Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Kauhajoen koulusurmia koskevassa asiassa

Jaa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 17. syyskuuta 2020 antanut Suomea koskevan ratkaisun, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaa oikeudesta elämään on loukattu.

Tapauksessa oli kysymys Kauhajoella Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa 23.9.2008 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta, jossa menehtyi 10 ihmistä tekijän lisäksi. Valittajina tapauksessa olivat menehtyneiden uhrien, opettajan ja yhdeksän oppilaan, omaiset.

Valittajat katsoivat valtion loukanneen ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaa (oikeus elämään) sillä perusteella, että poliisi tiesi, tai sen olisi pitänyt tietää, tekijän aiheuttamasta välittömästi uhkaavasta vaarasta, mutta se jätti ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin estääkseen tapahtuman ja suojellakseen siten valittajien omaisten elämää.

EIT katsoi äänin 6-1, 2 artiklaa oikeudesta elämään loukatun sen keskeiseltä osalta, mutta ei prosessuaalisten vaatimusten osalta.

EIT katsoi, että käsillä olevan asian olosuhteisiin liittyy erityisen huolellisuuden velvoite. Vaikka rikoksentekijä ei ollutkaan valtion viranomaisten vastuulla, viranomaiset ovat vastuussa ampuma-aseiden laillista hallussapitoa koskevien vaatimusten määrittämisestä ja ylläpitämisestä. Koska ampuma-aseiden käyttöön liittyy olennaisesti erityisen suuri henkeen kohdistuva riski, tähän riskiin on kytkettävä viranomaisten velvollisuus puuttua asiaan, jos niiden tietoon tulee tosiseikkoja, jotka antavat käytännössä aihetta epäillä, ettei näitä vaatimuksia noudateta.

EIT totesi, että vaikkei yksittäinen virhearvio voikaan riittää siihen, että valtion todettaisiin loukanneen positiivisia velvoitteitaan, etenkään silloin, kun virhearvio todetaan jälkiviisaasti, käsillä olevan asian ydinkysymyksen voidaan katsoa ulottuvan tällaista virhearviota pidemmälle.

EIT piti ratkaisevana kysymyksenä sitä, olisiko kansallisilta viranomaisilta voitu kohtuullisesti edellyttää tiettyjä toimenpiteitä ihmishenkeen kohdistuvan riskin välttämiseksi.

EIT totesi, että poliisiviranomaisella oli mahdollisuus varotoimena takavarikoida ase ja että poliisi jopa harkitsi mutta ei toteuttanut sitä. Tällä toimenpiteellä ei olisi merkittävästi puututtu mihinkään kilpailevaan ihmisoikeussopimuksella suojattuun oikeuteen, eikä siihen siten olisi liittynyt erityisen vaikeaa tai herkkää eri oikeuksien punnintaa. EIT katsoi, että poliisiviranomaisen tietoon tulleiden seikkojen perusteella ase olisi kansallisen lainsäädännön mukaan voitu ja pitänyt takavarikoida matalan kynnyksen varotoimena.

EIT:n näkemyksen mukaan rikoksentekijän aseen takavarikoiminen oli ollut kohtuullinen varotoimi olosuhteissa, joissa toimivaltaisen viranomaisen tietoon tulleiden seikkojen vuoksi oli herännyt epäily rikoksentekijän soveltuvuudesta vaarallisen ampuma-aseen hallussapitoon. Siksi EIT katsoi, etteivät kansalliset viranomaiset ole noudattaneet sitä erityistä huolellisuusvelvoitetta, joka niille kuuluu ampuma-aseiden asiattomaan käyttöön liittyvän erityisen suuren henkeen kohdistuvan riskin vuoksi. Näistä syistä EIT katsoi Suomen valtion loukanneen ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaan perustuvia keskeisiä positiivisia velvoitteita.

Asiassa esitettyjen korvausvaatimusten suhteen EIT jaotteli valittajat 10 eri kotitalouteen ja määräsi valtion korvaamaan ensimmäiseen kotitalouteen kuuluvalle valittajalle 31,571.97 euroa vahingonkorvauksena aineellisesta vahingosta sekä kullekin kotitaloudelle 30 000 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta. Lisäksi EIT määräsi valtion korvaamaan ensimmäiselle kotitaloudelle 2,086.34 euroa ja muille kotitalouksille kullekin 6,818.56 euroa oikeudenkäyntikulujen osalta.

EIT:n lehdistötiedote ja ratkaisu kokonaisuudessaan ovat luettavissa EIT:n verkkosivuilta  ja HUDOC-tietokannasta.

Lisätietoja:Suomen valtionasiamies Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, yksikönpäällikkö Krista Oinonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 0295 351 172.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Kanavakatu 3 C, PL 481
00023 Valtioneuvosto

0295 350 000http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Utrikesminister Haavisto i Afghanistan - arrangerandet av givarkonferensen på slutrakan27.10.2020 15:37:20 EETTiedote

Utrikesminister Pekka Haavisto besökte Afghanistan måndagen och tisdagen den 26–27 oktober. Huvudsyftet med besöket var att diskutera aktuella ärenden samt den konferens om Afghanistan som Finlands regering, Afghanistans regering och FN kommer att ordna gemensamt i november. ”Givarkonferensen för Afghanistan ordnas mitt i en historisk fredsprocess. Det internationella samfundets stöd behövs för att freden ska kunna byggas på en stadig grund. Finlands roll i ordnandet av konferensen är viktig för att säkra detta stöd”, säger Haavisto.

MFA: Minister for Foreign Affairs Haavisto in Afghanistan— pledging conference arrangements on the final stages27.10.2020 15:36:40 EETPress release

Minister for Foreign Affairs Pekka Haavisto paid a two-day visit to Afghanistan on 26–27 October 2020. The main purpose of the visit was to discuss current issues and the 2020 Afghanistan Conference, co-hosted by Finland, the Afghan Government and the United Nations, which will be held in November. “The pledging conference will take place in the middle of a historic peace process. Support from the international community is needed to have a sustainable foundation for the peace process. As one of the co-hosts of the Conference, Finland plays a central role in ensuring that this support will be available,” Haavisto says.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme