Ulkoasiainministeriö (UM) / Utrikesministeriet

UM: Ulkoministeriön vuoden 2018 talousarvioesitys

Jaa

ULKOASIAINMINISTERIÖ
http://formin.finland.fi

Tiedote 159/2017
19.9.2017

Ulkoministeriön vuoden 2018 talousarvioesitys

Hallitus esittää ulkoasiainministeriön hallinnonalalle vuoden 2018 talousarvioesitykseen yhteensä 1 092 miljoonaa euroa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.Ulkoministeriön toiminnalliset painopisteet ovat Itämeren vakauden vahvistaminen, Suomen ja Ruotsin ulkopoliittisen yhteistyön tiivistäminen, arktinen politiikka, transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen ja rauhanvälitys.

Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. Muuttoliike on lisännyt odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan, kuten ovat myös Euroopan ja Itämeren alueen heikentynyt turvallisuustilanne sekä terrorismin ja radikalisaation uhka. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä tiivistyvät. Tavoitteena on myös transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen. Ulkoministeriö rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa ja toisaalta vaikuttaa EU:n yhteisiin Venäjä-linjauksiin.

Väestönkehitys ja muuttoliikkeet sekä ns. neljäs teollinen vallankumous – ml. teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio, talouden globalisaatio ja kansainväliset arvoverkot – vaikuttavat Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Samanaikaisesti maailmankauppaa rajoittavat toimenpiteet ja sisäänpäin kääntyminen ovat kasvussa. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, ruokaturva ja köyhyys sekä muutokset energian tuotannossa vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön. Yhteiskuntien välinen ja sisäinen polarisaatiokehitys lisää konfliktiriskejä. Vaikeat ja usein pitkittyneet konfliktit ja ääriliikkeiden toiminta pahentavat turvallisuustilannetta ja estävät kehitystä monissa maissa. Terrorismi on vakava kansainvälinen ongelma. Konfliktit, köyhyys ja ilmastonmuutoksen seuraamukset lisäävät pakolaisuutta ja humanitaarisen avun tarve on noussut entistä suuremmaksi. Kaikki tämä lisää myös länsimaisten demokratioiden haavoittuvuutta. Tarve tehokkaammalle kansainväliselle yhteistyölle on entisestään kasvanut. Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeena toimiva aktiivinen ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata.

Toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 218,6 miljoonaa euroa.

Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on vahvaan osaamiseen ja tiiviisiin verkostoihin perustuva tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä.

Ulkoasiainhallinto kiinnittää enenevästi huomiota digitalisaation hyödyntämiseen, ml. sosiaalinen media toimintaympäristönä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakennetta ja toimintatapoja kehitetään ottaen huomioon myös yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland –toimintamalli.

Team Finland –rakenteita toiminnallistetaan. Edustustojen roolia vienninedistämisessä vahvistetaan tiiviissä yhteistoiminnassa tulevan Business Finland –organisaation kanssa. Uudessa Team Finland –ulkomaanverkoston rakenteessa edustustojen päälliköt ottavat aiempaa vahvemman maajohtajan roolin. Käytännön vienninedistämisen osaamista ulkoasiainhallinnossa kehitetään.

Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään ottamalla huomioon konsulipalvelulain muutokset ja hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma samalla varmistaen että ulkoasiainhallinnon tehtäviin kuuluvat palvelut ovat myönteinen tekijä kilpailtaessa Suomeen muuttoa harkitsevista kansainvälisistä osaajista.

Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019 ja Euroopan neuvostossa vuosina 2018—2019. Vuoden 2018 aikana valmistaudutaan myös Suomen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2019 sekä vietetään ulkoasiainhallinnon 100-vuotisjuhlavuotta.

Kriisinhallinta

Suomen kansainvälisiin kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa, Afganistanissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2018 olevan noin 640 henkilöä.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään 52,6 miljoonaa euroa. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL-operaatio Libanonissa, Irakin koulutusoperaatio ja Resolute Support -operaatio Afganistanissa.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 15,4 miljoonaa euroa, josta 500 000 euroa kohdistetaan rauhanvälitykseen. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu EU:n operaatioihin.

Kehitysyhteistyö

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2018 olevan yhteensä 886,3 miljoonaa euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,38 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 546,3 miljoonaa euroa. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten avulla. Näitä varoja käytetään myös ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyössä panostetaan valtioneuvoston selonteon painopistealueisiin: naiset ja tytöt; kehitysmaiden talous ja kestävät työpaikat; demokraattiset ja toimintakykyiset yhteiskunnat; kestävä veden ja energian saatavuus sekä ruokaturva. Suomi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja naisten oikeuksiin, mukaan lukien lisääntymisterveyteen. Alueellisesti Suomi painottaa Afrikkaa.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 130,0 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10,0 miljoonaa euroa.

Muut määrärahat

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön esitetään 1,8 miljoonaa euroa. Toiminnassa painotetaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017 - 2019 tukevia hankkeita. 

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 90,0 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 33,9 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287, kehitysyhteistyön osalta osastopäällikkö Lotta Karlsson, puh. 0295 351 932 ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta tiiminvetäjä Birgit Autere, puh. 0295 351 240.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoasiainministeriö (UM) / Utrikesministeriet
Ulkoasiainministeriö (UM) / Utrikesministeriet
Kanavakatu 3 C, PL 481
00023 Valtioneuvosto

0295 350 000http://formin.finland.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoasiainministeriö (UM) / Utrikesministeriet

UM: Astrid Thors ehdokkaaksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetuksi20.10.2017 17:41Tiedote

ULKOASIAINMINISTERIÖhttp://formin.finland.fi Tiedote 182/201720.10.2017 Astrid Thors ehdokkaaksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetuksi Suomi asettaa Astrid Thorsin ehdokkaaksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tehtävään. Thors on kokenut kansainvälisten asioiden osaaja ja tuntee syvällisesti eurooppalaisen ihmisoikeustilanteen. Hän on toiminut mm. Etyjin vähemmistövaltuutettuna, maahanmuutto- ja eurooppaministerinä, kansanedustajana sekä Euroopan parlamentin jäsenenä. Ihmisoikeusvaltuutettu toimii Strasbourgissa Euroopan neuvostossa. Valtuutetun tehtäviin kuuluu jäsenmaiden tukeminen ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanossa sekä ihmisoikeuskysymysten esille nostaminen.  Ihmisoikeusvaltuutettu tekee maavierailuja, laatii sekä maa- että temaattisia raportteja ja edistää tietoisuutta ihmisoikeuksista.  Ihmisoikeusvaltuutetun kausi on kuusivuotinen. Uusi valtuutettu aloittaa tehtävässään 1.4.2018. Euroopan neuvosto on Suomelle perinteisesti tärkeä foorumi. Suomi tukee järjestö

MFA: Minister for Foreign Affairs Soini will meet Lithuania’s Minister of Foreign Affairs Linas Linkevičius19.10.2017 09:00Tiedote

MINISTRY FOR FOREIGN AFFAIRShttp://formin.finland.fi/english Press release 181/201719 October 2017 Minister for Foreign Affairs Soini will meet Lithuania’s Minister of Foreign Affairs Linas Linkevičius The Minister of Foreign Affairs of Lithuania, Linas Linkevičius, will visit Finland on 23–24 October. He will meet Minister for Foreign Affairs Timo Soini on 23 October in Helsinki.  At their meeting, they will discuss, among other things, security in the Baltic Sea region, the situation in Russia and Ukraine, transatlantic relations, and topical EU matters. In addition, they will exchange views on the bilateral relations between Finland and Lithuania and on regional energy security. Minister Linkevičius will also visit the European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats, which has been established in Helsinki, and open an Honorary Consulate of Lithuania in Turku.   Inquiries: Jussi Tanner, Diplomatic Adviser to the Minister for Foreign Affairs, tel. +358 295 350 663 and Mari

UM: Ulkoministeri Soini tapaa Liettuan ulkoministerin Linas Linkevičiuksen19.10.2017 09:00Tiedote

ULKOASIAINMINISTERIÖhttp://formin.finland.fi Tiedote 181/201719.10.2017 Ulkoministeri Soini tapaa Liettuan ulkoministerin Linas Linkevičiuksen Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius saapuu vierailulle Suomeen 23.–24.10. Hän tapaa ulkoministeri Timo Soinin 23. lokakuuta Helsingissä.  Tapaamisessa keskustellaan muun muassa Itämeren alueen turvallisuudesta, Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, transatlanttisista suhteista sekä ajankohtaisista EU-asioista. Lisäksi vaihdetaan näkemyksiä  Suomen ja Liettuan kahdenvälisistä suhteista ja alueellisesta energiaturvallisuudesta.  Ministeri Linkevičius vierailee Suomen vierailunsa yhteydessä myös Helsinkiin perustetussa hybridiosaamiskeskuksessa sekä avaa Liettuan kunniakonsulaatin Turkuun.   Lisätietoja: ulkoministerin diplomaattiavustaja Jussi Tanner, puh. +358 295 350 663 ja ulkoasiainsihteeri Maria Forslund, Pohjoisen Euroopan yksikkö, puh. +358 50 416 7823. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

UM: Utrikesminister Soini träffar Litauens utrikesminister Linas Linkevičius19.10.2017 09:00Tiedote

UTRIKESMINISTERIEThttp://formin.finland.fi/svenska Pressmeddelande 181/201719.10.2017 Utrikesminister Soini träffar Litauens utrikesminister Linas Linkevičius Litauens utrikesminister Linas Linkevičius besöker Finland den 23–24 oktober. Han träffar utrikesminister Timo Soini den 23 oktober i Helsingfors.  Under mötet diskuteras bland annat Östersjöregionens säkerhet, situationen i Ryssland och Ukraina, transatlantiska relationer och aktuella EU-frågor. Utrikesministrarna utbyter också synpunkter på Finlands och Litauens bilaterala relationer och regional energisäkerhet.  I samband med sitt besök bekantar sig minister Linkevičius med det nygrundade kompetenscentret för motverkande av hybridhot i Helsingfors och inviger ett litauiskt honorärkonsulat i Åbo.   Ytterligare information: Jussi Tanner, utrikesministerns diplomatiska rådgivare, tfn , och Maria Forslund, utrikessekreterare, enheten för norra Europa, tfn +358 50 416 7823 Utrikesministeriets e-postadresser har formen fornamn.efter

MFA: Foreign Minister Soini to Barents Euro-Arctic Council in Arkhangelsk17.10.2017 10:22Tiedote

MINISTRY FOR FOREIGN AFFAIRShttp://formin.finland.fi/english Press release 180/201717 October 2017 Foreign Minister Soini to Barents Euro-Arctic Council in Arkhangelsk  The 16th ministerial meeting of the Barents Euro-Arctic Council (BEAC) will be organised in Arkhangelsk, Russia, on 18–19 October.  Finland's delegation to the meeting will be led by Minister for Foreign Affairs Timo Soini. The county of Kainuu, which is chairing the Barents Regional Council from 2015 until the end of 2017, and the counties of Lapland, North Ostrobothnia and North Karelia will also be represented at the meeting.  Finland stresses that the Barents cooperation is a part of wider Arctic cooperation. In its own region, it plays an important role in, among other things, questions relating to the environment and climate change, such as mitigating black carbon emissions. The meeting of this autumn will mark the end of Russia’s two-year Chairmanship of BEAC, after which the Chairmanship will pass on to Sweden. 

UM: Utrikesminister Soini deltar i Barentsrådets möte i Archangelsk17.10.2017 10:20Tiedote

UTRIKESMINISTERIEThttp://formin.finland.fi/svenska Pressmeddelande 180/201717.10.2017 Utrikesminister Soini deltar i Barentsrådets möte i Archangelsk Barentsrådets 16:e ministermöte hålls i Archangelsk i Ryssland den 18–19 oktober.  Finlands delegation vid mötet leds av utrikesminister Timo Soini. I mötet deltar också företrädare för Kajanaland, som 2015–2017 är ordförande i Barents regionråd, och för landskapen Lappland, Norra Österbotten och Nordkarelen.  Finland betonar att Barentssamarbetet är en del av det övergripande Arktissamarbetet. Barentssamarbetet har en viktig roll i området bland annat när det gäller frågor om miljön och klimatförändringen, till exempel minskandet av sotutsläppen. Mötet avslutar Rysslands tvååriga ordförandeskap i Barentsrådet, varefter Sverige tar över. Under mötet granskars regionens utveckling och framtidsutsikter, och en deklaration om det gångna årets arbete och det kommande årets verksamhet ska godkännas. Barentsrådet grundades för 20 år sedan. De n

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme