UM: Ulkoministeriö selvitti: Valtaosa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti

Venäläisten suhtautuminen Suomeen koheni

Tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä (71 %) venäläisestä suhtautuu Suomeen hyvin tai erittäin hyvin. Edelliseen tutkimukseen verrattuna Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä (2017: 68 %). Lukumääräisesti laskettuna lisäys on noin 3,5 miljoonaa täysi-ikäistä kansalaista. Negatiivisesti Suomeen suhtautuvien osuus laski 10 prosentista 5 prosenttiin, eli määrällisesti heitä oli noin kuusi miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2017.

Kaikkein myönteisimmin Suomeen suhtaudutaan nuorten keskuudessa (ikäryhmässä 18–24-vuotiaat: 78 %) sekä suurissa kaupungeissa. Moskovalaisista 86 % ja pietarilaisista peräti 95 % suhtautuu Suomeen myönteisesti tai erittäin myönteisesti.

Suhteita luonnehditaan hyviksi, Suomessa kiinnostaa eniten luonto

Suomen ja Venäjän välisiä suhteita vastaajat luonnehtivat normaaleiksi ja rauhallisiksi, hyviksi ja naapurillisiksi sekä sopuisiksi (69 %). Viileiksi tai jännittyneiksi suhteita luonnehtii 14 % vastanneista. Mahdollisiksi suhteita olennaisesti heikentäviksi toimiksi venäläiset luettelevat Suomen liittymisen Natoon (29 %) tai EU:n pakotepolitiikan tiukentumisen (23 %). Kolmannes venäläisistä (32 %) ei osannut nimetä mahdollisia toimia, jotka oleellisesti huonontaisivat maiden välisiä suhteita.

Suomesta venäläisille tulevat ensimmäisenä mieleen luonto (18 %), sauna (14 %), matkailu (14 %) ja korkea elintaso (14%). Myös muut venäläisten Suomeen liittämät assosiaatiot ovat voittopuoleisesti myönteisiä. Suomalaisista henkilöistä venäläisille tulivat useimmin mieleen Ville Haapasalo, Kaurismäen veljekset, Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen, Tove Jansson ja Mannerheim.

Myös suomalainen yhteiskunta saa venäläisiltä myönteisiä luonnehdintoja. Kysymykseen ”Mitkä ovat nähdäksenne suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteitä”, eniten vastauksia saivat korkea elintaso (29 %), vapaus (21 %), hyvinvointivaltio (18 %) ja demokratia (18 %). Negatiivisista piirteistä mainittiin useimmin sulkeutuneisuus (10 %), nationalismi (8 %) ja periaatteettomuus, kyynisyys (4 %).

Venäläisiä kiinnostavat Suomessa eniten luonto (40 %), matkailu ja ostokset (21 %) sekä kulttuuri ja taiteet (17 %). Kiinnostus suomalaista luontoa ja suomalaisten luontosuhdetta kohtaan kasvoi kahden vuoden aikana 11 prosenttiyksikköä. Pietarilaisista vastaajista yli puolet (54 %) kertoi kiinnostuksestaan suomalaista luontoa kohtaan.

15 % venäläisistä kertoo olevansa kiinnostunut muuttamaan Suomeen, mikäli heille tarjoutuisi sellainen mahdollisuus. 83 % sen sijaan ei ole kiinnostunut Suomeen muuttamisesta.

Suomalaisyritysten maine Venäjällä on hyvä – Nokia tunnetaan parhaiten

Tunnetuin suomalainen yritys/brändi Venäjällä on Nokia, jonka mainitsi vastauksissaan 63 % venäläisistä. Muita venäläisten parhaiten tuntemia suomalaisia yrityksiä tai brändejä ovat sulatejuusto Viola (26 %), Tikkurila (25 %), Valio (23 %), Nokian Renkaat (12 %), Stockmann (11 %) ja Fazer (8 %). Pietarilaiset tuntevat parhaiten Nokian (73 %), Valion (69 %) ja Prisman (55 %). Suomalaisuutta imitoivat venäläiset tuotteet tai brändit eivät nousseet vastauksissa esille.

Suomalaisille tuotteille nimettyjä tyypillisiä ominaisuuksia ovat korkea laatu (61 %), luotettavuus ja pitkäikäisyys (27 %), moderni design (20 %) sekä hyvä hinta-laatusuhde (20 %).

Internetin merkitys tietolähteenä kasvoi huomattavasti

Venäläiset saavat tietoa Suomesta ja suomalaisista useimmin televisio-ohjelmista (41 %), internetistä (32 %), kouluopetuksesta ja oppikirjoista (23 %), sanoma- ja aikakauslehdistä (17 %) sekä sosiaalisesta mediasta (11 %). Internetin ja sosiaalisen median merkitys tietolähteenä kasvoi kahden vuoden aikana 19 prosenttiyksikköä (2017: 24 % / 2019: 43 %). Pietarilaisten yleisin (39 %) tapa saada tietoa Suomesta on matkailu. Niiden venäläisten osuus, jotka kertovat, etteivät tiedä Suomesta mitään, laski kahden vuoden aikana kuusi prosenttiyksikköä (2017: 13 % / 2019: 6 %).

Lähes puolet venäläisistä luonnehtii Suomea puolueettomaksi, neutraaliksi valtioksi

Lähes joka toinen venäläinen (45 %) luonnehtii Suomea puolueettomaksi (neutraali) valtioksi. 12 % vastaajista pitää Suomea Naton läheisenä yhteistyökumppanina ja joka kymmenes kuvailee Suomea liittoutumattomaksi, sotilasliittoihin kuulumattomaksi valtioksi. Vastaajista 7 % uskoo Suomen olevan Naton jäsen.

Joka toinen venäläinen (50 %) tuntee talvisodan tapahtumat hyvin tai pääpiirteissään ja 24 % kertoo kuulleensa siitä jotain. Neljännes vastanneista (26 %) sanoi, ettei tiedä sodasta mitään. Pietarilaisista 70 % tuntee talvisodan hyvin tai pääpiirteissään.

Neuvostoliiton hyökkäyksen pääasiallisiksi syiksi talvisodassa venäläiset näkevät Neuvostoliiton puolustukselliset intressit ja Leningradin turvallisuuden (35 %) ja Suomen uhan ja sen vihamielisen suhtautumisen Neuvostoliittoon (29 %). 13 % vastanneista kertoo, että talvisodan syynä oli Stalinin valloituspolitiikka.

Venäläisistä 40 % pitää talvisotaa epäoikeutettuna ja 34 % oikeutettuna. Sotaa epäoikeutettuna pitävien osuus kasvoi kahden vuoden aikana 11 prosenttiyksikköä (2017: 29 %). 78 % vastanneista kertoo, että Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydyillä sodilla ei ole vaikutusta heidän suhtautumiseensa nyky-Suomea kohtaan. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 65 %.

Kolmannes on kuullut Suomessa asuvien venäläistaustaisiin perheisiin liittyvistä tapauksista

8 % vastaajista kertoo lukeneensa tai kuulleensa paljon venäläistaustaisten perheiden Suomessa kohtaamista ongelmista ja 25 % kertoi kuulleensa tai lukeneensa niistä jotain, muttei muista niistä sen tarkemmin. 63 % venäläisistä ei ollut kuullut tai lukenut mitään tapauksista – näin vastanneiden osuus kasvoi kahdessa vuodessa kahdeksan prosenttiyksikköä (2017: 55 %).

Puolet vastaajista (49 %) kertoo luottavansa venäläisiin tiedotusvälineisiin, joiden mukaan suomalaisviranomaiset syrjivät tapauksissa venäjänkielistä osapuolta ja lähes kolmannes (29 %) sanoo, että tapauksista on vaikea saada objektiivista tietoa. 16 % kertoo, ettei luota venäläisten tiedotusvälineiden tapaan käsitellä tapauksia (vuonna 2017: 22 %).

Tutkimuksen taustaa

Valtakunnallisen tutkimuksen haastattelut toteutettiin kesä-heinäkuun vaihteessa ja niihin vastasi 1600 venäläistä eri puolilta Venäjää. Pietarissa ja Leningradin alueella haastattelut tehtiin heinä-elokuun vaihteessa. Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Levada Market Research. Tutkimusten virhemarginaali on 3,4 %.

Lisätietoa:

Koko Venäjän tulokset:
Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski, puh. +7 910 411 2022

Pietarin ja Leningradin alueen tulokset:
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamies Jussi Palmén, puh. +7 931 350 5805

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi