Ulkomaisten rahastojen osuus työeläkelaitosten arvopaperisijoituksista kasvanut
Työeläkelaitokset vähensivät velkakirjasijoituksiaan 1,9 mrd. eurolla tammi−kesäkuussa 2019
Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat 36,4 mrd. euron edestä velkakirjoja [3], mikä on 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin joulukuussa 2018. Tammi−kesäkuun aikana omistusten arvo kasvoi 1,5 mrd. euroa, mutta velkakirjoja myytiin nettomääräisesti 1,9 mrd. eurolla. Kesäkuun 2019 lopussa valtaosa sijoituksista kohdistui ulkomaisten valtioiden velkakirjoihin (16,1 mrd. euroa). Eniten sijoituksia oli Yhdysvaltojen (3,3 mrd. euroa), Ranskan (2,5 mrd. euroa), Saksan (1,8 mrd. euroa) sekä Italian ja Belgian (1,0 mrd. euroa molemmissa) valtion velkakirjoihin. Sijoitukset Suomen valtion velkakirjoihin olivat 0,7 mrd. euroa kesäkuun 2019 lopussa.
Lisäksi työeläkelaitokset omistivat 7,0 mrd. euron edestä yritysten [4] liikkeeseen laskemia velkakirjoja (2,5 mrd. euroa suomalaisten yritysten) ja 12,6 mrd. euron edestä muiden sektorien [5] liikkeeseen laskemia velkakirjoja.
Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat 106,7 mrd. euroa sijoitusrahasto-osuuksia
Työeläkelaitosten sijoitukset rahastoihin kasvoivat 9,9 mrd. euroa tammi−kesäkuun 2019 aikana. Samana aikana rahasto-osuuksien arvo kasvoi 7,4 mrd. euroa ja työeläkelaitokset sijoittivat 2,6 mrd. euroalisää pääomaa sijoitusrahastoihin.
Merkittävä osuus (98,7 mrd. euroa) työeläkelaitosten rahastosijoituksista oli ulkomaisissa rahastoissa. Ulkomaisista rahastosijoituksista yhteensä 89 % kohdistui Irlantiin, Yhdysvaltoihin, Luxemburgiin ja Caymansaarille rekisteröityihin sijoitusrahastoihin.
Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat lisäksi 8 mrd. euron edestä rahasto-osuuksia kotimaisista sijoitus- ja pääomarahastoista. Eniten sijoituksia oli korkorahastoihin (3,4 mrd. euroa) ja osakerahastoihin (2,1 mrd. euroa).
Tammi−kesäkuussa 2019 työeläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten arvo kasvoi 3,2 mrd. euroa
Tammi−kesäkuun 2019 aikana työeläkelaitokset sijoittivat nettomääräisesti 0,1 mrd. euroa uutta pääomaa yritysten noteerattuihin osakkeisiin. Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat 16,3 mrd. euron edestä kotimaisten yritysten noteerattuja osakkeita ja 3,4 mrd. euron verran noteeraamattomia osakkeita. Ulkomaalaisten yritysten noteerattuja osakkeita työeläkelaitokset omistivat 13,2 mrd. euron edestä. Eniten (1,8 mrd. euroa) ulkomaisista osakesijoituksista kohdistui yhdysvaltalaisten yritysten noteerattuihin osakkeisiin. Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat pohjoismaisten [6] yritysten noteerattuja osakkeita 2,1 mrd. euron edestä, ja niistä valtaosa oli ruotsalaisten yritysten noteerattuja osakkeita (1,4 mrd. euroa).
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Tiedotteen julkaisun yhteydessä julkaistaan uusi interaktiivinen sijoitusrahastovisualisointi.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 11.11.2019 klo 13.
[1] Tiedotteessa otetaan huomioon vain lakisääteiset työeläkelaitokset (S.13141), ei lisäeläkelaitoksia (S.129) eikä vakuutuslaitoksien (S.128) kautta tapahtuvaa eläkesäästämistä.
[2] Osake-, velkakirja- ja rahastosijoitukset
[3] Valtaosa velkakirjasijoituksista kohdistui joukkovelkakirjalainoihin.
[4] Sektori S.11.
[5] Muut sektorit kuin valtio (S.1311) ja yritykset (S.11).
[6] Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme