Uusi pikatesti tunnistaa koronavirustartunnan kymmenessä minuutissa
19.5.2021 10:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Koronapandemia on luonut suuren tarpeen pikadiagnostisille SARS-CoV-2-testeille. Luotettaville pikatesteille olisi kysyntää esimerkiksi lentokentillä ja satamissa, jotta matkustajat voitaisiin testata nopeasti ja helposti ennen matkaa.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden virusantigeenien pikatestausmenetelmän, jota he ovat soveltaneet SARS-CoV-2:n diagnosointiin. Testi perustuu TR-FRET-ilmiöön (time-resolved Förster resonance energy transfer), jossa energia siirtyy kahden valoherkän molekyylin välillä, jos ne ovat tarpeeksi lähellä toisiaan. TR-FRET-ilmiö mahdollistaa esimerkiksi virusten osasten tai kehon omien proteiinien mittaamisen ”sekoita ja mittaa” -tyyppisten testien avulla monimutkaisista biologisia näytteistä, kuten seerumista tai jopa verestä. Tutkijat ovatkin aiemmin hyödyntäneet menetelmää vasta-aineiden pikatestaukseen.
Käytännössä uudessa SARS-CoV-2-pikatestissä TR-FRET-teknologia toimii seuraavasti: testattavan nenänielunäyte sekoitetaan testiliemeen, joka sisältää SARS-CoV-2:n nukleoproteiinia tai piikkiproteiinia tunnistavia vasta-aineita. Nämä fluoresoivilla merkkiaineilla leimatut vasta-aineet sitoutuvat SARS-CoV-2:n osasiin muodostaen molekyylikasaumia eli komplekseja, jotka voidaan todentaa TR-FRET-lukijalla. Tulos saadaan noin kymmenen minuutin kuluttua: jos komplekseja muodostuu, se osoittaa suurella varmuudella, että testattavalla on SARS-CoV-2:n aiheuttama infektio.
Pikatestin toimivuuden todentava tutkimusartikkeli julkaistiin tällä viikolla mBio-tiedelehdessä.
– Osoitimme tutkimuksessamme, että TR-FRET-ilmiöön pohjautuva menetelmä toimii SARS-CoV-2-infektion osoittamiseen potilasnäytteistä, kertoo virologian dosentti, akatemiatutkija Jussi Hepojoki Helsingin yliopistosta.
Antigeenitesti tunnisti lähes kaikki virusta sisältäneet näytteet
Tutkimusartikkelissaan tutkijat selvittivät pikatestin toimivuutta 48 näytteellä, jotka oli valikoitu positiivisen SARS-CoV-2 PCR-testin tuloksen perusteella siten, että ne sisälsivät eri pitoisuuksia viruksen RNA:ta.
– Osoitimme, että kehittämämme testin avulla pystyimme tunnistamaan lähes kaikki näytteet (37/38), joista onnistuimme soluviljelmässä eristämään SARS-CoV-2:n. Näiden näytteiden kantajat siis oletettavasti edelleen levittivät virusta näytteenottohetkellä, Hepojoki sanoo.
Sen sijaan valikoiduista SARS-CoV-2-positiivisista näytteistä kymmenen tuotti positiivisen tuloksen PCR-testillä, vaikka virusta ei ollut enää mahdollista eristää. Yksikään näistä näytteistä ei tuottanut positiivista tulosta antigeenitestissä.
Hepojoki kertoo, että käytössä olevat PCR-testit ovat niin herkkiä, että ne tunnistavat koronaviruksen jopa tilanteissa, jolloin näytteenotto ei olisikaan onnistunut optimaalisesti. Herkkyys toisaalta aiheuttaa myös sen, että vaikka infektio itsessään olisi jo poissa, PCR-testi voi edelleen antaa positiivisen tuloksen.
– Ihmisen elimistöön voi jäädä jäämiä viruksen perimäaineksesta, RNA:sta. PCR-testissä jopa yksittäinen viruksen RNA-palanen voi tuottaa positiivisen tuloksen. Sen sijaan antigeenitestit näyttäisivät korreloivan paremmin sen kanssa, voidaanko näytteestä eristää SARS-CoV-2, eli erittääkö ihminen virusta näytteenottohetkellä, Hepojoki kuvailee.
Testaajalle turvallinen tapa selvittää mahdollinen koronatartunta
Hepojoen mukaan tutkijoiden kehittämän uuden pikatestin etuna on myös sen turvallisuus testaajalle: käytännössä virus inaktivoituu pian testiliemeen sekoittamisen jälkeen.
Hepojoki kertoo, että nopeista antigeenitesteistä voisi olla erityistä apua matkustajien testaamisen lisäksi esimerkiksi oppilaitoksissa. Testi tarvitsee TR-FRET-lukijalaitteen, joka on kooltaan suunnilleen tietokoneen kokoinen. Teoriassa siis testi olisi pystytettävissä lähestulkoon mihin vain.
– Testin teoreettinen kapasiteetti on erittäin suuri, laskujemme mukaan käsin tehtäviä testejä on mahdollista tehdä jopa 500 kappaletta tunnissa, jos yksi ihminen on testaamassa ja hänellä on käytössään yksi testilaite. Myös testireagenssien kustannus on varsin alhainen, Hepojoki sanoo.
Koronaviruksen lisäksi kuvattua testiperiaatetta voidaan tarvittaessa hyödyntää myös muiden hengitystieinfektioiden tai periaatteessa minkä tahansa molekyylin osoittamiseen: tarvitaan vain etsittävää molekyyliä tunnistava vasta-aine.
Alkuperäinen artikkeli:
Juuso Rusanen, Lauri Kareinen, Leonora Szirovicza, Hasan Uğurlu, Lev Levanov, Anu Jääskeläinen, Maarit Ahava, Satu Kurkela, Kalle Saksela, Klaus Hedman, Olli Vapalahti, Jussi Hepojoki. A Generic, Scalable, and Rapid Time-Resolved Förster Resonance Energy Transfer-Based Assay for Antigen Detection—SARS-CoV-2 as a Proof of Concept. mBio, 2021. DOI: 10.1128/mBio.00902-21
Lisätietoja:
Jussi Hepojoki, dosentti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 2866
jussi.hepojoki@helsinki.fi
Juuso Rusanen, LL, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 2845
juuso.rusanen@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme