Ilmastopaneeli

Uusi ilmastopaneelien kansainvälinen yhteistyöverkosto tukee tieteeseen perustuvia ilmastotoimia eri puolilla maailmaa

Jaa
Maailman ensimmäinen kansallisten ilmastopaneelien yhteistyöverkosto käynnistää toimintansa YK:n ilmastokokouksen alkaessa Glasgow’ssa maanantaina 1. marraskuuta. Kansainvälinen ilmastopaneelien verkosto ICCN (International Climate Councils Network) kokoaa yhteen toimijoita kaikilta eri mantereilta ja kannustaa päättäjiä kuuntelemaan tiedettä sekä ryhtymään ilmastoimissa sanoista tekoihin valtioiden johtajille lähetetyssä avoimessa kirjeessä.

Yhteistyöverkostossa on mukana 21 johtavaa ilmastonmuutokseen keskittynyttä asiantuntijapaneelia eri maailman maista, esimerkiksi Suomesta, Iso-Britanniasta ja Chilestä. Kansalliset ilmastopaneelit ovat riippumattomia ja tieteellisiä asiantuntijaelimiä, jotka antavat suosituksia omien maidensa ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Verkostossa on kahdeksan ilmastopaneelia rikkaista G20-maista ja jäseniä yhteensä kuudelta eri mantereelta.

Glasgow’n ilmastokokouksen on käynnistettävä ilmastotoimien seuraava vaihe – toimeenpanon vuosikymmen, toteavat ilmastopaneelien puheenjohtajat tänään maanantaina 1. marraskuuta julkaistussa avoimessa kirjeessä eri maiden johtaville päättäjille sekä YK:n ilmastokokouksen brittiläiselle puheenjohtajalle Alok Sharmalle ja YK:n ilmastopuitesopimuksen UNFCCC:n pääsihteerille Patricia Espinosalle.

Uusi ilmastopaneelien yhteistyöverkosto on valmiina tukemaan eri maiden hallituksia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla tieteeseen perustuvaa neuvontaa ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä riippumatonta arviointia ilmastotoimien edistymisestä, avoimessa kirjeessä sanotaan. Verkoston tavoitteena on edistää eri maiden ilmastopaneelien välistä yhteistyötä ja tukea uusien kansallisten asiantuntijapaneelien perustamista.

Avoimessa kirjeessään ilmastopaneelien puheenjohtajat kannustavat kaikkien maiden hallituksia harkitsemaan oman kansallisen neuvoa-antavan asiantuntijapaneelin perustamista.

Asiantuntijapaneelien mahdollisimman vaikuttavan toiminnan mahdollistavat viisi periaatetta ovat: 1) vankka ilmastotieteellinen perusta, 2) sitoutuminen riippumattomaan ja tieteeseen pohjautuvaan neuvontaan, 3) kestävyysmurroksen sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien huomioon ottaminen, 4) eri sidosryhmien kuuleminen sekä 5) päästövähennysten, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen sekä oikeudenmukaisen siirtymän huomioiminen tarkasteluissa.

"Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisilla ilmastopaneeleilla voi olla merkittävä rooli eri maiden vaikuttavien ilmastotoimien tukemisessa sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Uusi yhteistyöverkosto kokoaa ilmastoasiantuntijat eri puolilta maailmaa edistämään tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua", sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, joka on ollut mukana perustamassa uutta verkostoa.

"Asiantuntijapaneelit tarjoavat riippumatonta, tieteeseen perustuvaa neuvontaa ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Suomen ilmastopaneeli haluaa olla mukana jakamassa tietoa ja tukemassa uusien kansallisten tiedepaneelien perustamista, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa", Ollikainen sanoo.

Ilmastopaneelien yhteistyöverkoston ICCN:n koordinointivastuu kiertää jäsenorganisaatioiden kesken. Chilen, Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian ilmastopaneelit ovat vastanneet työstä verkoston perustamisvaiheessa, ja YK:n ilmastokokouksen jälkeen vetovastuu siirtyy Kanadan, Ranskan ja Guatemalan ilmastopaneeleille.

Kansainvälisen ilmastopaneelien verkoston ICCN:n (International Climate Councils Network) jäsenet

1. Australia: Climate Change Authority
2. Chile: Comité Científico de Cambio Climático (Scientific Committee on Climate Change)
3. Costa Rica: Consejo Científico de Cambio Climático, 4C (Scientific Council on Climate Change)
4. Etelä-Afrikka: Presidential Climate Commission
5. Filippiinit: National Panel of Technical Experts, Climate Change Commission
6. Guatemala: Consejo Nacional de Cambio Climático (National Council on Climate Change)
7. Irlanti: An Chomhairle Chomhairleach um Athrú Aeráide (Climate Change Advisory Council)
8. Islanti: Loftslagsráð (Climate Council)
9. Iso-Britannia: Climate Change Committee
10. Kanada: Canadian Institute for Climate Choices
11. Kanada: Net-Zero Advisory Body
12. Kreikka: Ειδική Επιστημονική Επιτροπή για την Αντιμετώπιση της Κλιματικής Αλλαγής (National Scientific Climate Change Council)
13. Meksiko: Consejo Consultivo de Cambio Climático (Advisory Council on Climate Change)
14. Ranska: Haut conseil pour le climat (High council on climate)
15. Ruotsi: Klimatpolitiska Rådet (Climate Policy Council)
16. Ruotsi: Nationella Expertrådet för Klimatanpassning (National Expert Council for Climate Adaptation)
17. Saksa: Expertenrat für Klimafragen (Council of Experts on Climate Change)
18. Suomi: Suomen ilmastopaneeli (The Finnish Climate Change Panel)
19. Sveitsi: Organe consultatif sur les changements climatiques (Advisory Body on Climate Change)
20. Tanska: Klimarådet (Council on Climate Change)
21. Uusi-Seelanti: He Pou a Rangi - Climate Change Commission

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli

Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote

Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.

Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu

Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.

Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.

Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote

Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye