Ulkomaalaisia työntekijöitä on yhä useammalla työpaikalla – työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää tehokkaampia keinoja torjua hyväksikäyttöä

Luottamushenkilöt arvioivat, että suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat pääasiassa hyvin toimeen keskenään (83 %). Myös kriittiset arviot ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeutumisesta ovat vähentyneet. Vuonna 2019 luottamushenkilöistä 31 prosenttia arvioi, että ulkomaalaiset työntekijät eivät sopeudu suomalaiseen työelämään. Tuoreessa kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

– On hienoa, että työpaikoilla asiat pääsääntöisesti sujuvat hyvin. On kuitenkin huolestuttavaa, että edelleen lähes joka kymmenes vastaaja kertoo, että ulkomaalaistaustaisia syrjitään työpaikalla, sanoo SAK:n maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä.

Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että vastanneista 43 prosenttia sanoo, että ulkomaalaistaustaisille on tarjolla pääasiassa huonompia työpakkoja kuin suomalaisille.

– Hallitus ja muun muassa elinkeinoelämä haluavat lisätä työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti. Se ei kuitenkaan ole eettisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla, jos Suomeen samalla päästetään syntymään kahdet työmarkkinat. Erityisesti viime vuosina on tullut esiin useita tapauksia, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä on käytetty hyväksi.

Eve Kyntäjä tähdentää, että työperäisen maahanmuuton lisäämisen vastinpariksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia työkaluja ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjuntaan ja ennalta ehkäisyyn.

SAK ehdottaa muun muassa rekrytointien estämistä ulkomailta vähintään kahdeksi vuodeksi työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön. Ehdotamme myös viranomaisten, kuten poliisin ja työsuojeluviranomaisten, valvontakeinojen ja resurssien lisäämistä.

SAK:n ensi vaalikauden keskeisiä tavoitteita on työmarkkinarikollisuuden torjuminen.

Lisää kielikoulutusta ja tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä

SAK:n kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 57 prosenttia arvioi, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät saavat riittävästi tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä.

Luottamushenkilöistä kolmanneksen (34 %) mukaan työpaikan henkilöstöpolitiikassa, kuten perehdytyksessä ja koulutuksessa, ulkomaalaistaustaiset työntekijät huomioidaan erikseen. Vastanneista vain kahdeksan prosenttia kertoo, että kielikoulutukseen voi osallistua työajalla.

Eve Kyntäjä sanoo, että maahanmuuttajien kielikoulutus ja työelämätietouden lisääminen on tällä hetkellä liikaa työnantajan hyvän tahdon varassa eikä pienillä yrityksillä välttämättä ole siihen resursseja.

– Jos haluamme lisätä työperäistä maahanmuuttoa, tämä asia pitää saada kuntoon. Tarvitsemme maahan muuttaneille suunnattuja matalan kynnyksen koulutuspalveluja, joihin voi osallistua myös työajalla.

SAK:n kyselyyn vastasi 1008 luottamushenkilöä. Kyselyn aineisto kerättiin 26.10.–4.11.2022.