Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: Budjettiriihen päätökset jatkavat Suomen vaikuttavuutta maailmalla

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja pitää tervetulleena Suomen edustustoverkoston laajentamista.

- Edustustojen merkitys ei rajaudu vain diplomaattisuhteisiin, vaan edustustot tekevät työtä myös muilla sektoreilla esimerkiksi kaupallisten suhteiden edistämisessä. Edustustoverkoston laajentamisella vahvistetaan Suomen näkyvyyttä ja tunnettavuutta maailmalla, Tuomioja huomioi.

Vuonna 2022 Suomi avaa kaksi uutta edustustoa. Niiden sijaintipaikat päätetään myöhemmin. Tänä vuonna edustustot avataan Senegalin Dakariin ja Qatarin Dohaan, jonka jälkeen Suomen edustustoverkosto käsittää 91 toimipistettä.  

Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä myös uuden Virtual Finland -palvelualustan rahoituksesta. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Johannes Koskinen pitää tärkeänä Virtual Finland -palvelualustan käyttöönottoa.

- Suomen talouden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat osaava työvoima ja yritystoiminta. Juuri Virtual Finland -palvelualustalla luodaan nk. palvelupolkuja ja sitä kautta pyritään helpottamaan yritysten ja työntekijöiden maahantuloa, Koskinen toteaa.

Budjettiriihen päätösten myötä vuonna 2022 Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen taso olisi arviolta 0,49 prosenttia bruttokansantulosta.

- Kehitysyhteistyöllä Suomi auttaa heikommassa asemassa olevia ja kantaa vastuuta äärimmäisen köyhyyden poistamisesta ja eriarvioisuuden vähentämisestä. Kyse on solidaarisuudesta. Covid-19-pandemian seurauksena kehitysyhteistyön merkitys vain korostuu: pandemia on esimerkiksi vaikuttanut1,5 miljardin lapsen koulunkäyntiin ja heistä jopa 50 miljoonaa uhkaa pudota koulusta pysyvästi, ulkoasianvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen tähdentää.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja pitää valitettavana sitä, ettei vieläkään ole mahdollista nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja tavalla, joka uskottavasti toisi Suomen lähemmäksi 0,7 prosentin tavoitteen asteittaista toteuttamista.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot pysyvät nykytasolla. Tämä mahdollistaa aktiivisen osallistumisen jatkossa kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinnan painopisteet ovat Libanonissa ja Irakissa. Operaatioihin osallistutaan myös Kosovossa, Afrikassa ja Välimeren alueella.

- On tärkeää, että kriisinhallintaan osallistumisen rahoitus turvataan ja että kriisinhallintaa kehitetään huomioiden viime keväänä julkaistun parlamentaarisen komitean mietinnön suositukset. Kansainvälinen kriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja vastuunkantoa vakaudesta, parlamentaarisen kriisinhallintakomitean jäsenenä toiminut, ulkoasianvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen painottaa.