Uudistuksia aikuiskoulutustuen hakemiseen, tuen määrään ja kulumiseen
Aikuiskoulutustuen myöntää ja maksaa Työllisyysrahasto. Työllisyysrahasto on ollut mukana valmistelemassa lakiuudistusta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– Aikuiskoulutustuki on ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien. Tämä on suurin muutos, mitä aikuiskoulutustukeen on tehty kahden vuosikymmenen aikana, sanoo Työllisyysrahaston asiakkuuksista vastaava johtaja Merli Vanala.
Lakiesitys muuttaisi tuen kulumista niin, että opintojen ohessa työskentelevällä tukikuukausia kuluisi vähemmän. Opintojen ohessa työskentelevältä myös vaadittaisiin suoritettavaksi vähemmän opintopisteitä täysiaikaiseen opiskelijaan verrattuna. Työskentelystä opiskelujen ohessa tulisi taloudellisesti aiempaa kannattavampaa. Lisäksi kahden kuukauden vähimmäiskestovaatimus on korvattu opintojen laajuudella. Konkreettisia vaikutuksia olisi useita, niistä teimme koosteen verkkosivuillemme.
Aikuiskoulutustuen suosio kasvaa kaiken aikaa
Aikuiskoulutustuen suosio on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2019 tukea sai 25 701 palkansaajaa ja yrittäjää, mikä on kaikkien aikojen ennätysvuosi. Erityisesti aikuiskoulutustukea käyttävät 30–40-vuotiaat, korkeasti koulutetut naiset. Suurin osa, noin 84 prosenttia, hakee täysimääräistä tukea, eli he jäävät palkattomalle opintovapaalle. Soviteltua tukea hakee vain pieni osa, joten voidaan päätellä, että opiskelujen ja työn yhteensovittaminen koetaan hankalaksi.
– Omasta osaamisesta huolehtiminen on parasta työttömyyden ehkäisyä. Uudistuksella tavoitellaan joustavampaa työn ja opiskelun yhdistämistä. Uskon tämän tuovan aikuiskoulutustuelle uusia käyttäjäryhmiä. Hieman kärjistäen toivoisin, että jatkossa näkisimme opiskelijoissa enemmän keski-ikäisiä miehiä vaikkapa teollisuuden alalta, sanoo johtaja Merli Vanala.
Hakijamäärien kasvu näkyy Työllisyysrahaston asiakaspalvelussa. Lakimuutoksen yhteydessä tehdään suuria järjestelmämuutoksia Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuen käsittely- ja maksamiskäytöntöihin.
– On välttämätöntä, että kehitämme toimintatapojamme ja järjestelmiämme, jotta voimme palvella yhä kasvavia asiakasmääriä sujuvasti.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote
Liitteet:
Graafi: Aikuiskoulutustuen saajat iän mukaan vuonna 2019
Graafi: Aikuiskoulutustuen saajat sukupuolittain vuonna 2019
Graafi: Edunsaajien lukumäärä ja maksetut aikuiskoulutusetuudet 2001 - 2019
Graafi: Aikuiskoulutustuen saajat tukilajeittain
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Aikuiskoulutustuki ja sen käyttö
Johtaja, Asiakkuudet Merli Vanala
merli.vanala@tyollisyysrahasto.fi
puh. 040 841 8201
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto käynnistää muutosneuvottelut29.2.2024 11:27:31 EET | Tiedote
Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttaminen tarkoittavat Työllisyysrahastolle merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka pakottavat toiminnan sopeuttamiseen. Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Mahdollinen lakkauttaminen edellyttää lakimuutosta, joka eduskunnan tulee hyväksyä. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä (HE 8/2024) on annettu 15.2.2024. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat v
Työllisyysrahasto toivoo selkeytystä aikuiskoulutustuen lakkauttavan lain siirtymäsäännökseen18.12.2023 14:24:38 EET | Tiedote
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuiskoulutustuen lakkauttaminen elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Työllisyysrahasto vastaa molempien etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta julkaistiin lausuntokierrokselle tiistaina 12.12.2023. Lausuntokierros päättyy 5.1.2024. Työllisyysrahasto on jättänyt lausuntonsa etuudet lakkauttavasta laista maanantaina 18.12.2023 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa. Lausunnossaan Työllisyysrahasto pyytää selkeytystä siirtymäsäännökseen. Esitysluonnos sulkee pois syksyllä 2024 alkavat opinnot, vaikka aikuiskoulutustukea on mahdollista hakea kyseisiin opintoihin nykyisten voimassa olevien säännösten mukaan. Esitysluonnoksessa tulisi ottaa kantaa, onko lakkauttamisella tarkoitus takautuvasti vaikuttaa ennen
Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202430.8.2023 09:22:38 EEST | Kutsu
Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet
Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202424.8.2023 14:05:43 EEST | Kutsu
Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet
Aikuiskoulutustuella opiskelulla tavoitellaan alanvaihtoa, helpotusta työn kuormittavuuteen ja korkeampaa tutkintoa15.6.2023 13:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysrahasto on ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvittänyt, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimuksessa kysyttiin mikä on tuen saajien kokema aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä työuran aikana opiskeluun korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Vastaajat saivat valita useista vaihtoehdoista itselleen kaikkein tärkeimmät motivaatiotekijät, lähes kaikki valitsivat vähintään kaksi motivaatiotekijää. Vastaajista 59 % kertoi, että alanvaihto oli yksi syy lähteä opiskelemaan aikuisiällä. Koulutukseltaan perusastetaustaisista vastaajista jopa 84 % kertoi alanvaihdon olevan syy opiskeluun. Alanvaihtosuunnitelmat toteutuivat vastaajista 68 % kohdalla niistä, jotka mainitsivat pohtineensa alan vaihtoa. Niistä, joiden koulutustausta oli perus
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme