UM: Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä

Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa.

Kannatus on laskenut viime vuodesta, jolloin 89 prosenttia vastaajista piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.

”Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on laajaa ja työn vaikuttavuus on vahva perustelu myönteiselle suhtautumiselle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys onkin tärkeämpää kuin koskaan”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.

Runsas puolet vastaajista katsoo, että koronapandemia ei ole muuttanut suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Viidennes taas ilmoittaa suhtautuvansa nyt myönteisemmin, ja niin ikään viidennes kielteisemmin.

Neljä viidestä kyselyyn vastanneista on kuitenkin sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata toisin. Eniten suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyötä pandemian takia terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä veteen ja sanitaatioon. 

Puolet vastaajista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan torjua tehokkaasti koronapandemian vaikutuksia kehitysmaissa.

Suomalaisten mielestä koulutus ja monenkeskinen yhteistyö tärkeimpiä

Taloustutkimuksen tekemässä mielipidetiedustelussa vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, missä Suomella on kehitysyhteistyössä eniten annettavaa. Selkeäksi ykköseksi nousivat koulutus, osaaminen ja ammattitaito 45 prosentin osuudella.

Yhteistyömuodoista puolestaan vastaajat pitivät tärkeimpinä monenkeskistä yhteistyötä sekä EU:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä. Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi YK:n ja kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kautta toimimista. Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä.

Tutkimukseen osallistui 1071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Lisätietoja

- Tutkimuksesta: Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen, puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi
- Ministeri Skinnarin haastattelupyynnöt: erityisavustaja Tiina Vainio, puh. 050 524 6559, tiina.vainio@formin.fi
- Tutkimusraportti: Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2020