Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Ulkoministeriö selvitti: Suomella on vahva maakuva Venäjällä

Jaa

Valtaosa venäläisistä, 68 %, suhtautuu Suomeen joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti, ulkoministeriön Venäjällä toteuttamasta maakuvatutkimuksesta selviää. Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen on viimeisten viiden vuoden ajan säilynyt liki muuttumattomana huolimatta Venäjän ja länsimaiden kiristyneistä suhteista tai koronapandemian matkustusrajoituksista. Kyselytutkimuksesta selvisi myös mm. se, että tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen.

Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksen kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen. Kyselyllä selvitetään mm. venäläisten suhtautumista Suomeen, mielikuvia ja kiinnostuksen kohteita Suomesta ja Suomen tunnettuutta Venäjällä.

Tänä vuonna toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 68 % kyselyyn vastanneista venäläisistä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus laski edelliseen tutkimukseen verrattuna kolmella prosenttiyksiköllä. Suomeen kielteisesti suhtautuvia oli tänä vuonna 5 %, eli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2019, mutta neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Moskovassa Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus on 79 %. Luoteis-Venäjällä, Pietarissa ja sitä ympäröivällä Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa ja Murmanskissa myönteisesti Suomeen suhtautuu keskimäärin 89 % asukkaista. Näistä alueista kaikista myönteisin suhtautuminen oli Murmanskissa, jossa 94 % kertoi suhtautuvansa Suomeen myönteisesti.

Suomen ja Venäjän välisiä suhteita pidetään normaaleina ja rauhallisina

Valtaosa, eli 65 % venäläisistä, luonnehtii Suomen ja Venäjän välisiä suhteita hyviksi. Maiden suhteita kuvailevista vaihtoehdoista valittiin useimmin vastausvaihtoehto ”normaalit ja rauhalliset”. Viileiksi tai kireiksi suhteita kuvaili 16 % vastanneista. Suhteita vihamielisiksi luonnehtineiden osuus jäi alle puoleen prosenttiin. Kysymyksen vastausjakaumassa ei ollut juurikaan tapahtunut muutoksia kuluneiden viiden vuoden aikana.

Yli puolet venäläisistä luonnehtii Suomea neutraaliksi tai sotilaallisiin liittoumiin kuulumattomaksi valtioksi. Vastanneista 11 % arvioi Suomen olevan Naton läheinen kumppani ja 7 % vastanneista uskoo Suomen olevan Naton jäsen. Suomea neutraaliksi valtioksi kuvailleiden osuus kasvoi 11 prosenttiyksikköä vuoden 2017 tuloksiin verrattuna. Vajaa kolmannes (29 %) vastaajista arvioi, että Suomen ja Venäjän välisiä suhteita eniten heikentävä tekijä olisi Suomen liittyminen Natoon. 22 % vastanneista puolestaan arvioi, että suhteita heikentäisivät eniten EU:n uudet Venäjä-vastaiset pakotteet.

Venäläisten silmissä Suomi on houkutteleva matkakohde ja menestynyt valtio

Suomen maakuva rakentuu venäläisten silmissä pääosin kahden kokonaisuuden kautta; Suomen houkuttelevuus matkakohteena ja Suomen menestys valtiona. Kysyttäessä sitä, mitkä asiat tulevat Suomesta ensimmäisenä mieleen, vastauksissa mainittiin useimmin luonto, korkea elintaso, kehittynyt yhteiskunta, sauna, matkailu, pohjoisuus, kalastus ja metsästys sekä jääkiekko. Reilu viidennes ei osannut kysyttäessä mainita Suomesta mitään erityistä. Kuluneiden viiden vuoden aikana näin vastanneiden osuus on kasvanut (10 % > 22 %). Luoteis-Venäjän alueella Suomi tunnetaan selkeästi paremmin. Siellä keskimäärin vain 5 % ei osannut vastata tähän kysymykseen.

Myös ne asiat, jotka venäläisiä Suomessa eniten kiinnostavat, liittyvät pääosin Suomen houkuttelevuuteen matkailukohteena. Venäläisiä kiinnostavat Suomessa eniten luonto, matkailu (ja ostosmatkailu), kulttuuri- ja taide, historia ja perinteet, nähtävyydet, suomalaiset tuotteet ja suomalaiset ihmiset. Kiinnostus suomalaista luontoa kohtaan on kasvanut kuluneiden vuosien aikana 14 prosenttiyksikköä (29 % > 43 %). Myös kiinnostus suomalaista kulttuuria ja taidetta kohtaan on ollut kasvussa.

Venäläisten mielikuvat suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteistä ovat voittopuolisesti myönteisiä. Suomea kuvaillaan yleisimmin korkean elämänlaadun vapaaksi, demokraattiseksi ja nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi. Monivalintakysymyksessä nämä vastausvaihtoehdot valitsi 17–29 % kyselyyn vastanneista. Negatiivisista piirteistä mainittiin sulkeutuneisuus ja nationalismi (9 % ja 5 %). Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen ilmenee myös kysymyksessä, jossa tiedusteltiin halukkuutta muuttaa Suomeen, mikäli sellaiseen tarjoutuisi mahdollisuus. Vastaajista 18 % kertoi halukkuudestaan muuttaa Suomeen. Muuttohalukkuus on viiden vuoden aikana kasvanut (12 % > 18 %).

Lapsikiistauutisointia havaittu yhä vähemmän – sotien muistot eivät vaikuta suhtautumiseen Suomeen

Yhä harvempi venäläinen kertoo nähneensä venäläismediassa Suomeen liittynyttä lapsikiistauutisointia. Kyselyyn vastanneista 69 % kertoi, ettei ollut koskaan nähnyt Suomeen liittyviä lapsikiistauutisia. Viisi vuotta sitten vastaava luku oli 55 %.

Kyselyssä selviteltiin myös sitä, kuinka hyvin venäläiset tuntevat talvisodan. Vastanneista 49 % kertoi tietävänsä talvisodasta paljon tai jonkin verran. 23 % sanoi kuullensa siitä, muttei tuntevansa sitä sen tarkemmin ja 28 % sanoi, ettei tiedä talvisodasta mitään. Kysymyksen vastausjakauma on viiden vuoden ajan ollut lähes muuttumaton. Tänä aikana on kuitenkin jonkin verran kasvanut niiden osuus, joiden mielestä talvisodan pääasiallisena syynä olivat Neuvostoliiton puolustukselliset intressit ja rajan siirtäminen kauemmaksi Leningradista. Reilu neljännes (27 %) uskoo talvisodan johtuneen Suomen Neuvostoliittoon kohdistamasta sotilaallisesta uhasta ja sen poliittisen johdon vihamielisestä suhtautumisesta Neuvostoliittoon. Joka kymmenes vastaaja mainitsi talvisodan syyksi Stalinin valloituspolitiikan.

Kyselyyn vastanneista valtaosa (81 %) sanoo, että Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytyjen sotien muistot eivät vaikuta mitenkään heidän suhtautumiseensa Suomeen. Näin ajattelevien osuus on viiden vuoden aikana kasvanut selvästi (65 % > 81 %). Talvisotaa pitää oikeudenmukaisena 35 % ja epäoikeudenmukaisena 41 % vastanneista. Talvisotaa epäoikeudenmukaisena pitävien osuus on viiden vuoden aikana kasvanut 12 prosenttiyksiköllä (29 % > 41 %).

Nokia ja Ville Haapasalo tunnetaan Venäjällä edelleen hyvin – korkealaatuisuus ja kestävyys liitetään suomalaistuotteisiin

Kyselyssä selviteltiin myös sitä, mistä lähteistä venäläiset saavat Suomeen liittyvää tietoa. Yleisimpiä Suomeen liittyvän tiedon lähteitä ovat joukkotiedotusvälineet (televisio, radio ja sanoma- ja aikakauslehdet). Noin puolet vastanneista kertoi saavansa tietoa näistä lähteistä. 44 % vastaajista kertoi saavansa tietoa internetistä ja sosiaalisesta mediasta. Vastanneista 39 % mainitsi Suomi-tiedon lähteekseen kouluopetuksen, kirjallisuuden ja elokuvat. Viisi prosenttia vastanneista mainitsi saavansa tietoa Suomessa asuvilta tutuiltaan.

