Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Suomi ja Belgia humanitaarista avunantoa kehittävän ryhmän puheenjohtajiksi

Jaa
Suomi ja Belgia toimivat Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän rinnakkaispuheenjohtajina tulevat kaksi vuotta. Puheenjohtajuus antaa Suomelle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa humanitaarisen avun käytäntöihin aikana, jolloin avun tarve on historiallisen suuri.

Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmä (Good Humanitarian Donorship, GHD) on yksi merkittävimmistä humanitaaristen rahoittajien yhteistyöfoorumeista. Epäviralliseen ryhmään kuuluu 42 rahoittajamaata ja muun muassa EU, joiden osuus globaalista humanitaarisesta rahoituksesta on yhteensä yli 80 prosenttia. Ryhmä vaalii humanitaarisen avun puolueettomuutta ja tasapuolisuutta sekä hakee parhaita käytäntöjä tehokkaaseen ja vastuulliseen avunantoon.

”Humanitaariseen apuun kohdistuu yhä voimakkaampia vaatimuksia. Toimintaympäristö on aseellisten konfliktien, terrorismin ja ilmastonmuutoksen myötä muuttunut yhä vaikeammaksi. Rahoittajamailla on suuri vastuu siitä, miten humanitaarinen järjestelmä toimii ja parhaiten tavoittaa hätäapua tarvitsevat ihmiset. Suomella ja Belgialla on nyt tärkeä ja ainutlaatuinen rooli näiden keskustelujen luotsaajana”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Ryhmän merkitys korostuu vallitsevassa humanitaarisessa tilanteessa: avun tarpeet ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, mutta rahoitus ei ole pysynyt tarpeiden tahdissa. Myös siksi avun tehokkuutta ja avunantajien yhteistyötä on jatkuvasti tarve parantaa.

Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet 24 periaatteeseen, joiden tarkoituksena on ohjata virallista humanitaarista apua, vahvistaa rahoittajien vastuuta avun saajia kohtaan ja lisätä avunantajapolitiikan yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. Periaatteissa muun muassa korostetaan humanitaarisen avun tarpeeseen perustuvaa, epäpoliittista luonnetta ja avunsaajien roolia sekä vahvistetaan avun vähimmäisvaatimuksia ja rahoittajamaiden velvollisuutta myöntää rahoitusta tehokkaasti sekä seurata ja arvioida sen tuloksia.

Suomen ja Belgian puheenjohtajakaudella pyritään löytämään parempia käytäntöjä erityisesti vammaisten henkilöiden huomioimiseen, seksuaalisen häirinnän kitkemiseen sekä siihen, miten terrorisminvastaisten toimien haitallisia vaikutuksia humanitaariseen apuun voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Suomi muun muassa toteuttaa tutkimuksen siitä, miten humanitaarista apua antavien järjestöjen tulisi huomioida sekä budjetoinnissaan että toiminnassaan vammaisten henkilöiden tarpeet.

Puheenjohtajakausi käynnistyy marraskuussa. Ensimmäisissä kokouksissa käsitellään humanitaariseen apuun vaikuttavia systeemisiä muutostekijöitä, muun muassa koronapandemian vaikutuksia avunantoon, valtasuhteita rahoittajamaiden ja paikallisten humanitaaristen toimijoiden välillä sekä humanitaarisen avun ympäristövaikutusten pienentämistä. Ympäristöteema oli keskiössä myös Suomen edellisellä GHD-puheenjohtajakaudella vuonna 2013.

Lisätiedot:

Lauratuulia Lehtinen, humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö, ulkoministeriö, puh. +358 46 921 2030

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.

//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande

//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.

//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote

//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye