Uniapnealähetteiden määrät kasvaneet vuoden aikana
Noin 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa obstruktiivista eli rakenteellisista syistä johtuvaa uniapneaa. Tieto esiintyvyydestä kuitenkin vaihtelee ja suurempiakin esiintyvyysarvioita on esitetty, sanoo ylilääkäri Paula Kauppi Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
”On arveltu, että miehistä jopa 17 %:lla ja naisista 9 %:lla olisi uniapnea.”
Uniapnean voivat paljastaa yönaikainen kuorsaava ja katkonainen hengitys, aamupäänsärky, päiväaikainen väsymys, keskittymisvaikeudet, muistiongelmat ja yöllinen virtsaamistarve. Usein uniapneapotilailla on myös ylipainoa.
Hoidon tukena uniapnean digihoitopolku
Hoitamattomana uniapnea voi olla terveysriski. Hoitamaton uniapnea lisää riskiä korkeaan verenpaineeseen sekä sydän- ja aivoinfarktiin. Keskivaikea tai vaikea hoitamaton uniapnea voi olla riski myös ajoterveyden ja -turvallisuuden kannalta. Tämän vuoksi uniapneaa sairastavia ammattikuljettajia tutkitaan ja seurataan tarkemmin.
Uniapneaa voidaan hoitaa CPAP-laitteella eli ylipainehengityslaitteella, painonhallinnalla, hammaskiskolla ja välttämällä selällään nukkumista.
”Uutena uniapnean hoitojärjestelmässä on otettu mukaan uniapnean digihoitopolku. Potilaan hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi merkittävä osa potilasta ohjataan suoraan CPAP-hoitoon”, sanoo Kauppi.
Kaikki uniapneapotilaat eivät sopeudu CPAP-hoitoon ja tutkimusten mukaan jopa kolmannes CPAP-hoitoa saavista potilaista lopettaa hoidon ensimmäisen vuoden aikana. Näiden potilaiden kohdalla uniapnean hoito jatkuu muilla aiemmin mainituilla hoitokeinoilla. Uniapnean hoidon ja CPAP-hoidon tavoitteena on unen rakenteen korjaaminen ja sen myötä päiväväsymyksen väheneminen sekä sydän- ja verisuonitapahtumien riskin pienentäminen.
Katso Suorana HUSista info 10.6.2022 tästä. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylilääkäri Paula Kauppi, Sydän- ja keuhkokeskus, paula.kauppi@hus.fi, p. 050 428 6802
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme