Helsingin yliopisto

Ukrainan sodassa näkyy peilikuvia Unkarin 1956 vapaustaistosta

Jaa

Lännen vapaa maailma Kremlin komentovallan sijasta. Kansalais- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Vapaudenliekin sammuminen invaasioon idästä ja valtava pakolaisaalto.

Väitöskirjan kannessa julkaistussa kuvassa on osa Kotimaan etusivua 80/6.11.1956. Julkaistu Kotimaan luvalla.
Väitöskirjan kannessa julkaistussa kuvassa on osa Kotimaan etusivua 80/6.11.1956. Julkaistu Kotimaan luvalla.

Toiveet ja niiden murskaantuminen vieraiden panssarien telaketjuissa ovat valitettavan tuttuja jokapäiväisestä Ukraina-uutisoinnista.

– Mutta eivät yksin sieltä, toteaa 24.9. väittelevä Timo Kapanen.  – Aivan samoja toiveita näkyi suomalaisessa lehdistössä Unkarin kansannousun yhteydessä 1956.

Kotimaa ja Församlingsbladet odottivat Unkariin sanan- ja uskonnonvapautta 

Väitöskirjassaan Kapanen analysoi Kotimaan ja Församlingsbladetin (Kyrkpressen) tiedotusta sekä kannanottoja Unkarista ja maan luterilaisista kansannousussa 1956 sekä Unkarin luterilaisen kirkon alistamisessa kommunistihallinnolle 1957–1958.

Kotimaa oli 1950-luvulla Suomen vaikutusvaltaisin kristillinen sanomalehti, eräänlainen evankelis-luterilaisen kirkon puolivirallinen äänenkannattaja. Församlingsbladetia voidaan pitää Kotimaan kaltaisena julkaisuna suomenruotsalaisille.

Lehdet odottivat Unkariin poliittisten oikeuksien sekä sanan- ja uskonnonvapauksien lisääntymistä. Tämä odotus henkilöityi merkittäväksi kardinaali József Mindszentyn kaltaiseksi unkarilaiseksi, kirkolliseksi toisinajattelijaksi nousseen luterilaisten johtavan piispan Lajos Ordassin taistoon asemastaan.

Kansannousun tapahtumista lehdet uutisoivat aikansa teknologiaan nähden ajantasaisesti ja aktivoivat ihmisiä auttamaan eri keräysten välityksellä.

– Samoin kuin Ukrainan hätä tänään, myös Unkarin tapahtumat herättivät suomalaisissa runsaasti myötätuntoa, ja pakolaisia haluttiin auttaa sekä Unkarissa että sen naapurimaissa, Kapanen kertoo. – Erona nykypäivään on se, ettei tuolloisessa Suomen ulkopoliittisessa tilanteessa käyty keskustelua pakolaisten vastaanottamisesta Suomeen, eikä Moskova sitä olisi sivusta katsonut.

Neuvostoliiton asevoimien silloisesta maahantunkeutumisesta ja kansannousun kukistamisesta Kotimaa ja Församlingsbladet kertoivat järkyttyneinä. Lehdet käyttivät kylmän sodan läntistä retoriikkaa: länsi oli ”vapaa maailma”, mutta samalla ne moittivat ”vapaan lännen” passiivisuutta Unkarin asiassa.

Medialla ja tiedonvälityksen henkisellä tuella oli merkitystä

Kuten media tänä päivänä Ukrainan suhteen, Unkarin olosuhteiden kiristyttyä Kotimaa ja Församlingsbladet pyrkivät tukemaan maan yhteyksiä länteen. Koska Kotimaata lähetettiin Unkariin, se omalta osaltaan toimikin rautaesiripun takaisena uutisväylänä. Unkariin välittyi sellaista läntistä tietoa, jota maan virallisista tiedotusvälineistä saattoi lukea ainoastaan väritettynä, tai sellaista informaatiota, josta Unkarin valtiollinen tiedotus vaikeni. Lehteä vieläpä referoitiin kirkollisen opposition piirissä suullisesti ja kirjallisesti unkariksi, mikä muistutti kylmän sodan aikaisten Itäblokin toisinajattelijoiden maanalaista julkaisutoimintaa eli samizdat-viestintää.

Hieman moderneimmissa muodoissaan sama ilmiö on toki ajankohtainen myös nykyajan toisinajattelijoille monissa maissa.

– Toiminnan tiedonvälityksellinen merkitys sinänsä oli merkittävä, mutta olennaisinta oli ilmiön suoma henkinen tuki – toisinajattelijat eivät olleet yksin, Kapanen painottaa.

Kapasen tutkimus tarkastelee muun muassa arkistolähteiden ja haastattelujen avulla tätä toisinajattelijaverkoston viestintätapaa. Toisaalta myös kommunistivallan myötäilijät välittivät lehden tietoja omiin tarkoitusperiinsä.

Piispa Ordassin pakotetun viraltapanon jälkeen kesäkuussa 1958 sekä Kotimaan että Församlingsbladetin linja muuttui varovaisemmaksi. Unkarilaisten ja maan luterilaisten vapaushaaveiden haihduttua molemmille lehdille tärkeimmäksi muodostui kommunismin patoaminen Suomessa, Kapanen tiivistää.

Teologian maisteri Timo Kapanen väittelee 24.9. klo 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta Unkarin vapauden äänet: Kotimaa ja Församlingsbladet madjaarien myötäeläjinä 1956 kansannousussa ja luterilaisen kirkon 1957–1958 uudelleenjärjestelyssä

Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PII. Voit seurata väitöstilaisuutta myös videon välityksellä     

Väittelijän yhteystiedot: Timo Kapanen, 050 368 6242, timok111@gmail.com, timo.kapanen@helsinki.fi

Kuvateksti: Väitöskirjan kannessa julkaistussa kuvassa on osa Kotimaan etusivua 80/6.11.1956. Julkaistu Kotimaan luvalla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Väitöskirjan kannessa julkaistussa kuvassa on osa Kotimaan etusivua 80/6.11.1956. Julkaistu Kotimaan luvalla.
Väitöskirjan kannessa julkaistussa kuvassa on osa Kotimaan etusivua 80/6.11.1956. Julkaistu Kotimaan luvalla.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa4.10.2022 10:24:39 EEST | Tiedote

Sosioekonomisten tekijöiden ja alkoholin vaikutus ammatin kuolleisuuteen ei ole saman suuruinen eikä edes samansuuntainen kaikissa ammateissa, joissa on korkea kuolleisuus. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin miehillä 31 ja naisilla 11 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista ja kymmenesosa naispalkansaajista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme