Univajeen ja immuunijärjestelmän välinen biologinen linkki löytyi

Väestötasolla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että liian vähäinen unensaanti lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Elimistön tulehdusreaktioiden tiedetään osallistuvan näiden sairauksien kehittymiseen.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt osoittaneet, millaisten biologisten mekanismien kautta univaje vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion syntymiseen.  He tunnistivat geenit, joiden toimintaa univaje muuttaa eniten, ja selvittivät, osallistuvatko nämä geenit immuunijärjestelmän säätelyyn. Tutkimus on julkaistu PLOS ONE -tiedelehdessä.

Työterveyslaitoksen unilaboratoriossa toteutetussa tutkimuksessa terveiden nuorten miesten uni rajoitettiin neljään tuntiin yössä viiden päivän ajan, normaalin työviikon kulkua jäljitellen. Ennen univajetta ja sen jälkeen osallistujilta otettiin verinäytteet; verestä eristettiin valkosolut, joista mikrosirutekniikkaa käyttäen selvitettiin kaikkien geenien ilmentyminen näytteen ottohetkellä. Tuloksia verrattiin vastaavanikäisiin terveisiin miehiin, jotka olivat koko viikon ajan nukkuneet normaalit kahdeksan tuntia yössä.

– Vertasimme geenien ilmentymistä ennen ja jälkeen univajejakson, ja tarkastelimme lähemmin niitä geenejä, joiden toiminta muuttui eniten. Monien immuunijärjestelmän toimintaan liittyvien geenien ja geenipolkujen ilmentyminen lisääntyi univajeen aikana. Elimistön puolustusreaktioihin – sekä toisaalta myös allergisiin reaktioihin ja astmaan – osallistuvat vasta-aineita tuottavat B-solut aktivoituivat. Tämä voi selittää aikaisempia havaintoja astmaattisten oireiden lisääntymisestä univajetilassa, tutkija Vilma Aho kertoo.

Univajeessa lisääntyivät myös eräät tulehdusta edistävät välittäjäaineet, interleukiinit, sekä näitä aktivoivat reseptorit, kuten Toll-like-reseptorit (TLR). Tämä näkyi geenitasolla muun muassa TLR4-geenin tavallista korkeampana ilmentymisenä univajeen jälkeen. Myös tulehdusarvo CRP oli koholla.

Tutkijat halusivat arvioida myös pidempiaikaisen univajeen vaikutusta immuunijärjestelmän toimintaan ja käyttivät tässä jatkotutkimuksessa hyväksi kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen aineistoa. FINRISKI-tutkimuksessa osallistujilta on kerätty verinäytteiden lisäksi myös terveyteen liittyvää kyselytietoa; heiltä kysyttiin muun muassa, nukkuvatko he mielestään tarpeeksi.

Tutkijat vertasivat mielestään tarpeeksi nukkuvia niihin, jotka kokivat unensa jäävän liian lyhyeksi. Osa työviikkoa simuloineessa univajekokeessa löydetyistä geenitason muutoksista toistuikin FINRISKI-aineistossa. Tulokset saattavat osaltaan selittää väestötasolla havaittua yhteyttä lyhyiden unien ja tulehduksellisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen, kehittymisen välillä.

– Nämä tulokset vahvistavat, että uni ei vaikuta vain aivojen toimintaan, vaan se on vuorovaikutuksessa myös esimerkiksi immuunijärjestelmämme ja aineenvaihduntamme kanssa. Univaje aiheuttaa muutoksia immuunipuolustuksen säätelyjärjestelmän toimintaan. Osa näistä muutoksista näyttää olevan pitkäaikaisia, ja ne saattavat edesauttaa niiden sairauksien kehittymistä, jotka epidemiologissa tutkimuksissa on yhdistetty univajeeseen, Aho toteaa.

 

Lisätietoja:
Tutkija Vilma Aho
Puh. 040 746 1346
Sähköposti: vilma.aho@helsinki.fi

Sleep Team Helsinki -tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksella dosentti Tarja Stenbergin johdolla. Ryhmän omat sivut

 

Viite: Vilma Aho & al. Partial Sleep Restriction Activates Immune Response-Related Gene Expression Pathways: Experimental and Epidemiological Studies in Humans. PLOS ONE, 23^rd Oct, 2013

 

 

********************Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi