Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Ulkomaalaistaustaisen väestön koronatartuntoja torjutaan monipuolisilla viestintäkeinoilla ja yhteisöjen avainhenkilöiden tuella

Jaa
Neljäsosa kaikista Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu muuta kieltä kuin Suomen virallisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvilla. Koko väestössä muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvia on noin kahdeksan prosenttia.

”Syitä tähän voi olla monia. Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen, jolloin tartuntaketjujen estäminen on vaikeampaa”, kuvaa THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg.

”Kyse on useimmiten monenlaisten tekijöiden kasautumisesta, jotka muissakin väestöryhmissä suurentavat tartunnan riskiä.”

Ulkomaalaistaustaisten tartuntatilastojen kärjessä ovat samat ryhmät, joiden osuudet Suomen väestössä ovat suurimmat eli esimerkiksi venäjää, somalia, arabiaa ja kurdinkieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt.

”Olemme tarkastelleet tilastoja maaliskuun alusta alkaen, ja niissä näemme, että tartuntojen määrät lisääntyvät ja vähenevät nopeasti kaikissa kieliryhmissä. Äkillinen kasvu tartunnoissa liittyy yleensä joukkoaltistumisiin, esimerkiksi suuriin häihin tai työpaikalla tapahtuneisiin ketjuihin. Tähän mennessä tartuntaryppäät on saatu hyvin pysäytettyä nopeilla kohdennetuilla toimilla, kuten jäljityksen ja karanteenin avulla”, Skogberg sanoo.

THL:n, STM:n ja TEM:n toimintaryhmä tukee koronaviruksen torjuntatyössä

THL:ssa on keväästä lähtien toiminut monikielinen ja monikanavainen koronaviestinnän toimintaryhmä ”task force” yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hiljattain ryhmään liittyi myös työ- ja elinkeinoministeriö. Toimintaryhmän tehtävänä on kannustaa ohjeiden ja suositusten noudattamiseen sekä tukea alueellisia toimijoita ulkomaalaistaustaisen väestön tartuntojen torjunnassa.

”Monikielisen ja monikanavaisen viestinnän avulla turvaamme myös ulkomaalaistaustaisen väestömme oikean ja ymmärrettävän tiedon saannin. Pelkkä tiedon saanti ei erityisesti epidemian pitkittyessä kuitenkaan välttämättä riitä motivoimaan suositusten noudattamiseen”, Skogberg sanoo.

”Ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen avainhenkilöillä sekä monikulttuurisuusjärjestöillä on ollut merkittävä rooli viranomaistiedon välittämisessä ja yhteisöjen kannustamisessa yhteisessä taistelussa virusta vastaan. Tästä suuri kiitos alan toimijoille”, hän jatkaa.

Koronavirukseen liittyviä ohjeita eri kielillä.

Lisätietoja:

Natalia Skogberg
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7916
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Kuvat

Kuvio: Kuukausittaiset tartuntatapaukset äidinkielen mukaan.
Kuvio: Kuukausittaiset tartuntatapaukset äidinkielen mukaan.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä – vuonna 2021 syntyneissä rokottamattomien osuus hieman aiempia ikäluokkia suurempi27.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa vuodesta toiseen korkea. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille on aloitettu kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaava viitosrokotussarja. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on vuonna 2021 syntyneistä lapsista saanut lähes 95 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Matalampien kattavuuksien alueilla on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi, ja erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa. Rokottamattomuus on harvinaista, mutta kasvanut hieman Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista täysin rokottamattomia on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin aiemmissa ikäluokissa. Vuonna 2020 syntyneistä kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomia o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye