Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa: Satakunnassa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB, ja virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tartton yliopisto.
Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) rahoittaa projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimet jatkavat Freshabit LIFE-hankkeen toimia ja keskittyvät Karvianjoen raakkupopulaation tilan ja elinympäristön parantamiseen. Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella aktiivisia suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi.
Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt Karvianjoella erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä sekä muutoksia veden viipymässä. Tämä on johtanut simpukoiden poikastuotannon heikentymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä. Konneveden tutkimusasemalla on Karvianjoen raakkuja kasvatuksessa ja poikastuotannon onnistuessa niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan uuden LIFE -Revives -hankkeen toimesta.
Hankkeessa koulutetaan lisäksi hajukoira apuun jokihelmisimpukan löytämisessä. Yksittäisiä raakkuja on löytynyt edelleen silloin tällöin vanhoista raakkujoista ja raakut haistava koira voisi nopeuttaa viimeisten esiintymien löytämistä ja säilyttämistä. Hankkeessa selvitetään myös raakun väli-isännän taimenen esiintymistä jokialueella, ja seurataan jokiveden laatua. Lisäksi pyritään ottamaan käyttöön valuma-alueella räätälöityjä vesiensuojeluntoimenpiteitä sekä markkinoidaan suojelutoimia.
"Hanke turvaa merkittävässä määrin Karvianjoen jokihelmisimpukan vuoksi tehtävää työtä. Raakkujen poikasten kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tämän rahoituksen avulla Karvianjoen raakkupopulaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä. Raakku on sateenvarjolaji, kun sitä suojellaan hyötyvät siitä monet muutkin lajit, kuten taimenet", kertoo aluekoordinaattori Tapio van Ooik Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Lisätietoja:
Aluekoordinaattori Tapio van Ooik, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
tapio.vanooik@ely-keskus.fi, p. 0295 022 948
Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
iiro.ikonen@ely-keskus.fi, p. 0295 022 869
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Äkillisen rakennemuutoksen tuella uusia työpaikkoja Kemi-Tornion seudulle (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi)24.3.2023 12:21:32 EET | Tiedote
ÄRM-yritystuen vaikutuksesta Kemi-Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu ja seudulle syntyy satoja uusia työpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on rahoittanut seudun pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä ja investointeja 8,5 miljoonalla eurolla.
Rekordersättning för skador orsakade av fridlysta arter 2022 – ny lag underlättar förebyggandet av skador24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Närings-, trafik- och miljöcentralerna (NTM-centralerna) betalade 2022 sammanlagt cirka 5,1 miljoner euro i ersättning för skador orsakade av fridlysta djur. En ny lag som trädde i kraft i februari gör det lättare att förebygga skador och söka ersättning.
Rauhoitettujen lajien aiheuttamiin vahinkoihin ennätyskorvaukset vuonna 2022 – uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.
Uutelan kaivoksella lisätään tarkkailua (Kainuu, Lappi)24.3.2023 09:52:29 EET | Tiedote
Kainuun ja Lapin ELY-keskukset ovat hyväksyneet Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliikkeen Uutelan kaivoksen laajennusvaiheelle tarkkailuohjelman. Kaivoksen toiminta laajenee uuden ympäristöluvan mukaiseksi nykyisen kaivospiirin alueella, joten tarkkailua on tarpeellista lisätä.
Kevään kelirikosta arvioidaan vaikeaa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)20.3.2023 10:27:21 EET | Tiedote
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme