Rakenteellinen dissosiaatio on traumatisoitumisesta johtuva häiriö, jossa persoona jakautuu osiin. Niistä toiset pyrkivät välttämään traumamuistoja ja toiset kantavat niitä mukanaan. Persoonan rakenteellinen dissosiaatio oireilee eri tavoin. Diakin sosionomiopiskelija Irene Palomino halusi luoda aiheesta oppaan sote-alan ammattilaisille.

Palominolla on aiheesta myös omakohtaista kokemusta.

– Olen itse traumatisoitunut ja minulla on persoonan rakenteellinen dissosiaatio. Siksi olen ollut aiheesta erittäin kiinnostunut jo pitkään, hän kertoo.

Palomino ehti olla vuosia mielenterveyspalveluiden piirissä, tavata psykologeja ja psykiatreja sekä saada useita ehdotuksia eri diagnooseista.

– Mikään diagnooseista ei tuntunut minulle sopivalta ja se hämmensi minua. Sitten eräänä päivänä eräs psykiatri kertoi minulle rakenteellisesta dissosiaatiosta. Hänen näkemyksensä mukaan oireeni voisivat liittyä eriytyneisiin persoonallisuuden osiin, Palomino kertoo.

Tieto uudesta diagnoosista sai palaset loksahtamaan päässä. Palomino päätyi nelivuotiseen integroivaan terapiaan.

– Terapian aikana ja sen jälkeen olen tavannut useita sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisia. Kokemukseni on ollut se, että rakenteellista dissosiaatiota ei tunneta ja siksi ammattilaisten voi olla myös vaikea puhua siitä.

Ammattilaisilta puuttuu tietoa

Jo ennen opintojaan Palomino huomasi, että rakenteellisesta dissosiaatiosta on vähän tietoa saatavilla. Myös sosionomiopintoihin kuuluvissa mielenterveys- ja päihdetyön opinnoissa aihetta ei käsitelty.

– Koin tässä suuren ristiriidan, sillä tiesin jo tuolloin rakenteellisen dissosiaation olevan luultua yleisempää. Mielestäni ei ole oikeudenmukaista, että traumatisoituneet jäävät tunnistamattomiksi oireidensa kanssa.

Opas on kehitetty yhteistyössä työelämäkumppani Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n kanssa. Palomino ehdotti opinnäytetyön aihetta itse Disso ry:lle, joka tarttui ideaan heti. Yhteistyökumppaniltaan Palomino oli myös kuullut kokemuksia siitä, että rakenteellista dissosiaatiota ei tunneta riittävästi sote-palveluissa.

– Disso ry:n jäsenet olivat myös kertoneet kaivanneensa esitettä, jonka voisivat itse ottaa mukaan mennessään asioimaan sote-palvelujen piiriin ja antaa sitten työntekijälle, Palomino kertoo.

Käytännön vinkkejä kohtaamiseen

Sen lisäksi, että ammattilaisilta puuttuu tietoa, on sote-alan ammattilaisille suunnattu tieto emotionaalisesta traumasta ja rakenteellisesta dissosiaatiosta vaikeasti ymmärrettävää asiantuntijatekstiä, jota on vaikea soveltaa sosiaali- ja terveysalan perustyössä, Palomino kertoo.

– Kohtaamiseen liittyvää tietoa ei ole. Kirjoittamani opas vastaa tähän haasteeseen. Se tarjoaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöille tukea ja ymmärrystä rakenteellisesta dissosiaatiosta kärsivän ihmisen kohtaamiseen. Siinä on myös käytännön vinkkejä kohtaamiseen ja erillinen pikaopas kohtaamiseen.

Palominon mukaan opas on suunnattu sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, mutta sitä voi kuitenkin soveltaa kaikilla työpaikoilla alasta riippumatta.

– Erityisen hyvin se soveltuu kaikille asiakastyötä tekeville. Opas noudattaa traumatietoisen hoidon periaatteita ja sitä voi käyttää kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, onko asiakas traumatisoitunut vai ei. Oppaan vinkeistä voi olla hyötyä kohtaamisissa kenelle tahansa. Pikaopasta voi pitää vaikkapa työpöydällään esillä ja se on nopea kerrata ennen traumatisoituneen kohtaamista, Palomino vinkkaa.

Opinnäytetyö Opas emotionaalisesta traumasta ja rakenteellisesta dissosiaatiosta kärsivän asiakkaan arvostavaan kohtaamiseenon luettavissa Theseuksessa.