Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot?
Ilmarisen Future Score -testin tulokset kertovat yritysten kyvyn uudistua olevan hienoisessa nousussa. Työntekijät ovat joustavia ja suhteellisen hyvin valmistautuneita työelämän murrokseen. Silti työelämän rakenteiden muuttuessa on paljon huomioitavaa ja tehtävää, etenkin työntekijöiden mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan työhönsä. Tulevaisuuden työelämätaidoiksi nousevat mm. vuorovaikutus, itsetuntemus ja innostaminen.
Ilmarisen tammikuussa julkaisema Future Score -testi luo kuvan yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Future Scoren taustalla ovat asiantuntijoiden tulevaisuusskenaariot työelämän muutoksesta. Testin tausta-aineistona on myös Koulutusrahaston toimitusjohtajan, tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikin malli työelämävalmiuksista.
Yritystestiin on vastannut jo yli 800 työnantajan edustajaa ympäri Suomen erikokoisista yrityksistä. Henkilötestiin puolestaan on vastannut yli 2 400 henkilöä.
Työnantajatestiin vastanneet saavat nyt tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 63/100. Yritystestin tulokset kertovat, että teknologisen kehityksen aiheuttamaan muutostarvetta työelämässä ei kukaan enää kiistä. Yli 70 % yrityksistä kertoo rutiinitehtävien automatisoinnin vapauttavan aikaa tärkeimmille töille.
Testin päivitettyjen tulosten perusteella yritykset kokevat uudistuvansa hieman ketterämmin: nyt 31 % katsoo pystyvänsä ketterään uudistumiseen (23 % maaliskuun tarkastelussa). Silti testiin vastanneista yrityksistä n. 35 % ei osaa kunnolla hyödyntää henkilöstön osaamista. Lisäksi n. 70 % vastaajaorganisaatioista kokee, että työntekijät eivät voi riittävästi vaikuttaa työaikaan tai paikkaan ja että itseohjautuvia tiimejä ei tueta riittävästi.
– Hyvä johtaminen on aktiivista ja avointa vuorovaikutusta. Ihmiset eivät sitoudu päätöksiin, jos he eivät pääse mukaan vaikuttamaan työhönsä. Esimiehen on kyettävä toimimaan valmentajana ja työskentelyn fasilitaattorina, kommentoi Kati Korhonen-Yrjänheikki.
– Esimiehen rooli muuttuu entistä vahvemmin innostajaksi ja suunnan näyttäjäksi. Palaute on johtamisen tärkein työkalu ja sillä saadaan ohjattua organisaatiota oikeaan suuntaan nopeasti kompleksisessa maailmassa, sanoo puolestaan Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar.
Paikalleen pysähtynyt organisaatio kuihtuu pois
Future Score -työnantajatestiin vastanneet kokevat, että työ tulee muuttumaan merkittävästi, mutta silti henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta muutokseen. Noin kolmanneksessa (33 %) organisaatioissa ei kannusteta työssä oppimiseen. Hämmästyttävästi jopa 75 % yritystestiin vastanneista kokee yrityksen toiminnan tulevan jatkumaan samanlaisena, eikä henkilöstön koulutustarvetta ole olemassa.
– Jos organisaatio ei uudistu, se menettää ennen pitkää kilpailukykynsä. Osaamista ja kyvykkyyksien kehittymistä pitää johtaa systemaattisesti niin nykyisten työntekijöiden uudistumisen kuin uusien osaajien rekrytointien kautta. Uudistumiskykyisimmät työnantajat vetävät puoleensa parhaat osaajat, jotka edelleen vauhdittavat uudistumista. Automatisaation myötä työtehtävät ovat yhä osaamisintensiivisempiä ja enemmän luovuutta vaativia, Kati Korhonen-Yrjänheikki kommentoi.
Myös Katja Atsarin mielestä oppiminen on aivan keskeistä työelämässä.
– Oppimista taas ei tapahdu, ellei työnantaja mahdollista ja jopa edellytä lisääntyvää vuorovaikutusta. Sekä työnantajien että työntekijöiden tulisi käsittää oppiminen ja vuorovaikutus tavoiksi tehdä työtä ja luoda käytäntöjä näitä tapoja tukemaan, Katja Atsar pohtii.
Parempaa keskustelukulttuuria
Suomalaiset työntekijät ovat paremmin valmistautuneita työelämän muutokseen kuin työnantajat: he saivat tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 72/100. Suuri enemmistö vastaajista (yli 80 %) uskookin työnsä muuttuvan merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana.
Suomalaisille työpaikoille kaivataan lisää keskustelukulttuuria ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Tämä kannattaa, koska 98 % yksilötestiin vastanneista kokee muiden kanssa keskustelemisen yhdeksi parhaista tavoista ratkoa ongelmia.
– Vuorovaikutustaitojen eri osa-alueet ovat keskeisiä, lisäksi tärkeää on mahdollisimman ennakkoluuloton kokeilunhalu. Omaa oppimis- ja omaksumiskykyä kannattaa pohtia, sillä vain harva meistä tekee työtä, joka on edelleen ihan samanlaista kuin vuosi takaperin, Katja Atsar sanoo.
Yhä harvempaa vastaajista haittaa se, ettei työ ole niin tarkkaan määriteltyä ja ohjattua – lähes kaikki (94 %) ovat valmiita tekemään työtä uusilla, teknologiaa eri tavoin hyödyntävin keinoin.
Työntekijä - satsaa vuorovaikutukseen ja itsetuntemukseen
Suomalaiset kaipaavat työelämässä haasteita itsensä kehittämiseen: 95 % vastaajista kertoo pyrkivänsä oppimaan uuttaa haastamalla itseään töissä. Vastapainoksi jatkuva uusien asioiden tuputtaminen ja muutos myös ärsyttävät valtaosaa vastaajista.
Heikoimmin suomalaiset kertovat pärjäävät työelämän rakenteiden muutoksessa. Vastaajista 40 % uskoo nykyisen työtehtävänsä katoavan kokonaan 10 vuoden aikana. Vain noin viidennes sanoo omaavansa omaa työtä tukevan erittäin vahvan verkoston.
– Kovia valtteja työelämätaidoissa ovat vahvat vuorovaikutustaidot, kyky luoda uutta ja tahto aikaansaada tuloksia yhteistyössä. Korostaisin lisäksi itsetuntemusta. Työelämäsuunnistuksessa parhaat rastit löytyvät, kun osaa tunnistaa ja sanoittaa oman osaamisensa. Tämän jälkeen onkin sitten helpompi koostaa toimiva kehittymissuunnitelma kartaksi, sanoo Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Tulevaisuuden työelämätaidot top 10
- Vuorovaikutustaito
- Itsetuntemus
- Tunneälykkyys ja empatia
- Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
- Verkostoitumiskyky
- Resilienssi eli muutosjoustavuus
- Yhteistyökyky
- Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
- Kriittinen ajattelu ja luovuus
- Itseohjautuvuus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja Atsar, työhyvinvointipäällikkö, Ilmarinen, p. 040 505 6217, katja.atsar@ilmarinen.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmarisen tehtävänä on varmistaa, että asiakkaamme saavat työstään ansaitsemansa eläkkeen. Edistämme parempaa työelämää ja näin autamme asiakkaitamme menestymään. Kaikkiaan vastaamme noin 1,1 miljoonan ihmisen eläketurvasta. Eläkevastuiden katteena on yli 59 miljardin euron sijoitusvarallisuus.
Lisätietoja: www.ilmarinen.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmarinen
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä nousi lähes viisi prosenttia16.5.2022 11:08:37 EEST | Tiedote
Työntekijämäärä nousi huhtikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä lähes viisi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Työntekijämäärä on nyt jatkanut kasvuaan yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Toimialoista vahvimmin kehittyivät majoitus- ja ravitsemusala sekä henkilöstövuokraus.
Ilmarinens delårsrapport 1.1–31.3.2022: Premieinkomsten ökade, kostnadseffektiviteten förbättrades och solvensen var fortsatt stark i ett krävande marknadsläge29.4.2022 13:07:20 EEST | Tiedote
Avkastningen på Ilmarinens placeringsportfölj var -2,2 (4,8) procent, dvs. 1,4 miljarder euro negativ som en följd av aktiekursernas nedgång och räntestegringarna. Placeringarnas marknadsvärde sjönk till 59,1 (60,8) miljarder euro. Den långfristiga medelavkastningen på placeringarna var 6,1 procent. Detta motsvarar en realavkastning på 4,4 procent.
Ilmarinen’s Interim Report 1 January to 31 March 2022: Premiums written grew, cost-effectiveness improved and solvency remained strong in a challenging market29.4.2022 13:04:53 EEST | Press release
The return on Ilmarinen’s investment portfolio was -2.2 (4.8 per cent), i.e. EUR 1.4 billion negative due to falling stock prices and rising interest rates. The market value of investments fell to EUR 59.1 (60.8) billion. The long-term average return on investments was 6.1 per cent. This corresponds to an annual real return of 4.4 per cent.
Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–31.3.2022: Vakuutusmaksutulo kasvoi, kustannustehokkuus parani ja vakavaraisuus pysyi vahvana haastavassa markkinassa29.4.2022 13:02:49 EEST | Tiedote
Ilmarisen sijoitussalkun tuotto oli -2,2 (4,8) prosenttia eli 1,4 mrd. euroa negatiivinen osakekurssien laskun ja korkojen nousun seurauksena. Sijoitusten markkina-arvo laski 59,1 (60,8) miljardiin euroon. Sijoitusten pitkän aikavälin keskituotto oli 6,1 prosenttia. Tämä vastaa 4,4 prosentin reaalituottoa.
Muistutus: Ilmarisen tulosinfo ja markkinanäkymät 29.4. klo 13.0026.4.2022 09:48:22 EEST | Tiedote
Ilmarinen julkistaa osavuosikatsauksensa ajalta 1.1.–31.3.2022. Median edustajat ovat tervetulleita tulosinfoon, joka järjestetään perjantaina 29.4.2022 klo 13.00. Tilaisuuteen voi osallistua joko paikan päällä Ilmarisen toimitalossa (Porkkalankatu 1, Ruoholahti, Helsinki) tai etäyhteydellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme