Uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan

Epävarmuustekijöistä huolimatta molemmat vaihtoehdot ovat lupaavia ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Keskimäärin tuotteilla saavutetaan useiden tonnien hiilidioksidivähennys hehtaaria kohden. Useimmissa tapauksissa vähennys riittää kompensoimaan viljelyn päästöt ja koko tuoteketju on hiilinegatiivinen.
Kosteikkoviljely on keino hallita turvepeltojen päästöjä
Kosteikkoviljelyssä nostetaan vedenpintaa turvepelloilla hiilen hajoamisen estämiseksi ja siirrytään viljelemään märissä oloissa kasvavia viljelykasveja. Tutkijat selvittivät markkinapotentiaaliltaan mittavien järviruokopohjaisen kasvualustan ja osmankäämipohjaisen rakennuslevyn koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen. Tutkimus on julkaistu Ecological Engineering -tiedelehdessä.
”Kosteikkoviljelyyn on tunnistettu satoja hyvin soveltuvia kasveja, joilla voidaan korvata nykyisin tuotannossa olevia vaihtoehtoja. Tutkimukseen valittuja tuotteita valmistetaan tällä hetkellä pienessä mittakaavassa ja markkinapotentiaali on huomattava”, erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Tuotteilla pystytään korvaamaan kivivillaa ja turvetta
Tutkimuksen lähtökohtana oli siirtää nyt peltoviljelyssä oleva peltohehtaari kosteikkoviljelyyn ja seurata kosteikkoviljelytuotteen elinkaari alusta loppuun. Elinkaaressa huomioitiin viljely, sadonkorjuu, kuljetukset, prosessointi, käytön aikainen hiilivarasto ja kierrätys.
Lisäksi tuotteille annettiin laskennalliset hyvitykset siitä, että ne korvasivat nyt markkinoilla olevia tuotteita, kivivillaseinärakennetta ja turvepohjaista kasvualustaa.
Koska sekä biologisiin prosesseihin että uusiin tuotteisiin liittyy epävarmuutta, tutkimus tehtiin epävarmuusanalyysinä. Sen sijaan, että olisi laskettu vain yksi arvio ilmastovaikutuksista, kummallekin verrattavalle tuotteelle laskettiin 4 000 arviota.
Eri laskentakerroilla lähtötiedot arvottiin niille kirjallisuuden perusteella arvioiduista todennäköisyysjakaumista, jolloin saatiin arvio ilmastovaikutuksesta, sekä sen herkkyydestä erilaisille laskennan oletuksille.
Suuri osa laskelmassa saavutetuista ilmastohyödyistä on peräisin hyvityksestä, joka tuotteille laskettiin nykyisten tuotteiden korvaamisesta. Tämän lisäksi osmankäämilevy siirtää nopeasti kiertävää hiiltä pitkäikäiseksi rakennusmateriaaliksi ja lisää rakennusten hiilivarastoa.
Laskelma pohjautui tämänhetkisiin, pääosin kirjallisuudesta sovellettuihin arvoihin. Jos tuotteita lähdetään valmistamaan suuremmassa mittakaavassa, tuotekehityksessä kannattaa panostaa niihin tekijöihin, jotka tunnistettiin herkkyystarkastelussa merkittävimmiksi. Näitä ovat viljelyn päästöt, satotaso, rakennuslevyjen käyttöikä ja kasvualustan valmistuksen päästöt.
Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) -tutkimushankkeessa. SOMPA-hanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta.
Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelmaa.
Artikkeli
- Effects of paludiculture products on reducing greenhouse gas emissions from agricultural peatlands (Ecological Engineering)
Lisätietoja
Erikoistutkija Tuomas J. Mattila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1415, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme