Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä

Jaa

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

- Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ensihoidossa edelleen ainoastaan jäävuoren huippu. Viime vuoden tilastoissa erityistä huolta herättää fyysisen väkivallan merkittävä kasvu, kertoo vs. ensihoitopäällikkö Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Fyysisen väkivallan tilanteita kirjattiin viime vuonna 46 kappaletta, mikä on 10 prosenttia kaikista raportoiduista tilanteista. Kasvua edellisvuoteen oli 130 prosenttia. Aiempina vuosina (2016 - 2019) vastaavia tilanteita on kirjattu vuosittain 16 - 21 kappaletta.

Uhkaavia tilanteita eniten ensihoidossa

Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Vuonna 2020 tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja oli ensihoidon asiakas (89 % tapauksista), sukupuoleltaan mies (73 %) sekä päihtynyt (86 %).

Pääosa uhka- ja väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa, mutta niitä ilmenee vuosittain muutamia myös muissa pelastustoimen tehtävissä, kuten palotarkastusten yhteydessä. Tieto mahdollisesta väkivallan uhasta oli etukäteen tiedossa vain noin kymmenessä prosentissa tilanteista. Lopuissa tilanne tuli eteen yllättäen (60 %) tai tieto ei ollut saatavilla tehdyistä ilmoituksista (30 %).

- Hälytystehtävien lähtökohtana on aina asiakkaan hoidontarpeen arviointi, ensihoitoa vaativa tilanne tai muu pelastustoimen tuottama palvelu. Henkilöstön fyysinen koskemattomuus sekä työrauhan turvaaminen on tehtävillä ensisijaisen tärkeää, sanoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen.

Tilanteiden seurantaan tarvitaan yhdenmukainen raportointijärjestelmä

Pelastuslaitoksissa on vuosien saatossa lisätty henkilöstön koulutusta ja parannettu suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kuitenkin panostaa konkreettisin toimenpitein.

Paremman kokonaiskuvan aikaansaamiseksi pelastuslaitokset toivovat yhdenmukaista raportointijärjestelmää, jolloin tieto olisi helpommin saatavilla ja kynnys raportointiin madaltuisi.

- Yhdenmukainen raportointimenettely olisi tärkeä askel tilanteiden luotettavassa seurannassa. Raportointijärjestelmän integrointi esimerkiksi osaksi sähköisen potilastietojärjestelmän hoitokertomusta mahdollistaisi luotettavammat tilastotiedot, Virtanen sanoo.

Lisätietoja:

Terhi Virtanen, koordinaattori, Kuntaliitto, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624

Jukka Lehtola, vs. ensihoitopäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, jukka.lehtola@porvoo.fi , Puh. 040 1471090

Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuodelta 2020 — yksi asukas maksoi kunnalle keskimäärin 3 632 euroa26.11.2021 13:44:53 EET | Tiedote

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset olivat 3 632 euroa vuonna 2020. Tästä erikoissairaanhoidon osuus oli reilun kolmanneksen (37 prosenttia) eli 1 334 euroa per asukas. Perusterveydenhuollon osuus oli puolestaan hieman alle viidennes (18 prosenttia) eli 672 euroa per asukas. Ikääntyneiden palveluiden (pois lukien kotihoito) osuus oli 13 prosenttia eli 483 euroa per asukas.

Fler skattesänkningar än höjningar för invånarna: antalet kommuner som höjer skattesatsen lägst under hela 2000-talet18.11.2021 13:13:33 EET | Tiedote

År 2022 höjs kommunalskatten i 16 kommuner och sänks i 12. Höjningarna gäller 116 000 kommuninvånare, medan 140 000 invånare får lägre kommunalskatt. I 281 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad. Det är exceptionellt att de invånare som får sänkt skatt är fler än de vars kommunalskatt höjs. Av de kommuner som sänker skatten är Raumo och Nyslott störst. Antalet kommuner som höjer skattesatsen är nu lägst under hela 2000-talet, 23 färre än i fjol. De största kommunerna som höjer skattesatsen är Kotka och Nurmes.

Useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee vuonna 2022: korottajien määrä 2000-luvun matalin18.11.2021 13:00:24 EET | Tiedote

Vuonna 2022 kunnallisvero nousee 16 kunnassa eli 116 000 kuntalaisella ja laskee 12 kunnassa eli 140 000 kuntalaisella. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa. On poikkeuksellista, että useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee. Laskijoista suurimmat kunnat ovat Rauma ja Savonlinna. Korottajien määrä on 2000-luvun matalin, 23 kuntaa vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat kunnat, jotka nostavat veroprosenttiaan, ovat Kotka ja Nurmes.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ei tule viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta28.10.2021 14:36:43 EEST | Tiedote

Kuntaliitto päätti 28.10.2021 lausunnostaan ympäristöministeriön lakiluonnoksesta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Kuntaliitto katsoo lausunnossaan, että lakiluonnosta ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, mutta näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme