Uudisrakentamisen trendit 2017 – ”Asumisen halutaan olevan elämys”

Uusia asuinrakennuksia on kuluvan vuoden sisällä rakennettu Suomessa vauhdilla. Kysyimme Huoneistokeskuksen asiakkuusjohtaja Tarja Hagmanilta, miltä asuntorakentamisen trendit alkaneelle vuodelle näyttävät.

”Rakentajat miettivät nyt yhä tarkemmin asunnon kohderyhmää. Uudisrakentamisessa on alkanut hahmottumaan kolme eri kategoriaa kohderyhmien mukaan. Ensimmäinen kategoria on omiksi kodeiksi suunnitellut asunnot, joihin haetaan ennen kaikkea laatua, toiminnallisuutta sekä jotain erottuvaa”, Hagman kertoo.

”Toinen asuntorakentamisen kategoria ovat kerrostaloasunnot, joita suunnitellaan pääasiassa pienille perheille ja ensiasunnon ostajille. Näissäkin haetaan toiminnallisuutta, mutta hinnat ovat alhaisempia kuin edellisissä ja se tietenkin näkyy laadussa ja varustetasossa. Kolmas ryhmä ovat kerrostalot tai luhtitalot, joissa ensisijaisena tavoiteltavana kohderyhmänä ovat asuntosijoittajat. Näissä kohteissa huomioidaan pääsääntöisesti sijoittajien toiveet: haluttu sijainti palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien varrella mahdollistaa sijoittajalle hyvän vuokratuoton ja vuokrattavuuden”, Hagman sanoo.

Energiatehokkuusvaatimukset suuntaavat kiinnostusta muun muassa uudempiin energiaratkaisuihin, kuten maalämpöön ja aurinkoenergiaan.

”Ekologisuus ja kohtuulliset asumiskustannukset kiinnostavat jo lähes kaikkia asunnon ostajia, myös arvoasuntojen ostajia”, Hagman huomauttaa.

Uudiskohteelta halutaan jotain ainutlaatuista – ”pelkkä käytännöllisyys ei enää riitä”

Hagmanin mukaan uudeksi rakentamisen trendiksi ovat nousseet korkeat, jopa tornimaiset talot.

”Tornitaloja on rakennettu tai rakennetaan parhaillaan esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan, Espoon Niittykumpuun ja Matinkylään.  Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella on ollut kiinnostusta tornitaloihin, hyvänä esimerkkinä Oulun keskustaan rakennettava Puistovahti ja Tampereen Luminary. Korkealla sijaitseva asunto tuntuu ylelliseltä ja maisemasta ollaan valmiita maksamaan”, Hagman kertoo.

Usean uudisrakennuksen alakerrasta löytyy palveluita, kuten kahviloita, kauppoja tai jopa kokonaisia ostoskeskuksia. Palveluiden halutaan löytyvän entistä lähempää; asuinalue toimii ikään kuin kodin jatkeena.

”Uudiskohteelta halutaan nykyään jotain erityistä ja ainutlaatuista. Enää eivät riitä pelkästään käytännöllinen pohjaratkaisu ja laadukkaat pinnat. Halutaan loftia, tornia tai esimerkiksi vanhasta toimistotilasta asunnoksi muutettua kaupunkiasuntoa. Asunnon halutaan edustavan omaa elämäntyyliä”, Hagman sanoo.

”Esimerkiksi Helsingin Töölöön rakentuvaa uutta Meander-rakennusta ei markkinoida pelkkinä asuntoina vaan ”mielentilana”. Kiasman suunnittelusta tunnetun arkkitehti Steven Hollin suunnittelema Meander-asuintalo edustaa uudenlaista rakentamista: huoneistot ovat pääosin uniikkeja, toisistaan poikkeavia eri tarpeisiin soveltuvia koteja. Osa asunnoista on lofteja ja ylimmän kerroksen huoneistoihin tulee jopa yli kuuden metrin huonekorkeus”, Hagman sanoo.   

Erikoisten kohteiden lisäksi Suomessa rakennetaan paljon myös toimivia perusasuntoja, ja uusia asuinalueita perustetaan etenkin hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

”Näihinkin uudisasuntoihin on kuitenkin alettu tekemään joitakin muutoksia. Esimerkiksi isoja ikkunoita ja korkeampaa huonekorkeutta näkee aiempaa enemmän: kymmenelläkin sentillä lisäkorkeutta saadaan muutettua uudisasuntojen perusilmettä tilavammaksi ja näyttävämmäksi, mikä houkuttelee ostajia”, Hagman toteaa.

Huoneistokeskus tutki viime vuonna suomalaisten asumistoiveita. Tutkimuksesta* selvisi, että suomalaiset eivät haikaile valtavien asuntojen perään: suurimman osan toiveissa oli 40–100 neliömetrin kokoinen asunto.

”Neliöt halutaan tehokäyttöön ja niistä ollaan muiden kriteereiden täyttämiseksi myös valmiita tinkimään. Sen sijaan sijainti on kriteeri, joka ei tule toiveista poistumaan tulevaisuudessakaan. Nykyään hyvällä sijainnilla voidaan tarkoittaa kuitenkin ydinkeskustan lisäksi myös alueita, jotka ovat toimivien liikenneyhteyksien varrella. Esimerkiksi Espooseen tällaisia alueita tulee Länsimetron myötä nousemaan lisää”, Hagman kertoo. 

* Tutkimus: Suomalaiset eivät kaipaa valtavia asuntoja