Univajeen ja immuunijärjestelmän välinen biologinen linkki löytyi
Väestötasolla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että liian vähäinen unensaanti lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Elimistön tulehdusreaktioiden tiedetään osallistuvan näiden sairauksien kehittymiseen.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt osoittaneet, millaisten biologisten mekanismien kautta univaje vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion syntymiseen. He tunnistivat geenit, joiden toimintaa univaje muuttaa eniten, ja selvittivät, osallistuvatko nämä geenit immuunijärjestelmän säätelyyn. Tutkimus on julkaistu PLOS ONE -tiedelehdessä.
Työterveyslaitoksen unilaboratoriossa toteutetussa tutkimuksessa terveiden nuorten miesten uni rajoitettiin neljään tuntiin yössä viiden päivän ajan, normaalin työviikon kulkua jäljitellen. Ennen univajetta ja sen jälkeen osallistujilta otettiin verinäytteet; verestä eristettiin valkosolut, joista mikrosirutekniikkaa käyttäen selvitettiin kaikkien geenien ilmentyminen näytteen ottohetkellä. Tuloksia verrattiin vastaavanikäisiin terveisiin miehiin, jotka olivat koko viikon ajan nukkuneet normaalit kahdeksan tuntia yössä.
– Vertasimme geenien ilmentymistä ennen ja jälkeen univajejakson, ja tarkastelimme lähemmin niitä geenejä, joiden toiminta muuttui eniten. Monien immuunijärjestelmän toimintaan liittyvien geenien ja geenipolkujen ilmentyminen lisääntyi univajeen aikana. Elimistön puolustusreaktioihin – sekä toisaalta myös allergisiin reaktioihin ja astmaan – osallistuvat vasta-aineita tuottavat B-solut aktivoituivat. Tämä voi selittää aikaisempia havaintoja astmaattisten oireiden lisääntymisestä univajetilassa, tutkija Vilma Aho kertoo.
Univajeessa lisääntyivät myös eräät tulehdusta edistävät välittäjäaineet, interleukiinit, sekä näitä aktivoivat reseptorit, kuten Toll-like-reseptorit (TLR). Tämä näkyi geenitasolla muun muassa TLR4-geenin tavallista korkeampana ilmentymisenä univajeen jälkeen. Myös tulehdusarvo CRP oli koholla.
Tutkijat halusivat arvioida myös pidempiaikaisen univajeen vaikutusta immuunijärjestelmän toimintaan ja käyttivät tässä jatkotutkimuksessa hyväksi kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen aineistoa. FINRISKI-tutkimuksessa osallistujilta on kerätty verinäytteiden lisäksi myös terveyteen liittyvää kyselytietoa; heiltä kysyttiin muun muassa, nukkuvatko he mielestään tarpeeksi.
Tutkijat vertasivat mielestään tarpeeksi nukkuvia niihin, jotka kokivat unensa jäävän liian lyhyeksi. Osa työviikkoa simuloineessa univajekokeessa löydetyistä geenitason muutoksista toistuikin FINRISKI-aineistossa. Tulokset saattavat osaltaan selittää väestötasolla havaittua yhteyttä lyhyiden unien ja tulehduksellisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen, kehittymisen välillä.
– Nämä tulokset vahvistavat, että uni ei vaikuta vain aivojen toimintaan, vaan se on vuorovaikutuksessa myös esimerkiksi immuunijärjestelmämme ja aineenvaihduntamme kanssa. Univaje aiheuttaa muutoksia immuunipuolustuksen säätelyjärjestelmän toimintaan. Osa näistä muutoksista näyttää olevan pitkäaikaisia, ja ne saattavat edesauttaa niiden sairauksien kehittymistä, jotka epidemiologissa tutkimuksissa on yhdistetty univajeeseen, Aho toteaa.
Lisätietoja:
Tutkija Vilma Aho
Puh. 040 746 1346
Sähköposti: vilma.aho@helsinki.fi
Sleep Team Helsinki -tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksella dosentti Tarja Stenbergin johdolla. Ryhmän omat sivut
Viite: Vilma Aho & al. Partial Sleep Restriction Activates Immune Response-Related Gene Expression Pathways: Experimental and Epidemiological Studies in Humans. PLOS ONE, 23rd Oct, 2013
********************Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme