Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot?

Ilmarisen tammikuussa julkaisema Future Score -testi luo kuvan yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Future Scoren taustalla ovat asiantuntijoiden tulevaisuusskenaariot työelämän muutoksesta. Testin tausta-aineistona on myös Koulutusrahaston toimitusjohtajan, tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikin malli työelämävalmiuksista.

Yritystestiin on vastannut jo yli 800 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä. Henkilötestiin puolestaan on vastannut yli 2 400 henkilöä.

Työnantajatestiin vastanneet saavat nyt tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 63/100. Yritystestin tulokset kertovat, että teknologisen kehityksen aiheuttamaan muutostarvetta työelämässä ei kukaan enää kiistä. Yli 70 % yrityksistä kertoo rutiinitehtävien automatisoinnin vapauttavan aikaa tärkeimmille töille.

Testin päivitettyjen tulosten perusteella yritykset kokevat uudistuvansa hieman ketterämmin: nyt 31 % katsoo pystyvänsä ketterään uudistumiseen (23 % maaliskuun tarkastelussa). Silti testiin vastanneista yrityksistä n. 35 % ei osaa kunnolla hyödyntää henkilöstön osaamista. Lisäksi n. 70 % vastaajaorganisaatioista kokee, että työntekijät eivät voi riittävästi vaikuttaa työaikaan tai paikkaan ja että itseohjautuvia tiimejä ei tueta riittävästi.

– Hyvä johtaminen on aktiivista ja avointa vuorovaikutusta. Ihmiset eivät sitoudu päätöksiin, jos he eivät pääse mukaan vaikuttamaan työhönsä. Esimiehen on kyettävä toimimaan valmentajana ja työskentelyn fasilitaattorina, kommentoi Kati Korhonen-Yrjänheikki.

– Esimiehen rooli muuttuu entistä vahvemmin innostajaksi ja suunnan näyttäjäksi. Palaute on johtamisen tärkein työkalu ja sillä saadaan ohjattua organisaatiota oikeaan suuntaan nopeasti kompleksisessa maailmassa, sanoo puolestaan Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar. 

Paikalleen pysähtynyt organisaatio kuihtuu pois

Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta silti henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa (33 %) organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Hämmästyttävästi jopa 75 % yritystestiin vastanneista kokee yrityksen toiminnan tulevan jatkumaan samanlaisena, eikä henkilöstön koulutustarvetta ole olemassa.

– Jos organisaatio ei uudistu, se menettää ennen pitkää kilpailukykynsä. Osaamista ja kyvykkyyksien kehittymistä pitää johtaa systemaattisesti niin nykyisten työntekijöiden uudistumisen kuin uusien osaajien rekrytointien kautta. Uudistumiskykyisimmät työnantajat vetävät puoleensa parhaat osaajat, jotka edelleen vauhdittavat uudistumista. Automatisaation myötä työtehtävät ovat yhä osaamisintensiivisempiä ja enemmän luovuutta vaativia, Kati Korhonen-Yrjänheikki kommentoi.

Myös Katja Atsarin mielestä oppiminen on aivan keskeistä työelämässä.

– Oppimista taas ei tapahdu, ellei työnantaja mahdollista ja jopa edellytä lisääntyvää vuorovaikutusta. Sekä työnantajien että työntekijöiden tulisi käsittää oppiminen ja vuorovaikutus tavoiksi tehdä työtä ja luoda käytäntöjä näitä tapoja tukemaan, Katja Atsar pohtii.

Parempaa keskustelukulttuuria

Suomalaiset työntekijät ovat paremmin valmistautuneita työelämän muutokseen kuin työnantajat: he saivat tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 72/100. Suuri enemmistö vastaajista (yli 80 %) uskookin työnsä muuttuvan merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana.

Suomalaisille työpaikoille kaivataan lisää keskustelukulttuuria ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Tämä kannattaa, koska 98 % yksilötestiin vastanneista kokee muiden kanssa keskustelemisen yhdeksi parhaista tavoista ratkoa ongelmia.

– Vuorovaikutustaitojen eri osa-alueet ovat keskeisiä, lisäksi tärkeää on mahdollisimman ennakkoluuloton kokeilunhalu. Omaa oppimis- ja omaksumiskykyä kannattaa pohtia, sillä vain harva meistä tekee työtä, joka on edelleen ihan samanlaista kuin vuosi takaperin, Katja Atsar sanoo.

Yhä harvempaa vastaajista haittaa se, ettei työ ole niin tarkkaan määriteltyä ja ohjattua – lähes kaikki (94 %) ovat valmiita tekemään työtä uusilla, teknologiaa eri tavoin hyödyntävin keinoin.

Työntekijä - satsaa vuorovaikutukseen ja itsetuntemukseen

Suomalaiset kaipaavat työelämässä haasteita itsensä kehittämiseen: 95 % vastaajista kertoo pyrkivänsä oppimaan uuttaa haastamalla itseään töissä. Vastapainoksi jatkuva uusien asioiden tuputtaminen ja muutos myös ärsyttävät valtaosaa vastaajista.

Heikoimmin suomalaiset kertovat pärjäävät työelämän rakenteiden muutoksessa. Vastaajista 40 % uskoo nykyisen työtehtävänsä katoavan kokonaan 10 vuoden aikana. Vain noin viidennes sanoo omaavansa omaa työtä tukevan erittäin vahvan verkoston.

– Kovia valtteja työelämätaidoissa ovat vahvat vuorovaikutustaidot, kyky luoda uutta ja tahto aikaansaada tuloksia yhteistyössä. Korostaisin lisäksi itsetuntemusta. Työelämäsuunnistuksessa parhaat rastit löytyvät, kun osaa tunnistaa ja sanoittaa oman osaamisensa. Tämän jälkeen onkin sitten helpompi koostaa toimiva kehittymissuunnitelma kartaksi, sanoo Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Tulevaisuuden työelämätaidot top 10

1. Vuorovaikutustaito
2. Itsetuntemus
3. Tunneälykkyys ja empatia
4. Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
5. Verkostoitumiskyky
6. Resilienssi eli muutosjoustavuus
7. Yhteistyökyky
8. Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
9. Kriittinen ajattelu ja luovuus
10. Itseohjautuvuus