UM: Ensi vuoden budjetti vahvistaa Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja tukee koronapandemian jälkihoitoa

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan vuodelle 2021 239 miljoonaa euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. 

Edustustoverkon toiminnan vahvistamista jatketaan ensi vuonna, ja talousarvioesitykseen sisältyy yhden uuden suurlähetystön avaaminen vuonna 2021. Edustustoverkon merkitys Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on kiistaton. Maailman ja Suomen siirtyessä pandemian jälkihoitoon, edustustoverkon arvo Suomen viennin ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi korostuu. 

Ulkoministeriö jatkaa myös Team Finland -vienninedistämisverkoston kehittämistä suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja työllisyyden tukemiseksi ja valmistelee koronapandemiankin johdosta uusia ratkaisuja viennin ja kaupan edistämiseen. 

Kriisinhallinta

Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. 

Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Rauhanvälitykseen ehdotetaan määrärahaa 1,0 miljoona euroa. 

Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa, Afganistanissa ja Georgiassa. Tämän lisäksi Suomi osallistuu operaatioihin Afrikassa,Välimerellä ja Kosovossa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoi-hin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53,1 miljoonaa euroa. Siviilihenkilöstön osallistumisen lisäämistä kriisinhallintaan jatketaan. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,6 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyö

Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntymässä kasvuun, ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Akuutin kriisin hoidon lisäksi toipumisvaihe edellyttää merkittävää kansainvälistä tukea. 

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,2 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,49 % osuutta bruttokansantulosta. Summa koostuu koko valtionhallinnon kehitysyhteistyöksi raportoitavista menoista, suurimpina näistä ulkoministeriön lisäksi valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön pääluokista maksettavat menoerät. 

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 711 miljoonaa euroa määrärahaa ja 671 miljoonan euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin noin 130 miljoonaa euroa. 

Koronapandemia iskee suhteellisesti eniten köyhimpien maiden köyhimpiin kansalaisiin. Kehitysmaissa kyse on terveyskriisin ohella laajasta ja merkittävästä sosioekonomisesta kriisistä, jolla on vaikutusta maiden sisäiseen vakauteen ja turvallisuuteen. Suomi varautuu myös kehitysyhteistyön kautta koronapandemian jälkihoitoon, minkä vuoksi ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotettava määräraha on noin 25 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020 ja Suomen julkisena kehitysyhteistyönä raportoitava kokonaismääräraha noin 165 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2020. 

Muut määrärahat

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 89 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle. 

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 2,4 miljoonaa euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella.

Lisätietoja:

ulkoministerin erityisavustaja Otto Turtonen puh. +358 295 350 015, taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. +358 295 351 284, kehitysyhteistyön osalta yksikönpäällikkö Ramses Malaty, puh. +358 295 351 001 

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.