Suomen Senioriliike

Uusi kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamiseksi: Ehdotus taitetun indeksin muuttamisesta määräaikaisesti puoliväli-indeksiksi

Jaa

Tiedote 1.11.2018. Suomen Senioriliike – Arvokkaan Vanhenemisen Puolesta ry. Senioriliikkeen hallituksen jäsenet ovat laatineet uuden kansalaisaloitteen työeläkeindeksin muuttamiseksi. Aloitteessa ehdotetaan, että työeläkkeisiin palautetaan puoliväli-indeksi kymmeneksi vuodeksi. Saadun kokemuksen valossa uudistuksen vaikutukset eläkemenoon ja rahastojen kasvuun arvioidaan.

Palkkaindeksin palauttamista koskenut kansalaisaloite (KAA 4/2016), joka sai 84 820 allekirjoitusta, ei johtanut eduskunnan käsittelyssä lainsäädännön muutokseen.

Nyt tehtävä uusi kansalaisaloite esittää vuosina 1977-95 käytössä olleen puoliväli-indeksin palauttamista. Koska uudistuksen pitkäaikavälin kustannusvaikutuksia on vaikea ennustaa, ehdotetaan uudistus kymmeneksi vuodeksi, jolloin sen merkitys eläkerahastojen karttumiseen nähdään. Indeksitarkistus on ainoa tapa, jolla korjataan pienten työeläkkeiden ostovoima. Siksi sen merkitys on eläketurvan säilymisen kannalta ratkaiseva. On aika hillitä rahastojen kasvua ja kohentaa eläkkeitä.

Työeläke on ansiosidonnainen etuus
Työeläke on ansiosidonnainen etuus. Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso eläkeaikana. Vanhuuseläkkeensaajista 98 % saa työeläkettä.

Työeläkkeen ostovoiman säilyttämiseksi otettiin alun perin käyttöön palkkaindeksi, joka vuonna 1977 muutettiin puoliväli-indeksiksi. Vuonna 1995 hyväksyttiin taitettu indeksi, joka on hintapainotteinen, eikä siksi turvaa eläkkeen ostovoimaa yleisen elintason noustessa. Eduskunnan päätöksen mukaan tämän ”eläketasoa heikentävän toimenpiteen tavoitteena on työeläkejärjestelmän turvaaminen”. (StVM 17/1995) Varauduttiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen.

Eläkeläiset köyhtyvät vanhetessaan
Lähes kaikki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa ovat pienituloisia. Puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 % eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa. Suurituloisia, yli 5 000 euroa kuukaudessa saavia on 1 prosentti eläkeläisistä.

Työeläke on Suomessa tärkein vanhuuseläke. Sitä täydentää kaikkein pienituloisimmille kansaneläke, joka nykyisin on ensi sijassa työkyvyttömyystukea.

Pelkkää työeläkettä saa 65 % kaikista vanhuuseläkeläisistä. Niiden eläkkeessä, joka jää alle 1 300 euroa kuukaudessa, on osa kansaneläkettä. Heillä keskimäärin työeläkkeen osuus on 73 % ja kansaneläkkeen 27 %.

Kun työeläkkeen lähtötaso on alhainen eikä siihen nykylainsäädännön mukaan voida tehdä tasokorotuksia ja kun indeksikään ei sitä suojaa, kärjistyy eläkeläisten köyhtyminen. Eläkeläisten köyhyysriksi on pysyvä ja iän myötä paheneva. Kun 65-vuotiaista 7 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista jo 20 %, yli 85-vuotiaista lähes 30 % ja 100-vuotiaista melkein puolet.

Eläkerahastot paisuvat
Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja.

Taitetun indeksin voimassaoloaikana on parissa kymmenessä vuodessa vanhuuseläkeläisten määrä kasvanut 790 000:sta 1,3 miljoonaan. Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta. Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, kun eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet.

Eläkerahastojen arvo ylitti 200 miljardia euroa vuonna 2017. Ei edes rahastojen tuottoja ole nettona paria viime vuotta lukuun ottamatta käytetty eläkkeisiin. Työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Eläkerahastot ovat käytännössä koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Niissä on nykyisin varoja lähes neljä kertaa enemmän kuin valtion budjetti tai kaksi kertaa enemmän kuin koko julkisen talouden velka. Eläkevaroista on yli 150 miljardia euroa sijoitettu ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu” Suomeen.

Eläkerahastojen sijoitusten keskituotto vuosina 1998 – 2017 oli 5,8 %. Vuosina 2013 – 2017 keskimääräinen vuosituotto oli 6,7 %. Vuonna 2017 tuotto oli 7,4 %. Rahastot ovat kasvaneet viime vuosien aikana 8 – 12 miljardia euroa vuodessa.

Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 % korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti vuonna 2017 rahastojen sijoitustuotto oli 7,4 %. Ne kasvoivat 14 100 miljoonaa euroa.

Keskimäärin 65 vuotias elää 20 vuotta, joten kohta suuria ikäluokkia ei enää ole keskuudessamme. Heidän kohtalokseen on jäämässä eläkeaikainen köyhtyminen ja rahastojen paisuminen käytännössä koskemattomina.

Näin siitä huolimatta, että eläkerahastoista 65 %, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 %, 1970-luvulla syntyneiden 10 % ja nuorten 1980-90-luvulla syntyneiden 4 %.

Kuinka kohentaa eläketurvaa?
Verovaroin rahoitettaviin sosiaalietuuksiin kuten kansaneläkkeisiin ja lapsilisiin tehdään indeksitarkistuksia ja tasokorotuksia, joilla niiden ostovoima turvataan. Työeläkkeisiin ei lakisääteisesti voida tehdä tasokorotuksia. Tämä ”myöhennetty palkka” sidottiin alun perin palkkaindeksiin, joka säilytti eläkkeessä ansaitun tulotason. Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä. Tähän ei tarvita verovaroja. Päinvastoin parempi eläketurva lisää verotuloja. Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentulo- ja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja.

Työeläkeindeksi on uudistettava siten, että jokaisen eläkeläispolven eläketurva varmistetaan. Kenenkään ei pidä lakisääteisesti köyhtyä eläkkeellä ollessaan.

Kansalaisaloite kokonaisuudessaan on nähtävissä alla olevan linkin kautta:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375

Lisätietoja myös: www.senioriliike.fi 

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Suomen Senioriliike

Kimmo Kiljunen, puheenjohtaja
puh. 050 5113088

Esa Fagerlund, varapuheenjohtaja
puh. 040 040 3018

Heikki Ranki, hallituksen jäsen
puh. 045 868 3223

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Senioriliike
Suomen Senioriliike
Pakarituvantie 4
00410 Helsinki

http://www.senioriliike.fi

Yhdistys, jonka tavoitteena on ikäihmisten hyvän elämän edistäminen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.