Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot?
Ilmarisen tammikuussa julkaisema Future Score -testi luo kuvan yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Future Scoren taustalla ovat asiantuntijoiden tulevaisuusskenaariot työelämän muutoksesta. Testin tausta-aineistona on myös Koulutusrahaston toimitusjohtajan, tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikin malli työelämävalmiuksista.
Yritystestiin on vastannut jo yli 800 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä. Henkilötestiin puolestaan on vastannut yli 2 400 henkilöä.
Työnantajatestiin vastanneet saavat nyt tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 63/100. Yritystestin tulokset kertovat, että teknologisen kehityksen aiheuttamaan muutostarvetta työelämässä ei kukaan enää kiistä. Yli 70 % yrityksistä kertoo rutiinitehtävien automatisoinnin vapauttavan aikaa tärkeimmille töille.
Testin päivitettyjen tulosten perusteella yritykset kokevat uudistuvansa hieman ketterämmin: nyt 31 % katsoo pystyvänsä ketterään uudistumiseen (23 % maaliskuun tarkastelussa). Silti testiin vastanneista yrityksistä n. 35 % ei osaa kunnolla hyödyntää henkilöstön osaamista. Lisäksi n. 70 % vastaajaorganisaatioista kokee, että työntekijät eivät voi riittävästi vaikuttaa työaikaan tai paikkaan ja että itseohjautuvia tiimejä ei tueta riittävästi.
– Hyvä johtaminen on aktiivista ja avointa vuorovaikutusta. Ihmiset eivät sitoudu päätöksiin, jos he eivät pääse mukaan vaikuttamaan työhönsä. Esimiehen on kyettävä toimimaan valmentajana ja työskentelyn fasilitaattorina, kommentoi Kati Korhonen-Yrjänheikki.
– Esimiehen rooli muuttuu entistä vahvemmin innostajaksi ja suunnan näyttäjäksi. Palaute on johtamisen tärkein työkalu ja sillä saadaan ohjattua organisaatiota oikeaan suuntaan nopeasti kompleksisessa maailmassa, sanoo puolestaan Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar.
Paikalleen pysähtynyt organisaatio kuihtuu pois
Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta silti henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa (33 %) organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Hämmästyttävästi jopa 75 % yritystestiin vastanneista kokee yrityksen toiminnan tulevan jatkumaan samanlaisena, eikä henkilöstön koulutustarvetta ole olemassa.
– Jos organisaatio ei uudistu, se menettää ennen pitkää kilpailukykynsä. Osaamista ja kyvykkyyksien kehittymistä pitää johtaa systemaattisesti niin nykyisten työntekijöiden uudistumisen kuin uusien osaajien rekrytointien kautta. Uudistumiskykyisimmät työnantajat vetävät puoleensa parhaat osaajat, jotka edelleen vauhdittavat uudistumista. Automatisaation myötä työtehtävät ovat yhä osaamisintensiivisempiä ja enemmän luovuutta vaativia, Kati Korhonen-Yrjänheikki kommentoi.
Myös Katja Atsarin mielestä oppiminen on aivan keskeistä työelämässä.
– Oppimista taas ei tapahdu, ellei työnantaja mahdollista ja jopa edellytä lisääntyvää vuorovaikutusta. Sekä työnantajien että työntekijöiden tulisi käsittää oppiminen ja vuorovaikutus tavoiksi tehdä työtä ja luoda käytäntöjä näitä tapoja tukemaan, Katja Atsar pohtii.
Parempaa keskustelukulttuuria
Suomalaiset työntekijät ovat paremmin valmistautuneita työelämän muutokseen kuin työnantajat: he saivat tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 72/100. Suuri enemmistö vastaajista (yli 80 %) uskookin työnsä muuttuvan merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana.
Suomalaisille työpaikoille kaivataan lisää keskustelukulttuuria ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Tämä kannattaa, koska 98 % yksilötestiin vastanneista kokee muiden kanssa keskustelemisen yhdeksi parhaista tavoista ratkoa ongelmia.
– Vuorovaikutustaitojen eri osa-alueet ovat keskeisiä, lisäksi tärkeää on mahdollisimman ennakkoluuloton kokeilunhalu. Omaa oppimis- ja omaksumiskykyä kannattaa pohtia, sillä vain harva meistä tekee työtä, joka on edelleen ihan samanlaista kuin vuosi takaperin, Katja Atsar sanoo.
Yhä harvempaa vastaajista haittaa se, ettei työ ole niin tarkkaan määriteltyä ja ohjattua – lähes kaikki (94 %) ovat valmiita tekemään työtä uusilla, teknologiaa eri tavoin hyödyntävin keinoin.
Työntekijä - satsaa vuorovaikutukseen ja itsetuntemukseen
Suomalaiset kaipaavat työelämässä haasteita itsensä kehittämiseen: 95 % vastaajista kertoo pyrkivänsä oppimaan uuttaa haastamalla itseään töissä. Vastapainoksi jatkuva uusien asioiden tuputtaminen ja muutos myös ärsyttävät valtaosaa vastaajista.
Heikoimmin suomalaiset kertovat pärjäävät työelämän rakenteiden muutoksessa. Vastaajista 40 % uskoo nykyisen työtehtävänsä katoavan kokonaan 10 vuoden aikana. Vain noin viidennes sanoo omaavansa omaa työtä tukevan erittäin vahvan verkoston.
– Kovia valtteja työelämätaidoissa ovat vahvat vuorovaikutustaidot, kyky luoda uutta ja tahto aikaansaada tuloksia yhteistyössä. Korostaisin lisäksi itsetuntemusta. Työelämäsuunnistuksessa parhaat rastit löytyvät, kun osaa tunnistaa ja sanoittaa oman osaamisensa. Tämän jälkeen onkin sitten helpompi koostaa toimiva kehittymissuunnitelma kartaksi, sanoo Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Tulevaisuuden työelämätaidot top 10
- Vuorovaikutustaito
- Itsetuntemus
- Tunneälykkyys ja empatia
- Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
- Verkostoitumiskyky
- Resilienssi eli muutosjoustavuus
- Yhteistyökyky
- Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
- Kriittinen ajattelu ja luovuus
- Itseohjautuvuus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja Atsar, työhyvinvointipäällikkö, Ilmarinen, p. 040 505 6217, katja.atsar@ilmarinen.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmarisen tehtävänä on varmistaa, että asiakkaamme saavat työstään ansaitsemansa eläkkeen. Edistämme parempaa työelämää ja näin autamme asiakkaitamme menestymään. Kaikkiaan vastaamme noin 1,1 miljoonan ihmisen eläketurvasta. Eläkevastuiden katteena on yli 55 miljardin euron sijoitusvarallisuus.
Lisätietoja: www.ilmarinen.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmarinen
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä jatkoi kasvua koko Suomessa15.3.2023 09:45:18 EET | Tiedote
Työntekijämäärä nousi helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä 2,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Toimialoista vahvimmin kehittyivät majoitus- ja ravitsemusala sekä viestintä ja tietotekniikka. Rakentaminen, henkilöstövuokraus ja kaupan ala olivat laskussa. Alueellisesti tarkasteltuna työntekijämäärä nousi eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Uusia jäseniä Ilmarisen hallitukseen3.3.2023 12:15:02 EET | Tiedote
Ilmarisen hallituksen uusiksi jäseniksi on valittu STTK ry:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Minna Ahtiainen ja Rakennusliitto ry:n vastaava lakimies Jyrki Ojanen. Ilmarisen hallintoneuvosto päätti nimityksistä kokouksessaan 3.3.2023.
Ilmariselta uusi kestävyysohjelma – kärkinä ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja ihmisoikeudet23.2.2023 07:12:00 EET | Tiedote
Ympäristö, ihmiset ja yhteiskunta sekä hyvä hallinto – kolme pilaria, joiden varaan eläkeyhtiö Ilmarisen uusi kestävyysohjelma rakentuu.
Ilmarinen’s financial statements 2022: Premiums written grew strongly and cost-effectiveness improved to a record level, return on investments -6.6 per cent and continued strong solvency16.2.2023 11:17:05 EET | Press release
“2022 was a year of strong growth and improvement of effectiveness for Ilmarinen. Premiums written grew by as much as 11 per cent and cost-effectiveness improved to a record level. At the same time, the operating environment in the investment markets was very challenging. Russia’s war of aggression in Ukraine, Europe’s energy crisis, accelerated inflation and rapidly tightening central bank monetary policy cast a shadow over the economic outlook, broadly reducing investment market returns. Ilmarinen’s return on investments was negative, but solvency remained strong,” says Ilmarinen’s President and CEO Jouko Pölönen.
Ilmarinens bokslut 2022: Premieinkomsten ökade och kostnadseffektiviteten förbättrades rekordartat, placeringsavkastningen var -6,6 procent, solvensen var fortsatt stark16.2.2023 11:15:14 EET | Tiedote
– För Ilmarinen var 2022 ett år med stark tillväxt och förbättrad effektivitet. Premieinkomsten ökade med upp till 11 procent och kostnadseffektiviteten förbättrades rekordartat. Samtidigt var placeringsmarknadens verksamhetsmiljö mycket krävande. Rysslands angreppskrig mot Ukraina, energikrisen i Europa, den ökade inflationen och centralbankernas snabba åtstramning av penningpolitiken fördystrade de ekonomiska utsikterna och bidrog i omfattande grad till att avkastningarna på investeringsmarknaden sjönk. Ilmarinens placeringsintäkter var negativa, men solvensen var fortsatt stark, säger Ilmarinens verkställande direktör Jouko Pölönen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme