Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä

Jaa
Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta. Koronapandemian takia kehitysyhteistyötä pitäisi kansalaisten mielestä suunnata enemmän terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Tämä käy ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.

Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa.

Kannatus on laskenut viime vuodesta, jolloin 89 prosenttia vastaajista piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.

”Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on laajaa ja työn vaikuttavuus on vahva perustelu myönteiselle suhtautumiselle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys onkin tärkeämpää kuin koskaan”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.

Runsas puolet vastaajista katsoo, että koronapandemia ei ole muuttanut suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Viidennes taas ilmoittaa suhtautuvansa nyt myönteisemmin, ja niin ikään viidennes kielteisemmin.

Neljä viidestä kyselyyn vastanneista on kuitenkin sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata toisin. Eniten suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyötä pandemian takia terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä veteen ja sanitaatioon. 

Puolet vastaajista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan torjua tehokkaasti koronapandemian vaikutuksia kehitysmaissa.

Suomalaisten mielestä koulutus ja monenkeskinen yhteistyö tärkeimpiä

Taloustutkimuksen tekemässä mielipidetiedustelussa vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, missä Suomella on kehitysyhteistyössä eniten annettavaa. Selkeäksi ykköseksi nousivat koulutus, osaaminen ja ammattitaito 45 prosentin osuudella.

Yhteistyömuodoista puolestaan vastaajat pitivät tärkeimpinä monenkeskistä yhteistyötä sekä EU:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä. Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi YK:n ja kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kautta toimimista. Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä.

Tutkimukseen osallistui 1071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Lisätietoja

- Tutkimuksesta: Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen, puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi
- Ministeri Skinnarin haastattelupyynnöt: erityisavustaja Tiina Vainio, puh. 050 524 6559, tiina.vainio@formin.fi
- Tutkimusraportti: Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2020

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.

//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande

//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.

//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote

//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye