Uudet kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan
6.7.2022 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Epävarmuustekijöistä huolimatta molemmat vaihtoehdot ovat lupaavia ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Keskimäärin tuotteilla saavutetaan useiden tonnien hiilidioksidivähennys hehtaaria kohden. Useimmissa tapauksissa vähennys riittää kompensoimaan viljelyn päästöt ja koko tuoteketju on hiilinegatiivinen.
Kosteikkoviljely on keino hallita turvepeltojen päästöjä
Kosteikkoviljelyssä nostetaan vedenpintaa turvepelloilla hiilen hajoamisen estämiseksi ja siirrytään viljelemään märissä oloissa kasvavia viljelykasveja. Tutkijat selvittivät markkinapotentiaaliltaan mittavien järviruokopohjaisen kasvualustan ja osmankäämipohjaisen rakennuslevyn koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen. Tutkimus on julkaistu Ecological Engineering -tiedelehdessä.
”Kosteikkoviljelyyn on tunnistettu satoja hyvin soveltuvia kasveja, joilla voidaan korvata nykyisin tuotannossa olevia vaihtoehtoja. Tutkimukseen valittuja tuotteita valmistetaan tällä hetkellä pienessä mittakaavassa ja markkinapotentiaali on huomattava”, erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Tuotteilla pystytään korvaamaan kivivillaa ja turvetta
Tutkimuksen lähtökohtana oli siirtää nyt peltoviljelyssä oleva peltohehtaari kosteikkoviljelyyn ja seurata kosteikkoviljelytuotteen elinkaari alusta loppuun. Elinkaaressa huomioitiin viljely, sadonkorjuu, kuljetukset, prosessointi, käytön aikainen hiilivarasto ja kierrätys.
Lisäksi tuotteille annettiin laskennalliset hyvitykset siitä, että ne korvasivat nyt markkinoilla olevia tuotteita, kivivillaseinärakennetta ja turvepohjaista kasvualustaa.
Koska sekä biologisiin prosesseihin että uusiin tuotteisiin liittyy epävarmuutta, tutkimus tehtiin epävarmuusanalyysinä. Sen sijaan, että olisi laskettu vain yksi arvio ilmastovaikutuksista, kummallekin verrattavalle tuotteelle laskettiin 4 000 arviota.
Eri laskentakerroilla lähtötiedot arvottiin niille kirjallisuuden perusteella arvioiduista todennäköisyysjakaumista, jolloin saatiin arvio ilmastovaikutuksesta, sekä sen herkkyydestä erilaisille laskennan oletuksille.
Suuri osa laskelmassa saavutetuista ilmastohyödyistä on peräisin hyvityksestä, joka tuotteille laskettiin nykyisten tuotteiden korvaamisesta. Tämän lisäksi osmankäämilevy siirtää nopeasti kiertävää hiiltä pitkäikäiseksi rakennusmateriaaliksi ja lisää rakennusten hiilivarastoa.
Laskelma pohjautui tämänhetkisiin, pääosin kirjallisuudesta sovellettuihin arvoihin. Jos tuotteita lähdetään valmistamaan suuremmassa mittakaavassa, tuotekehityksessä kannattaa panostaa niihin tekijöihin, jotka tunnistettiin herkkyystarkastelussa merkittävimmiksi. Näitä ovat viljelyn päästöt, satotaso, rakennuslevyjen käyttöikä ja kasvualustan valmistuksen päästöt.
Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA) -tutkimushankkeessa. SOMPA-hanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta.
Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelmaa.
Artikkeli
- Effects of paludiculture products on reducing greenhouse gas emissions from agricultural peatlands (Ecological Engineering)
Lisätietoja
Erikoistutkija Tuomas J. Mattila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1415, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme