Ulkomaisten rahastojen osuus työeläkelaitosten arvopaperisijoituksista kasvanut

Työeläkelaitokset vähensivät velkakirjasijoituksiaan 1,9 mrd. eurolla tammi−kesäkuussa 2019
Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat 36,4 mrd. euron edestä velkakirjoja [3], mikä on 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin joulukuussa 2018. Tammi−kesäkuun aikana omistusten arvo kasvoi 1,5 mrd. euroa, mutta velkakirjoja myytiin nettomääräisesti 1,9 mrd. eurolla. Kesäkuun 2019 lopussa valtaosa sijoituksista kohdistui ulkomaisten valtioiden velkakirjoihin (16,1 mrd. euroa). Eniten sijoituksia oli Yhdysvaltojen (3,3 mrd. euroa), Ranskan (2,5 mrd. euroa), Saksan (1,8 mrd. euroa) sekä Italian ja Belgian (1,0 mrd. euroa molemmissa) valtion velkakirjoihin. Sijoitukset Suomen valtion velkakirjoihin olivat 0,7 mrd. euroa kesäkuun 2019 lopussa.
Lisäksi työeläkelaitokset omistivat 7,0 mrd. euron edestä yritysten [4] liikkeeseen laskemia velkakirjoja (2,5 mrd. euroa suomalaisten yritysten) ja 12,6 mrd. euron edestä muiden sektorien [5] liikkeeseen laskemia velkakirjoja.
Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat 106,7 mrd. euroa sijoitusrahasto-osuuksia
Työeläkelaitosten sijoitukset rahastoihin kasvoivat 9,9 mrd. euroa tammi−kesäkuun 2019 aikana. Samana aikana rahasto-osuuksien arvo kasvoi 7,4 mrd. euroa ja työeläkelaitokset sijoittivat 2,6 mrd. euroalisää pääomaa sijoitusrahastoihin.
Merkittävä osuus (98,7 mrd. euroa) työeläkelaitosten rahastosijoituksista oli ulkomaisissa rahastoissa. Ulkomaisista rahastosijoituksista yhteensä 89 % kohdistui Irlantiin, Yhdysvaltoihin, Luxemburgiin ja Caymansaarille rekisteröityihin sijoitusrahastoihin.
Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat lisäksi 8 mrd. euron edestä rahasto-osuuksia kotimaisista sijoitus- ja pääomarahastoista. Eniten sijoituksia oli korkorahastoihin (3,4 mrd. euroa) ja osakerahastoihin (2,1 mrd. euroa).
Tammi−kesäkuussa 2019 työeläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten arvo kasvoi 3,2 mrd. euroa
Tammi−kesäkuun 2019 aikana työeläkelaitokset sijoittivat nettomääräisesti 0,1 mrd. euroa uutta pääomaa yritysten noteerattuihin osakkeisiin. Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat 16,3 mrd. euron edestä kotimaisten yritysten noteerattuja osakkeita ja 3,4 mrd. euron verran noteeraamattomia osakkeita. Ulkomaalaisten yritysten noteerattuja osakkeita työeläkelaitokset omistivat 13,2 mrd. euron edestä. Eniten (1,8 mrd. euroa) ulkomaisista osakesijoituksista kohdistui yhdysvaltalaisten yritysten noteerattuihin osakkeisiin. Kesäkuun 2019 lopussa työeläkelaitokset omistivat pohjoismaisten [6] yritysten noteerattuja osakkeita 2,1 mrd. euron edestä, ja niistä valtaosa oli ruotsalaisten yritysten noteerattuja osakkeita (1,4 mrd. euroa).
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Tiedotteen julkaisun yhteydessä julkaistaan uusi interaktiivinen sijoitusrahastovisualisointi.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 11.11.2019 klo 13.
[1] Tiedotteessa otetaan huomioon vain lakisääteiset työeläkelaitokset (S.13141), ei lisäeläkelaitoksia (S.129) eikä vakuutuslaitoksien (S.128) kautta tapahtuvaa eläkesäästämistä.
[2] Osake-, velkakirja- ja rahastosijoitukset
[3] Valtaosa velkakirjasijoituksista kohdistui joukkovelkakirjalainoihin.
[4] Sektori S.11.
[5] Muut sektorit kuin valtio (S.1311) ja yritykset (S.11).
[6] Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme