ELY-keskukset

Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa: Satakunnassa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa

Euroopan komissio myönsi noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osuus rahoituksesta on n. 840 tuhatta euroa. Hankkeen kansallinen rahoitus Lounais-Suomessa koostuu suurelta osin Helmi-ohjelman rahoituksesta.

Kaksi jokihelmisimpukkaa eli raakkua. ©Rami Laaksonen
Kaksi jokihelmisimpukkaa eli raakkua. ©Rami Laaksonen

Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB, ja virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tartton yliopisto.

Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) rahoittaa projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimet jatkavat Freshabit LIFE-hankkeen toimia ja keskittyvät Karvianjoen raakkupopulaation tilan ja elinympäristön parantamiseen. Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella aktiivisia suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi.

Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt Karvianjoella erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä sekä muutoksia veden viipymässä. Tämä on johtanut simpukoiden poikastuotannon heikentymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä. Konneveden tutkimusasemalla on Karvianjoen raakkuja kasvatuksessa ja poikastuotannon onnistuessa niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan uuden LIFE -Revives -hankkeen toimesta.

Hankkeessa koulutetaan lisäksi hajukoira apuun jokihelmisimpukan löytämisessä. Yksittäisiä raakkuja on löytynyt edelleen silloin tällöin vanhoista raakkujoista ja raakut haistava koira voisi nopeuttaa viimeisten esiintymien löytämistä ja säilyttämistä. Hankkeessa selvitetään myös raakun väli-isännän taimenen esiintymistä jokialueella, ja seurataan jokiveden laatua. Lisäksi pyritään ottamaan käyttöön valuma-alueella räätälöityjä vesiensuojeluntoimenpiteitä sekä markkinoidaan suojelutoimia.

"Hanke turvaa merkittävässä määrin Karvianjoen jokihelmisimpukan vuoksi tehtävää työtä. Raakkujen poikasten kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tämän rahoituksen avulla Karvianjoen raakkupopulaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä. Raakku on sateenvarjolaji, kun sitä suojellaan hyötyvät siitä monet muutkin lajit, kuten taimenet", kertoo aluekoordinaattori Tapio van Ooik Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Lisätietoja:

Aluekoordinaattori Tapio van Ooik, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
tapio.vanooik@ely-keskus.fi, p. 0295 022 948

Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
iiro.ikonen@ely-keskus.fi, p. 0295 022 869

Avainsanat

Kuvat

Kaksi jokihelmisimpukkaa eli raakkua. ©Rami Laaksonen
Kaksi jokihelmisimpukkaa eli raakkua. ©Rami Laaksonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

De fyra NTM-centralernas gemensamma riktlinje för arbetstillstånd träder i kraft den 27 oktober 2021 (Österbotten, Mellersta Österbotten, Södra Österbotten, Norra Österbotten, Kajanaland)21.10.2021 13:40:45 EEST | Tiedote

De fyra NTM-centralernas gemensamma riktlinje för arbetstillstånd grundar sig på regeringens ramförhandlingar om inledandet av försöket med att lindra bedömningen av tillgången på arbetskraft. Försöket pågår 27.10.2021–28.2.2023. Riktlinjen för arbetstillstånd uppdateras regelbundet varje halvår.

Talvirajoituksiin siirtyminen Itä-Suomen teillä tapahtuu ensi viikolla (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)21.10.2021 12:30:08 EEST | Tiedote

Talven ja pimeyden tulon myötä nopeusrajoituksia alennetaan liikkujien turvallisuuden vuoksi. Rajoituksien vaihto tapahtuu koko maassa perjantai-iltaan 29.10.2021 mennessä. Pääosin vaihto tapahtuu torstaina 28.10.2021. Maan pohjoisosissa muutos tehdään mahdollisesti aikaisemmin. Muuttuneet rajoitukset tulevat voimaan heti, kun merkit on vaihdettu.

Påverka vattentjänsternas framtid i västra Finland (Egentliga Finland, Satakunta, Birkaland, Egentliga Tavastland, Södra Österbotten, Mellersta Österbotten, Österbotten)19.10.2021 12:38:07 EEST | Tiedote

I västra Finland har en gemensam vattentjänststrategi som gäller hela fältet av vattentjänster varit under arbete. Utkastet till strategi och det första åtgärdsprogrammet som syftar till att verkställa strategin har nu lagts ut för kommentar. Alla som vill har ännu goda möjligheter att påverka vattentjänsternas framtid i området.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme