Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset toivovat työntekijöille parempaa lakisääteistä turvaa

Jaa
Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden jatkuva kasvu huolestuttaa pelastuslaitoksia. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut vuodesta 2014 lähtien pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita. Lähes joka vuosi kasvua on ollut noin 15–25 prosenttia. Vuonna 2014 tilanteita kirjattiin 153 kappaletta ja vuonna 2019 jo 375 kappaletta.

Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Tyypillisesti väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö uhkaa ensihoitajia sanallisesti tai tuottaa lievää fyysistä väkivaltaa lyöden tai puristaen esimerkiksi käsivarresta.

Kipua tuottavaa fyysistä väkivaltaa esiintyy harvemmin. Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2019 pelastuslaitosten henkilöstö laati 30 rikosilmoitusta poliisille, mikä on yli puolet enemmän kuin vuonna 2018.

- Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ei voi hyväksyä - meillä on oltava nollatoleranssi tässä asiassa. Ensihoitotyötä pitää pystyä tekemään ilman väkivallanuhkaa ja rangaistusasteikon koventaminen on syytä selvittää pikaisesti. Pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstön on pystyttävä tekemään työtään turvallisesti, korostaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn panostettava

Pelastuslaitoksissa on jouduttu lisäämään henkilöstön koulutusta ja parantamaan suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Pelastuslaitokset toivovat ensihoitajille nykyistä parempaa lakisääteistä turvaa, jotta väkivallasta tuomittaville saataisiin kovempia rangaistuksia.

- Ensihoitajat, palomiehet ja palotarkastajat työskentelevät auttaakseen muita sekä lisätäkseen yhteiskunnan turvallisuutta. Pahimmillaan uhka- ja väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa erilaisia pysyviä tai tilapäisiä post-traumaattisia oireita tai jopa työkyvyttömyyttä, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen Kuntaliitosta.

- Henkilöstöön työtehtävissä kohdistettu uhkailu ja väkivalta on kaikissa muodoissaan tuomittavaa ja sen vuoksi tilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kaikkien tahojen sitoutua yhdessä. Asianmukaiset seuraamukset työtehtävillä tapahtuneisiin rikoksiin tulee saattaa ajan tasalle toimialasta riippumatta, Virtanen painottaa.

Lisätietoja:

Terhi Virtanen, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624

Seppo Lokka, seppo.lokka@espl.fi, Puh. 020 133 4400

Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye