Ulkomaille työhön lähteviä EU-alueella yhä enemmän
Todistuksen voi saada, kun lähtee tilapäisesti työhön EU-maahan tai maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus. Todistuksella pystyy osoittamaan, että on siirtynyt toiseen maahan työskentelemään esimerkiksi lähetettynä työntekijänä.
Työvoiman liikkuvuuden volyymista kertoo se, että EU-alueella jäsenvaltiot antoivat vuonna 2017 lähes kolme miljoonaa A1-todistusta.
– EU:n sisäisten siirtotyöläisten panos on vuosi vuodelta isompi ja kasvaa kovaa vauhtia. Osaltaan syy todistusmäärien kasvuun löytyy kuitenkin myös tiukentuneista kontrolleista, kertoo kehityspäällikkö Karoliina Nurmi Eläketurvakeskuksen lakiosastolta.
Euroopan komission tilastoista selviää, että Suomeen saapui noin 23 000 (2017) lähetettyä työntekijää A1-todistuksella, pääosin Virosta, Saksasta ja Puolasta.
Vuonna 2018 Suomesta myönnettiin yli 12 000 A1-todistusta ulkomaille lähteville. Kasvu on Suomessakin ollut voimakasta, sillä vuonna 2018 todistuksia myönnettiin noin 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Pelkästään Puola myöntää noin 600 000 A1-todistusta vuosittain. Slovenian työvoimasta arviolta viisi prosenttia on ollut ulkomailla työskentelemässä. EU-alueella muut suurimmat A1-myöntäjämaat ovat Saksa, Espanja ja Italia. Suurimpana toimialana erottuu rakennussektori, mutta myös kuljetusalalla työvoiman kansainvälinen liikkuvuus on suurta.
Robotiikka nopeuttaa palvelua
Myönnettyjen todistusten määrät ovat Suomessa yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Suomesta lähtevien osalta Eläketurvakeskus tekee ratkaisun A1-todistuksen saamisesta.
Käsittely nopeutuu, kun hakemuksen jättää sähköisessä palvelussa. Osa sähköisenä saapuneista hakemuksista saadaan ratkaistua automaattisesti. Sähköisten palveluiden käyttäjänä asiakas voi myös tarkistaa vireillä olevan asiansa tilan.
– Automatisoidusti ratkaisemme jo kolmasosan hakemuksista. Näin pystymme toimittamaan valmiin A1-todistuksen suoraan paluupostissa työnantajalle ja työntekijälle, Nurmi kertoo.
Eläketurvakeskuksen asiantuntijat tekevät myös paljon yhteistyötä kohdemaiden kanssa ulkomaantyön vakuuttamisasioiden selventämiseksi. Jos lähetetyn työntekijän statuksen ehdot eivät täyty, työntekijä ohjataan hakeutumaan työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin.
Aiheesta lähemmin:
Työvoiman liikkuvuudesta tietokantoja ja aikasarjoja (Euroopan komission tilastot)
Tilastotietoa lähetetyistä työntekijöistä (Etk.fi-verkkopalvelussa)
Ulkomaantyön vakuuttaminen ja todistuksen hakeminen (Etk.fi-verkkopalvelussa)
Eläketurvakeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Karoliina Nurmi, 029 411 2357, karoliina.nurmi(at)etk.fi
Mikä on A1-todistus?
- Tilapäisesti toisessa EU-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaissa työskentelevä voi kuulua lähettäjämaan (esim. Suomen) sosiaaliturvaan.
- Kaikissa EU-maissa samanmuotoinen A1-todistus osoittaa, että työntekijään sovelletaan lähtömaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
- A1-todistuksen saaneesta henkilöstä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan A1-todistuksen myöntäneeseen maahan eikä työskentelymaahan.
- EU-säännösten mukaan henkilöön tulee soveltaa vain yhden maan lainsäädäntöä kerrallaan. Pääsääntö on, että työ vakuutetaan työskentelymaan mukaan.
Mitä hyötyä A1-todistuksesta?
- A1-todistus määrää, että ulkomaantyötä teettävä yritys maksaa sosiaalivakuutusmaksut lähtömaahan (Suomeen).
- Työntekijän eläke karttuu tällöin Suomen lainsäädännön mukaan. Lisäksi esimerkiksi sairauspäivärahat saadaan Suomesta.
- Eläketurvakeskus myöntää todistuksen, lähettää sen hakijalle sekä ilmoittaa myöntämästään A1-todistuksesta Kelalle ja eläkelaitokselle.
- Kela lähettää eurooppalaisen sairaanhoitokortin toisessa EU-maassa työskentelevälle.
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme