Uusi aivokuvantamislaite mukautuu pään kokoon – signaalit voidaan mitata lähes yhtä tarkasti kallon päältä kuin sen sisäpuolelta

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät aivokuvantamislaitetta, jossa hyödynnetään uudenlaisia, pään pinnalle asetettavia magneettikenttäantureita. Anturien etäisyys aivojen pinnasta on vain noin puolet siitä, mitä se on nykyisissä magnetoenkefalografia- eli MEG-laitteissa. Lapsia tutkittaessa etäisyys pienenee vielä huomattavasti tätä enemmän.
”Nykyisissä kaupallisissa MEG-laitteissa anturisto ei mukaudu kuvattavan henkilön pään muotoon, vaan samaa suurikokoista anturikypärää käytetään sekä aikuisille että vastasyntyneille. Kun etäisyys aivojen pinnasta lähimpään anturiin on useita senttimetrejä, magneettikenttä vaimenee ja samalla tarkkuus aivojen aktivaatioiden paikantamisessa heikkenee”, kertoo professori Lauri Parkkonen ja jatkaa:
”Uudenlaiset anturit ovat pieniä, toimivat huoneenlämmössä ja ne voidaan asettaa suoraan koehenkilön tai potilaan pään pinnalle. Mittaustulosten tarkkuus lähestyy kallon sisäpuolelta tehtyjen mittauksien tarkkuutta.”
Mukana miljardihankkeessa
MEG:n avulla tutkijat mittaavat aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Näin he voivat pään ulkopuolelta tehtävillä mittauksilla selvittää, mitkä aivoalueet ovat aktiivisia eli missä tapahtuu vilkasta viestintää hermosolujen välillä.
Nykyisissä MEG-laitteissa käytetään suprajohtavuuteen perustuvia antureita, jotka edellyttävät toimiakseen erittäin matalia lämpötiloja. Laitteissa oleva nestemäinen helium pitää anturit kylminä, ja laitteet ovat tämän vuoksi suurikokoisia ja kalliita. Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttämät magneettikenttäanturit perustuvat suprajohtavuuden sijaan kvanttioptiikkaan, ja niissä magneettikenttään reagoiva kaasu on lähes huoneenlämmössä.
Tuoreessa tutkimuksessaan Parkkonen ryhmineen vertasi pään pinnalle tulevaa magneettikenttäanturistoa tällä hetkellä käytössä olevan MEG-laitteen suprajohtaviin antureihin. Tutkimus toteutettiin näyttämällä koehenkilöille näköaivokuorta aktivoivia kuvia ja mittaamalla aivojen reaktiot kummallakin menetelmällä. Pään pinnalle asetetuilla antureilla mitatut aivosignaalit olivat suurempia ja keskimäärin parempilaatuisia, mikä johtui pienemmästä mittausetäisyydestä. Tutkimus myös osoitti, että uudet anturit pystyvät kuvantamaan aktivoituneen aivoalueen luotettavasti.
”Uudella anturistolla pystyttiin mittaamaan paremmin korkeataajuisia aivovasteita, jotka heijastelevat paikallista aktiivisuutta aivoissa”, sanoo tohtorikoulutettava Rasmus Zetter.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin myös ryhmän aikaisempia tutkimuksia. Niissä on muun muassa arvioitu tarkkojen tietokonemallien avulla, miten aivosignaalien voimakkuudet vaihtelevat eri mittausmenetelmillä. Ryhmä on myös kehittänyt kohdennusmenetelmän, jonka avulla antureiden sijainti suhteessa päähän ja aivoihin saadaan selvitettyä tarkasti.
”Pienemmän mittausetäisyyden ansiosta aivoalueet voidaan paikantaa ja erotella paremmin, kun antureita on tarpeeksi ja niiden paikat suhteessa aivoihin tiedetään tarkasti”, kertoo tohtorikoulutettava Joonas Iivanainen.
Tutkimus on pääosin Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittama. Parkkosen ryhmä on myös mukana Euroopan unionin Quantum Flagship -miljardihankkeen macQsimal-projektissa, jossa antureita kehitetään edelleen.
”Toistaiseksi anturit eivät ole vielä riittävän stabiileja ja herkkiä. Ne myös häiritsevät toisiaan, jos ne ovat liian lähekkäin. Lisäksi anturit valmistetaan käsityönä, mikä on kallista”, kertoo Parkkonen.
Parkkonen on kuitenkin luottavainen, koska teknologia kehittyy valtavaa vauhtia.
”Osan päästä kattavia MEG-mittauslaitteita voi valmistua jo melko pian. Koko pään kattava laite, jonka sadat magneettikenttäanturit toimivat luotettavasti, saadaan valmiiksi vasta vuosien kuluttua.”
Tällä hetkellä MEG-mittauslaitteita hyödynnetään erityisesti aivotutkimuksessa. Uusista mittauslaitteista voi olla hyötyä erityisesti epilepsian hoidon suunnittelussa. Uudet magneettikenttäanturit voivat parantaa aivojen epileptisten alueiden paikannusta ennen leikkausta.
”Uuden anturijärjestelmän avulla voidaan tarkemmin nähdä, mistä kohtaa aivoja epileptiset purkaukset saavat alkunsa ja minkälainen epileptinen aivoalueiden verkosto on syntynyt”, Parkkonen sanoo.
Lisätietoa:
Artikkeli: Potential of on‐scalp MEG: Robust detection of human visual gamma‐band responses https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/hbm.24795
Erittäin herkkää anturiteknologiaa kehittävä macQsimal-projekti: Miniature Atomic Vapor-Cells Quantum Devices for Sensing and Metrology Applications https://www.macqsimal.eu/
Aikaisempia artikkeleita:
Simulaatio signaalin ja kohinan suhteesta ja paikannustarkkuudesta https://doi.org/10.1016/j.neuroimage.2016.12.048
Kohdennussimulaatio antureiden paikoista https://doi.org/10.1007/s10548-018-0656-5
Kohdennuksen toteuttaminen optisella 3D-skannerilla https://doi.org/10.1038/s41598-019-41763-4
On-scalp MEG-järjestelmän yleinen tekninen kuvaus sekä kuvaus aktiivisen häiriösuojauksen toteuttamisesta https://doi.org/10.1016/j.neuroimage.2019.03.022
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Parkkonen
Professori, Aalto-yliopisto
puh. 040 508 9712
lauri.parkkonen@aalto.fi
Joonas Iivanainen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
joonas.iivanainen@aalto.fi
Rasmus Zetter
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
rasmus.zetter@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme