

Jukka Lehtola, vs. ensihoitopäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, jukka.lehtola@porvoo.fi , Puh. 040 1471090

Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye