Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa: Satakunnassa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB, ja virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tartton yliopisto.

Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) rahoittaa projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimet jatkavat Freshabit LIFE-hankkeen toimia ja keskittyvät Karvianjoen raakkupopulaation tilan ja elinympäristön parantamiseen. Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella aktiivisia suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi.

Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt Karvianjoella erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä sekä muutoksia veden viipymässä. Tämä on johtanut simpukoiden poikastuotannon heikentymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä. Konneveden tutkimusasemalla on Karvianjoen raakkuja kasvatuksessa ja poikastuotannon onnistuessa niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan uuden LIFE -Revives -hankkeen toimesta.

Hankkeessa koulutetaan lisäksi hajukoira apuun jokihelmisimpukan löytämisessä. Yksittäisiä raakkuja on löytynyt edelleen silloin tällöin vanhoista raakkujoista ja raakut haistava koira voisi nopeuttaa viimeisten esiintymien löytämistä ja säilyttämistä. Hankkeessa selvitetään myös raakun väli-isännän taimenen esiintymistä jokialueella, ja seurataan jokiveden laatua. Lisäksi pyritään ottamaan käyttöön valuma-alueella räätälöityjä vesiensuojeluntoimenpiteitä sekä markkinoidaan suojelutoimia.

"Hanke turvaa merkittävässä määrin Karvianjoen jokihelmisimpukan vuoksi tehtävää työtä. Raakkujen poikasten kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tämän rahoituksen avulla Karvianjoen raakkupopulaatiolla on mahdollisuus säilyä elinkykyisenä. Raakku on sateenvarjolaji, kun sitä suojellaan hyötyvät siitä monet muutkin lajit, kuten taimenet", kertoo aluekoordinaattori Tapio van Ooik Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Lisätietoja:

Aluekoordinaattori Tapio van Ooik, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
tapio.vanooik@ely-keskus.fi, p. 0295 022 948

Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
iiro.ikonen@ely-keskus.fi, p. 0295 022 869