Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa – uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa perheistä
26.11.2020 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Tutkimuksessa tarkastellaan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat seurasivat koko ikäluokan kehitystä ja selvittivät vanhempien ulkomaalaistaustan yhteyttä lasten kasvuympäristöön, kehitykseen ja hyvinvointiin.
Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi monilla mittareilla perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.
Vanhempien taloudelliset ongelmat ennakoivat lapsen heikompaa koulumenestystä
Merkittäviä eroja havaittiin vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi.
”Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia”, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.
Lastensuojelu yleisempää, erot rikollisuudessa pieniä
Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.
Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.
”Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta”, toteaa akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.
Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän.
Tutkimuksen hyvinvointipoliittiset suositukset korostavat lasten hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta tukevien kasvuympäristöjen merkitystä. Esimerkiksi lapsiköyhyyden torjumiseksi tärkeää on vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantaminen.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin lähes 60 000:tä vuonna 1997 syntynyttä lasta sikiöajalta täysi-ikäisyyteen rekisteritiedon avulla. Tutkimuksen monitieteiseen tekijäjoukkoon kuului tutkijoita THL:stä, Nuorisotutkimusverkostosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Eläketurvakeskuksesta.
Lähde
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi.
Antti Kääriälä, Markus Keski-Säntti, Mikko Aaltonen, Lotta Haikkola, Tiina Huotari, Ilari Ilmakunnas, Aapo Juutinen, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Elina Pekkarinen, Shadia Rask, Tiina Ristikari, Jarmo Salo, Mika Gissler. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020.
Julkaisua voi ostaa painettuna kirjakaupoista sekä
Lisätietoja
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia esitellään webinaarissa torstaina 26.11.2020 klo 13–15. Toimittajat ovat tervetulleita mukaan tilaisuuteen.
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -raportin julkaisutilaisuus
Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimus
Yhteystiedot
Antti Kääriälä
erikoistutkija
THL
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 050 324 9144
Twitter: @AnttiKaariala
Lotta Haikkola
akatemiatutkija
Nuorisotutkimusverkosto
sähköposti: etunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 4165 300
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 21/202613.5.2026 15:03:19 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka viikko. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 13.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 19.5. Lastensuojelutilasto julkaistaan klo 10. Tilastoon sisältyy tiedot lastensuojeluilmoituksista, lastensuojelun asiakkaista ja sijoituksista kodin ulkopuolelle. Lisätiedot: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Uutiset ti 19.5. Uutta tietoa lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön yleisyydestä. Lisätiedot: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 ke 20.5. Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat saatavuutta, mutta läsnäkäynnit eivät merkittävä
THL: sote-rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä - kannusteita, demografista mallia ja alueiden verotusoikeutta tulisi selvittää tarkemmin11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jatkokehittämiseksi tulevina vuosina.
Hantaviruksen aiheuttama riski Euroopan väestölle erittäin pieni8.5.2026 21:00:16 EEST | Tiedote
Hantaviruksen aiheuttaman taudin laajempi leviäminen Euroopassa on epätodennäköistä ja riski kansalaisille erittäin pieni, kertoo Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) julkaisema riskinarvio. Kaksi suomalaismatkailijaa altistui mahdollisesti hantavirukselle lentokoneessa Johannesburgissa.
THL viikolla 20/20267.5.2026 15:09:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 7.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 11.5. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jakokehittämiseksi tulevina vuosina. Lisätiedot ja materiaalipyynnöt: piritta.rautavuori(at)thl.fi Uutiset ma 11.5. Raskaudenkeskeytykset 2025 -tilasto. Sisältää tietoja raskaudenkeskeytyksistä ja keskeytystoimenpiteistä ikäryhmittäin k
Päihde- ja riippuvuuspalvelut murroksessa – asiointi siirtyy peruspalveluihin, joissa rakenteita ja osaamista on vahvistettava6.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Päihde- ja riippuvuuspalvelut ovat siirtymävaiheessa, jossa asiointi painottuu yhä enemmän peruspalveluihin. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia varhaisempaan tukeen ja tehokkaampaan hoitoonohjaukseen, mutta edellyttää palvelurakenteiden, yhteistyön ja osaamisen määrätietoista kehittämistä peruspalveluissa. Muuten uhkana on, etteivät palvelut vastaa ihmisten moninaistuviin tarpeisiin, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tila raportissa. Esimerkiksi vuonna 2024 alkoholin käytön vuoksi perusterveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidossa asioi 56 prosenttia enemmän asiakkaita kuin vuonna 2019. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa asiointi on vähentynyt. – Päihde- ja riippuvuusasiointi näyttäisi siirtyvän yhä enemmän perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Tämä edellyttää, että palvelukokonaisuudet ja ammattilaisten osaaminen tukevat muutosta, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä. - Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tul
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme