Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa – uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa perheistä
26.11.2020 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Tutkimuksessa tarkastellaan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat seurasivat koko ikäluokan kehitystä ja selvittivät vanhempien ulkomaalaistaustan yhteyttä lasten kasvuympäristöön, kehitykseen ja hyvinvointiin.
Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi monilla mittareilla perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.
Vanhempien taloudelliset ongelmat ennakoivat lapsen heikompaa koulumenestystä
Merkittäviä eroja havaittiin vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi.
”Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia”, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.
Lastensuojelu yleisempää, erot rikollisuudessa pieniä
Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.
Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.
”Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta”, toteaa akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.
Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän.
Tutkimuksen hyvinvointipoliittiset suositukset korostavat lasten hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta tukevien kasvuympäristöjen merkitystä. Esimerkiksi lapsiköyhyyden torjumiseksi tärkeää on vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantaminen.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin lähes 60 000:tä vuonna 1997 syntynyttä lasta sikiöajalta täysi-ikäisyyteen rekisteritiedon avulla. Tutkimuksen monitieteiseen tekijäjoukkoon kuului tutkijoita THL:stä, Nuorisotutkimusverkostosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Eläketurvakeskuksesta.
Lähde
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi.
Antti Kääriälä, Markus Keski-Säntti, Mikko Aaltonen, Lotta Haikkola, Tiina Huotari, Ilari Ilmakunnas, Aapo Juutinen, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Elina Pekkarinen, Shadia Rask, Tiina Ristikari, Jarmo Salo, Mika Gissler. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020.
Julkaisua voi ostaa painettuna kirjakaupoista sekä
Lisätietoja
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia esitellään webinaarissa torstaina 26.11.2020 klo 13–15. Toimittajat ovat tervetulleita mukaan tilaisuuteen.
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -raportin julkaisutilaisuus
Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimus
Yhteystiedot
Antti Kääriälä
erikoistutkija
THL
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 050 324 9144
Twitter: @AnttiKaariala
Lotta Haikkola
akatemiatutkija
Nuorisotutkimusverkosto
sähköposti: etunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 4165 300
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa väheni vuonna 2025 – kokonaiskulutuksesta ei arviota menetelmämuutoksen vuoksi2.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tilastoidun kulutuksen eli anniskelu- ja vähittäiskulutuksen perusteella alkoholin käyttö on edelleen vähentynyt. Tilastoitu kulutus oli vuonna 2025 noin 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, mikä on 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Koko maan tasolla kulutus oli yhteensä noin 33,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina.
THL viikolla 23/202628.5.2026 12:10:17 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 28.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 2.6. Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa 2025. Lisätiedot: kati.matikainen(at)thl.fi, puh. 029 524 8403 ke 3.6. Tilastot: Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa 2025 ja Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa 2025. Sisältää tietoja hoitoon pääsystä hyvinvointialueiden kiireettömään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 to 4.6. Nuorten energiajuomien käyttö ja kofeiinin saanti. THL:n toteuttamasta l
Asiakkaita joudutaan ohjaamaan yhä useammin turvakodista toiseen tilanpuutteen takia – apua kannattaa silti aina hakea28.5.2026 00:02:00 EEST | Tiedote
Turvakodit ovat yhä useammin niin täynnä, että asiakkaita joudutaan ohjaamaan lähimmästä turvakodista toiseen paikkaan. Vuonna 2025 noin 2 400 asiakasta ohjattiin ensisijaisesta turvakodista toiseen. Vuotta aiemmin tapauksia oli noin 1 300 eli selvästi vähemmän. Turvakotien käyttöaste oli viime vuonna 73 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) turvakotitilastosta.
Rekommendationerna för coronavaccinationer hösten 2026 har publicerats – vaccination rekommenderas i stort sett för samma riskgrupper som i ifjol27.5.2026 00:15:00 EEST | Pressmeddelande
THL rekommenderar att vaccinationerna genomförs inom välfärdsområdena senast samtidigt som influensavaccinationerna hösten 2026.
Syksyn 2026 koronarokotussuositukset on julkaistu – rokotusta suositellaan lähes samoille riskiryhmille kuin viime syksynä27.5.2026 00:15:00 EEST | Tiedote
THL suosittelee, että rokotukset toteutetaan hyvinvointialueilla viimeistään influenssarokotusten yhteydessä syksyllä 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme