Ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on teetetty palkatonta työtä

Sekä Rikosuhripäivystykseen että Maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan on tullut jonkin verran yhteydenottoja ulkomaalaistaustaisilta työntekijöiltä palkattomasta kahden viikon tai jopa useamman kuukauden pituisista työharjoitteluista, jonka aikana työnantaja on halunnut arvioida, tekeekö hän harjoittelijan kanssa työsopimuksen.

Osaa yhteydenottajista on mietityttänyt, miten toimia, kun he eivät ole saaneet työharjoittelun jälkeen työsopimusta eivätkä myöskään palkkaa tekemästään työstä.

– Jos kyseessä on työsuhde, on silloin maksettava työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa, Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan asiantuntija Maaret Pulliainen painottaa.

– Valtaosa työnantajista toimii oikein, mutta yhteydenottajien tapauksissa on vahvoja viitteitä siitä, että osa työnantajista kiertää näin velvoitteitaan. Samalla on käytetty hyväksi ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tietämättömyyttä Suomen työelämän pelisäännöistä.

Rikosuhripäivystyksen asiakkaat ovat myös kertoneet joidenkin työnantajien vaihtavan ”harjoittelijoita” uusiin ilman, että he maksavat palkkaa tehdystä työstä.

– Vaikka työntekijä on hoitanut työt tällaisen palkattoman jakson ajan hyvin, ei luvattua sopimusta tehdä, vaan tilalle otetaan uusi ulkomaalainen työntekijä samanlaisin ehdoin ja lupauksin, kertoo Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila.

– Tällainen työntekijöiden hyväksikäyttö täyttää työsyrjintärikoksen tunnusmerkit, hän lisää.

Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta ja Rikosuhripäivystys muistuttavat, että työnantajien on aina selvitettävä täyttyvätkö palkattoman työharjoittelun ehdot.

– Pääsääntö on, että palkaton harjoittelu on mahdollinen vain virallisen oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta, jolloin harjoittelu on aina opetuksellista, Marttila tiivistää.

– Työsopimusta solmittaessa työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia työsuhteen alkuun sijoittuvasta koeajasta.  Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako tehty työsopimus puolin ja toisin etukäteisodotuksia, Pulliainen muistuttaa.

SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta neuvoo ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jos heillä on työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia. Maksuton palvelu on avoin kaikille eikä kysyjän tarvitse kuulua ammattiliittoon.

Rikosuhripäivystys on järjestötoimija, jonka tehtävänä on tukea, auttaa ja neuvoa rikoksen uhreja, heidän läheisiään sekä rikosasiassa todistavia. Rikosuhripäivystyksen asiakkaana on tällä hetkellä noin 150 työvoiman hyväksikäytön uhriksi eri aloilla joutunutta henkilöä, joista kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia.

Tietoa työvoiman hyväksikäytöstä Rikosuhripäivystyksen sivuilla.

SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan yhteystiedot.



Lisätiedot

SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan asiantuntija Maaret Pulliainen, puh. 040 547 2100, maaret.pulliainen@sak.fi

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila, puh. 040 6309 669, pia.marttila@riku.fi