Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa – uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa perheistä
Tutkimuksessa tarkastellaan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat seurasivat koko ikäluokan kehitystä ja selvittivät vanhempien ulkomaalaistaustan yhteyttä lasten kasvuympäristöön, kehitykseen ja hyvinvointiin.
Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi monilla mittareilla perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.
Vanhempien taloudelliset ongelmat ennakoivat lapsen heikompaa koulumenestystä
Merkittäviä eroja havaittiin vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi.
”Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia”, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.
Lastensuojelu yleisempää, erot rikollisuudessa pieniä
Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.
Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.
”Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta”, toteaa akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.
Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän.
Tutkimuksen hyvinvointipoliittiset suositukset korostavat lasten hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta tukevien kasvuympäristöjen merkitystä. Esimerkiksi lapsiköyhyyden torjumiseksi tärkeää on vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantaminen.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin lähes 60 000:tä vuonna 1997 syntynyttä lasta sikiöajalta täysi-ikäisyyteen rekisteritiedon avulla. Tutkimuksen monitieteiseen tekijäjoukkoon kuului tutkijoita THL:stä, Nuorisotutkimusverkostosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Eläketurvakeskuksesta.
Lähde
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi.
Antti Kääriälä, Markus Keski-Säntti, Mikko Aaltonen, Lotta Haikkola, Tiina Huotari, Ilari Ilmakunnas, Aapo Juutinen, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Elina Pekkarinen, Shadia Rask, Tiina Ristikari, Jarmo Salo, Mika Gissler. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020.
Julkaisua voi ostaa painettuna kirjakaupoista sekä
Lisätietoja
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia esitellään webinaarissa torstaina 26.11.2020 klo 13–15. Toimittajat ovat tervetulleita mukaan tilaisuuteen.
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -raportin julkaisutilaisuus
Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimus
Yhteystiedot
Antti Kääriälä
erikoistutkija
THL
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 050 324 9144
Twitter: @AnttiKaariala
Lotta Haikkola
akatemiatutkija
Nuorisotutkimusverkosto
sähköposti: etunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 4165 300
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL: Diagnoositietojen ylikirjaamisesta ei ole löytynyt toistaiseksi viitteitä – sote-rahoituksen tietopohjan tarkistamista tehostetaan24.10.2025 15:21:10 EEST | Tiedote
THL ei ole löytänyt viitteitä diagnoosien ylikirjaamisesta nykyisen rahoituksen laskenta- aineistossa. Havaitut virheet vaikuttavat olevan teknisiä. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi THL julkaisee vielä tänä syksynä laskennassa käytettävien tietojen laatutarkasteluja.
Hur bemöta en person som tvekar inför vaccination? THL utbildar hälso- och sjukvårdspersonal23.10.2025 11:57:01 EEST | Pressmeddelande
Syftet med utbildningen är att ge hälso- och sjukvårdspersonal verktyg för att på ett förstående och stödjande sätt bemöta personer som tvekar inför vaccination, samt hjälpa dem att fatta välinformerade beslut om sin egen eller sitt barns hälsa.
Miten kohdata rokotteen ottamista epäröivä? THL kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia23.10.2025 11:57:01 EEST | Tiedote
Koulutuksen tavoitteena on tarjota terveydenhuollon ammattilaisille keinoja kohdata rokottamista epäröivä asiakas ymmärtävästi ja tukien sekä auttaa häntä tekemään luotettavaan tietoon perustuvia päätöksiä omasta tai lapsensa terveydestä.
Luottamus tulevaisuuteen lisää perheiden lapsitoiveita – esikoisen saaneista neljäsosa kuitenkin epäröi asiaa22.10.2025 00:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yleisin syy lapsitoiveiden epäröinnille on vanhempana jaksaminen. Lapsitoiveita lisäsivät vanhempien luottamus tulevaisuuteen, riittävä toimeentulo sekä positiiviset synnytyskokemukset.
Välfärdsområdenas ekonomi balanseras, men de strukturella reformerna framskrider i olika takt21.10.2025 00:01:57 EEST | Pressmeddelande
Välfärdsområdena har fått en bättre balans i sin ekonomi och hittat nya sätt att trygga sin service i en svår situation, berättas i Institutet för hälsa och välfärds (THL) årliga bedömning av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme