UM: Suomalaisille kansalaisjärjestöille rahoitusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen

Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa. Vuosittain ohjelmatuen suuruus on noin 69 miljoonaa euroa.

”Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut globaalisti. Tämä kehityskulku uhkaa ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ohjelmatuki mahdollistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja niiden yhteistyökumppaneiden työn kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi kehittyvissä maissa”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ vaikuttaa merkittävästi Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja tukee kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpanoa. Tällä työllä on erityistä vaikuttavuutta esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämisessä, kuten silpomisen vastaisessa työssä, lapsiavioliittojen ehkäisemisessä, sukupuolittuneen väkivallan torjumisessa ja vammaisten naisten työllistymisessä.

Lisäksi laadukas koulutus, vammaisten lasten koulunkäynti, opetus omalla äidinkielellä ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen korostuvat ohjelmissa. Järjestöjen ohjelmat tukevat myös yhdenvertaista yhteiskunnallista osallistumista, lisäävät ihmisten tietoa oikeuksistaan ja vahvistavat paikallisyhteisöjen kapasiteettia. Järjestöjen ohjelmissa toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi on huomioitu entistä vahvemmin ja ohjelmien kautta tuetaan lisäksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tukea osoitetaan myös ihmisoikeus- ja ympäristöpuolustajien aseman parantamiseen.

Ohjelmatuen kautta rahoitettavasta työstä valtaosa toteutetaan vähiten kehittyneissä maissa. Maantieteellisesti ohjelmat keskittyvät Afrikkaan, etenkin Itä-Afrikkaan. Lisäksi ohjelmatyötä tehdään Aasian, Latinalaisen Amerikan, Keski-Aasian ja Itä-Euroopan maissa.

Ohjelmatuki edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja sen kantavaa periaatetta, jonka mukaan ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen.

”Tarvitsemme luotettavia ja osaavia kumppaneita globaaliin vastuun kantamiseen. Erityisen arvokasta on järjestöjen pitkäjänteinen työ kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeuksien edistämiseksi. Järjestöjen työn kautta voimme esimerkiksi vaikuttaa lasten laadukkaaseen koulutukseen, äitiysterveyteen, katastrofivalmiuteen, toimeentulon edistämiseen ja yrittäjyyden tukemiseen. Järjestöjen työn painoarvo korostuu entisestään koronapandemian ja globaalien haasteiden myötä”, toteaa Skinnari.

Ohjelmatukea myönnetään 23 suomalaiselle kansalaisjärjestölle niiden kehitysyhteistyöhön:

Abilis-säätiö, CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation, Fida International ry, Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo ry, Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö (KIOS), Kirkon ulkomaanapu (KUA), Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen rahasto sr, Suomen YMCA:n liitto (NMKY), Pelastakaa lapset ry, Plan International Suomi, Reilu Kauppa ry, Siemenpuu-säätiö sr, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti (SPR), Suomen World Vision (SWV), Taksvärkki ry, Vammaiskumppanuus, Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes) ja Väestöliitto.

Ohjelmatuen hakukierros toteutettiin kaksivaiheisena avoimena hakuna. Ohjelmatuki on valtionavustuslain mukaista harkinnanvaraista rahoitusta suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeiden ja toiminnan monivuotisille ohjelmallisille kokonaisuuksille, joilla on selkeästi määritellyt tulostavoitteet ja pitkän aikavälin kehitysvaikutus. Tällä ohjelmakaudella tuen osuutta voi aiempaa joustavammin varata esimerkiksi koronapandemian edellyttämiin toimintaympäristöä koskeviin erityisiin toimenpiteisiin, yritysyhteistyön tai muiden monitoimijayhteistyömallien kehittämiseen tai kansainvälisen tai yksityisen rahoituksen järjestöltä edellyttämään rahoitusosuuteen.

Liite: Myönnöt järjestöille

Lisätietoja:

Mikko Autti, diplomaattiavustaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin kabinetti, puh. +358 295 350 034.

Riina-Riikka Heikka, yksikön päällikkö, ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisyhteiskuntayksikkö, puh. +358 295 350 204.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.