Ukrainan sota muutti Euroopan todellisuuden: inhimillinen ja taloudellinen hinta kietoutuvat toisiinsa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut 24.2.2023 vuoden. Sota on ollut ja on valtava inhimillinen tragedia, joka on johtanut tuhansien siviilien kuolemaan ja haavoittumiseen. Yli 14 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa.
Sodan aiheuttamaan inhimilliseen kärsimykseen liittyy myös taloudellinen ulottuvuus. Sota on vienyt ja vie valtavasti resursseja, jotka ovat pois ukrainalaisten hyvinvoinnista. Danske Bank syventyy Ukrainan sodan vaikutuksiin One year since Russia’s invasion – Europe faces three changes as it settles into new reality -artikkelissa.
”Ilman sotaa kaatuneet, haavoittuneet, pakolaiset ja rintamalla taistelevat olisivat kouluttautuneet, tehneet töitä ja perustaneet yrityksiä. Osa kotinsa jättäneistä ihmisistä löytää toki uuden kodin ja rakentaa elämänsä uudelleen, mutta se vie aikaa”, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Sodan ylivoimaisesti suurimman inhimillisen ja taloudellisen hinnan maksavat ukrainalaiset. IMF arvioi, että Ukraina menetti viime vuonna bruttokansantuotteestaan vähintään kolmanneksen.
”Inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset kytkeytyvät toisiinsa. Kokonaistuotannon lasku viime vuonna kuvastaa vain sodan välittömiä taloudellisia vaikutuksia, sillä sota on haitannut yritysten ja kotitalouksien tavanomaista toimintaa. Luku ei kuitenkaan pidä sisällään sodan aiheuttamia tuhoja infrastruktuurille saati sitä, että esimerkiksi vammautuminen rintamalla vaikuttaa toimeentuloon koko työuran ajan”, Kuusisto sanoo.
Sodan vaikutukset heijastuvat koko maailmaan. OECD:n arvion mukaan sodan kokonaiskustannukset yltävät jo 2 800 miljardiin Yhdysvaltain dollariin maailmantalouden menetettynä tuotantona. Tämä on yli 10 kertaa Ukrainan talouden koko. Summasta iso osa muodostuu korkeammista energian ja ruuan hinnoista sekä häiriintyneistä toimitusketjuista.
Geopoliittiset riskit nousivat yritysten agendalle
Ukrainan sota on muistuttanut, kuinka tiiviisti globaali talous on nivoutunut. Se tekee järjestelmästä haavoittuvan.
Yritykset miettivät nyt riskejä tarkemmin kuin aiemmin. Geopoliittisten riskien vuoksi esimerkiksi uusien tuotantolaitosten sijainteihin kiinnitetään nyt paljon aiempaa enemmän huomiota. Nämä päätökset ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi.
”Geopoliittisilla sekä turvallisuuteen ja energian saatavuuteen kytkeytyvillä riskeillä voi olla huomattava hinta yrityksille pitkässä juoksussa. Yritykset pohtivat näitä kysymyksiä nyt aiempaa tarkemmin, vaikka lyhyellä aikajänteellä riskinhallinnasta voikin koitua yrityksille kustannuksia”, Kuusisto sanoo.
Geopoliittiset jännitteet ovat saaneet yritykset harkitsemaan Kiinaan liittyviä riskejä entistä tarkemmin. Kiinan ja etenkin Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet viime aikoina. Esimerkiksi viime vuonna Yhdysvallat kiristi Kiinaan kohdistuvaan teknologiavientiin liittyviä pakotteita.
”Globaalien tuotantoketjujen isompi muutos vaikuttaisi laajasti koko yrityskenttään. Länsimaiset yritykset eivät välttämättä investoi mieluusti sellaisiin kehittyviin talouksiin, joihin arvioidaan liittyvän kohonnut riski pakotteista. Toisaalta on epätodennäköistä, että Kiinaan kohdistuisi ikinä yhtä laajoja pakotteita kuin Venäjään. Maa on yksinkertaisesti niin tärkeä kauppakumppani lännelle”, sanoo Kuusisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna KuusistoPääanalyytikko
Puh:044 260 9979Minna.Kuusisto@danskebank.comTietoja julkaisijasta
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Danske Bankin yritysasiakkaat: Trumpin tullien vaikutukset ovat olleet toistaiseksi vähäisiä2.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bank selvitti keskisuurilta yritysasiakkailtaan, miten Trumpin tullit ovat vaikuttaneet vientiin. Osa yrityksistä kertoo voivansa siirtää tullien aiheuttamat kulut hintoihin viiveellä, osa ei.
Kutsu medialle: Miten suomalaisten asumishalut ovat muuttuneet?30.4.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Danske Bank järjestää taustoittavan keskustelutilaisuuden asumista käsittelevästä Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksesta.
Tutkimus: Ympäristöasiat eivät paina vaakakupissa asuntokaupoilla entiseen malliin28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ovat kiinnostuneempia putkiremonteista kuin energiatehokkuutta lisäävistä parannuksista. Vain vajaa puolet suomalaisista kokee ympäristövaikutukset melko tärkeiksi valitessaan asuntoa.
Tutkimus: Asuntolainan määrä on hämärän peitossa joka kymmenennelle suomalaiselle22.4.2025 09:29:02 EEST | Tiedote
Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan naimisissa olevat ja sinkut tietävät kotitaloutensa kuukausitulot avopareja paremmin. Iäkkäämmät vastaajat olivat perillä raha-asioistaan nuoria vastaajia paremmin.
Asumisen kustannukset huolettavat suomalaisia: “Huoli on jäänyt päälle”10.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksen mukaan korkojen nousu ei huoleta suomalaisia enää samalla tavalla kuin kaksi vuotta sitten. Nousevista koroista on huolissaan nyt joka viides suomalainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme