Ukrainan sota muutti Euroopan todellisuuden: inhimillinen ja taloudellinen hinta kietoutuvat toisiinsa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut 24.2.2023 vuoden. Sota on ollut ja on valtava inhimillinen tragedia, joka on johtanut tuhansien siviilien kuolemaan ja haavoittumiseen. Yli 14 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa.

Sodan aiheuttamaan inhimilliseen kärsimykseen liittyy myös taloudellinen ulottuvuus. Sota on vienyt ja vie valtavasti resursseja, jotka ovat pois ukrainalaisten hyvinvoinnista. Danske Bank syventyy Ukrainan sodan vaikutuksiin One year since Russia’s invasion – Europe faces three changes as it settles into new reality -artikkelissa.

”Ilman sotaa kaatuneet, haavoittuneet, pakolaiset ja rintamalla taistelevat olisivat kouluttautuneet, tehneet töitä ja perustaneet yrityksiä. Osa kotinsa jättäneistä ihmisistä löytää toki uuden kodin ja rakentaa elämänsä uudelleen, mutta se vie aikaa”, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

Sodan ylivoimaisesti suurimman inhimillisen ja taloudellisen hinnan maksavat ukrainalaiset. IMF arvioi, että Ukraina menetti viime vuonna bruttokansantuotteestaan vähintään kolmanneksen.

”Inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset kytkeytyvät toisiinsa. Kokonaistuotannon lasku viime vuonna kuvastaa vain sodan välittömiä taloudellisia vaikutuksia, sillä sota on haitannut yritysten ja kotitalouksien tavanomaista toimintaa. Luku ei kuitenkaan pidä sisällään sodan aiheuttamia tuhoja infrastruktuurille saati sitä, että esimerkiksi vammautuminen rintamalla vaikuttaa toimeentuloon koko työuran ajan”, Kuusisto sanoo.

Sodan vaikutukset heijastuvat koko maailmaan. OECD:n arvion mukaan sodan kokonaiskustannukset yltävät jo 2 800 miljardiin Yhdysvaltain dollariin maailmantalouden menetettynä tuotantona. Tämä on yli 10 kertaa Ukrainan talouden koko. Summasta iso osa muodostuu korkeammista energian ja ruuan hinnoista sekä häiriintyneistä toimitusketjuista.

Geopoliittiset riskit nousivat yritysten agendalle

Ukrainan sota on muistuttanut, kuinka tiiviisti globaali talous on nivoutunut. Se tekee järjestelmästä haavoittuvan.

Yritykset miettivät nyt riskejä tarkemmin kuin aiemmin. Geopoliittisten riskien vuoksi esimerkiksi uusien tuotantolaitosten sijainteihin kiinnitetään nyt paljon aiempaa enemmän huomiota. Nämä päätökset ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi.

”Geopoliittisilla sekä turvallisuuteen ja energian saatavuuteen kytkeytyvillä riskeillä voi olla huomattava hinta yrityksille pitkässä juoksussa. Yritykset pohtivat näitä kysymyksiä nyt aiempaa tarkemmin, vaikka lyhyellä aikajänteellä riskinhallinnasta voikin koitua yrityksille kustannuksia”, Kuusisto sanoo.

Geopoliittiset jännitteet ovat saaneet yritykset harkitsemaan Kiinaan liittyviä riskejä entistä tarkemmin. Kiinan ja etenkin Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet viime aikoina. Esimerkiksi viime vuonna Yhdysvallat kiristi Kiinaan kohdistuvaan teknologiavientiin liittyviä pakotteita.

”Globaalien tuotantoketjujen isompi muutos vaikuttaisi laajasti koko yrityskenttään. Länsimaiset yritykset eivät välttämättä investoi mieluusti sellaisiin kehittyviin talouksiin, joihin arvioidaan liittyvän kohonnut riski pakotteista. Toisaalta on epätodennäköistä, että Kiinaan kohdistuisi ikinä yhtä laajoja pakotteita kuin Venäjään. Maa on yksinkertaisesti niin tärkeä kauppakumppani lännelle”, sanoo Kuusisto.