Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa – uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa perheistä
26.11.2020 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote

Tutkimuksessa tarkastellaan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat seurasivat koko ikäluokan kehitystä ja selvittivät vanhempien ulkomaalaistaustan yhteyttä lasten kasvuympäristöön, kehitykseen ja hyvinvointiin.
Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi monilla mittareilla perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.
Vanhempien taloudelliset ongelmat ennakoivat lapsen heikompaa koulumenestystä
Merkittäviä eroja havaittiin vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi.
”Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia”, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.
Lastensuojelu yleisempää, erot rikollisuudessa pieniä
Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.
Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.
”Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta”, toteaa akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.
Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän.
Tutkimuksen hyvinvointipoliittiset suositukset korostavat lasten hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta tukevien kasvuympäristöjen merkitystä. Esimerkiksi lapsiköyhyyden torjumiseksi tärkeää on vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantaminen.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin lähes 60 000:tä vuonna 1997 syntynyttä lasta sikiöajalta täysi-ikäisyyteen rekisteritiedon avulla. Tutkimuksen monitieteiseen tekijäjoukkoon kuului tutkijoita THL:stä, Nuorisotutkimusverkostosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Eläketurvakeskuksesta.
Lähde
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä. Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi.
Antti Kääriälä, Markus Keski-Säntti, Mikko Aaltonen, Lotta Haikkola, Tiina Huotari, Ilari Ilmakunnas, Aapo Juutinen, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Elina Pekkarinen, Shadia Rask, Tiina Ristikari, Jarmo Salo, Mika Gissler. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2020.
Julkaisua voi ostaa painettuna kirjakaupoista sekä
Lisätietoja
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia esitellään webinaarissa torstaina 26.11.2020 klo 13–15. Toimittajat ovat tervetulleita mukaan tilaisuuteen.
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -raportin julkaisutilaisuus
Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimus
Yhteystiedot
Antti Kääriälä
erikoistutkija
THL
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 050 324 9144
Twitter: @AnttiKaariala
Lotta Haikkola
akatemiatutkija
Nuorisotutkimusverkosto
sähköposti: etunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 4165 300
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Bekämpningen av antibiotikaresistens tryggar samhällets funktionsförmåga18.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Att antibiotika förlorar sin effekt är redan verklighet. Den internationella temaveckan mot antimikrobiell resistens påminner om vikten av att bevara antimikrobiella läkemedels effekt.
Antibioottiresistenssin torjunta turvaa yhteiskunnan toimintakykyä18.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Antibioottien tehon heikkeneminen on jo todellisuutta. Kansainvälinen antibioottiresistenssin vastainen teemaviikko muistuttaa mikrobilääkkeiden tehon säilyttämisen tärkeydestä.
Var femte elev som börjat i årskurs 7 har inte fått HPV-vaccination som skydda mot cancer – THL och Cancerorganisationerna genomför en kampanj för att höja vaccinationstäckningen16.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Enligt THL:s färska uppgifter har 82 procent av flickorna och 76 procent av pojkarna födda 2013 fått minst en dos HPV-vaccin. EU:s mål är att höja vaccinationstäckningen bland flickor till 90 procent. I Finlands nationella cancerstrategi är målet 90 procent oavsett kön.
Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut syöpiä ehkäisevää HPV-rokotusta – THL ja Syöpäjärjestöt kampanjoivat rokotuskattavuuden nostamiseksi16.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote
THL:n tuoreiden tietojen mukaan vuonna 2013 syntyneistä tytöistä 82 prosenttia ja pojista 76 prosenttia on saanut vähintään yhden HPV-rokoteannoksen. EU:n tavoite on nostaa tyttöjen rokotuskattavuus 90 prosenttiin. Suomen kansallisessa syöpästrategiassa tavoite on 90 prosenttia sukupuolesta riippumatta.
THL viikolla 47/202612.11.2026 15:43:24 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 12.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 16.11. Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut syöpiä ehkäisevää HPV-rokotusta – THL ja Syöpäjärjestöt kampanjoivat rokotuskattavuuden nostamiseksi. Lisätietoa ja materiaalit embargolla: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 ke 18.11. Antibioottiresistenssin torjunta turvaa yhteiskunnan toimintakykyä. Lisätietoa ja materiaalit embargolla: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 to 19.11. Nuorten ravintoaineiden saanti – tuloksia Nuorten ravitsemustutkimuksesta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