Luoteis-Venäjällä näkyy rajan läheisyys ja ihmisten liikkuvuus. Luoteis-Venäjällä keskimäärin 35 % ja Pietarissa 44 % sanoo, että tiedot Suomesta perustuvat omiin matkoihin Suomeen. Huomattava osa Luoteis-Venäjän asukkaiden Suomi-tietoudesta tulee henkilökohtaisista suhteista. Kymmenesosa heistä kertoo saavansa Suomea koskevan tietonsa Suomessa asuvilta sukulaisiltaan. Luku oli korkein Karjalan tasavallassa, 20 %. Merkittävä osa tiedosta tulee myös muilta Suomessa asuvilta tai asuneilta venäläisiltä tutuilta. Luoteis-Venäjällä luku on keskimäärin 26 % ja Karjalan tasavallassa 43 %.

Tunnetuimpia suomalaisia yrityksiä tai brändejä Venäjällä ovat Nokia, Tikkurila, Viola, Valio, Nokian Renkaat, Stockmann, Fazer, Honka ja Reima. Nokian tuntee edelleen 67 % venäläisistä, vaikka yritys ei enää vuosiin ole ollut näkyvästi läsnä Venäjän kuluttajamarkkinoilla. Suomalaisten tuotteiden yleisimmiksi ominaisuuksiksi venäläiset mainitsivat useimmin korkean laadun, luotettavuuden ja kestävyyden, modernin muotoilun sekä hyvän hinta-laatusuhteen. Luoteis-Venäjällä ekologisuus oli yksi yleisimmin suomalaistuotteisiin liitetyistä mielikuvista (29 %).

Tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen. Haapasalon tunnisti joka neljäs kyselyyn vastanneista. Muita tunnettuja suomalaisia ovat Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Ville Valo. Suomalaisia nykypoliitikkoja venäläiset tuntevat sen sijaan huonommin. Sanna Marinin, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen tunnisti vain pari prosenttia ja Sauli Niinistön vain yksi prosentti vastanneista.

Taustatietoa:

Valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin kesäkuussa 2021 ja siihen haastateltiin yhteensä 1 619 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilta Venäjää. Kyselytutkimuksen tulosten virhemarginaali on 3,4 %. Tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos Levada Center. Tutkimus toteutettiin erikseen myös Luoteis-Venäjällä syyskuussa 2021. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1 000 henkilöä Pietarista ja sitä ympäröivältä Leningradin alueelta, sekä 400 henkilöä Karjalan tasavallasta ja 400 Murmanskin alueelta. Kyselytutkimuksen toteuttamisesta vastasi tutkimusyhtiö Levada Center.

Lisätietoa:

Koko Venäjän tulokset:
Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski, puh. +7 910 411 2022

Pietarin ja Luoteis-Venäjän tulokset:
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistö- ja kulttuurivirkamies Anna Kotaviita, puh. +7 921 742 6733

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

MFA: Minister Blomqvist participates in a conference on sustainable Nordic democracy8.12.2021 11:51:24 EET | Press release

Minister for Nordic Cooperation Thomas Blomqvist will participate virtually in a conference on strong democratic systems typical of the Nordic countries. The conference, which will be held in Copenhagen on 8 December aims to show how sustainable democracy in the Nordic region is strengthened by the participation of the Faroe Islands, Greenland and Åland in Nordic cooperation alongside with the Nordic states.

UM: Ministeri Blomqvist osallistuu pohjoismaiseen kestävää demokratiaa käsittelevään konferenssiin8.12.2021 11:49:36 EET | Tiedote

Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu virtuaalisesti 8. joulukuuta pidettävään konferenssiin, joka esittelee Pohjoismaille ominaisia vahvoja demokraattisia järjestelmiä. Kööpenhaminassa järjestettävän konferenssin tarkoituksena on osoittaa, kuinka Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön valtioiden ohella vahvistaa kestävää demokratiaa Pohjolassa.

MFA: Finland opens embassies in Dakar and Doha3.12.2021 12:16:00 EET | Press release

Today, the President of the Republic Sauli Niinistö approved an amendment to the Decree of the President of the Republic on the Foreign Service. The amendment concerning the locations of Finland’s diplomatic missions and the provision of consular services in the Diplomatic Service will enter into force on 10 December 2021. With the amendment, embassies of Finland will be established in Dakar, Senegal, and in Doha, Qatar, as of 10 December 2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme