Uusi säteilylaki korostaa toiminnanharjoittajien vastuuta – toiminta ja valvonta muuttuvat riskiperusteiseksi
12.11.2018 12:45:25 EET | Säteilyturvakeskus (STUK) | Tiedote
Säteilylain valmistelutyössä tiiviisti mukana ollut Ritva Bly Säteilyturvakeskuksesta kuvaa edessä olevaa muutosta muutokseksi ”vaatimuksenmukaisuudesta hyvään turvallisuuskulttuuriin”.
Jos tähän asti työpaikoilla hyvään säteilyturvallisuuteen on pyritty noudattamalla mahdollisimman tarkasti toimintaa koskevia viranomaisvaatimuksia, korostuu vastaisuudessa nykyistä enemmän toiminnanharjoittajien oma ymmärrys riskeistä ja kyky toimia riskien edellyttämällä tavalla.
Säteilytoimintaa harjoittavat organisaatiot voivat jatkossa suunnitella oman organisaationsa säteilysuojelutoimet entistä itsenäisemmin ja riskiperusteisesti, mikä osaltaan parantaa säteilyturvallisuutta. Käytännössä laki pienentää myös toiminnanharjoittajien hallinnollista taakkaa, koska kukin organisaatio voi suunnitella toimintaansa sopivan turvallisuusjärjestelmän. Tavoitteena on tilanne, jossa säteilyturvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja toimenpiteitä suhteessa toiminnasta aiheutuvaan riskiin.
Säteilyturvakeskukselle riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että se suuntaa määräyksiään ja valvontaansa entistä enemmän toimintaan liittyvän riskin perusteella.
Uusi laki antaa toiminnanharjoittajille lisää vastuuta, ja edellyttää, että heidän käytettävissään on riittävä säteilysuojelun asiantuntemus. Turvallisuusluvan alaisessa säteilytoiminnassa organisaatioiden on käytettävä apunaan säteilyturvallisuusasiantuntijaa, jonka tehtävä on opastaa säteilysuojelutoimien järjestämisessä lain vaatimalla tavalla. Toiminnanharjoittajan palvelukseen on puolestaan nimettävä säteilyturvallisuusvastaava, joka toimii muun muassa viranomaisyhteyshenkilönä.
”Oleellista on, että toiminta ja vastuut on kuvattu johtamisjärjestelmään. Hyvän turvallisuuskulttuurin tulisi näkyä kaikessa toiminnassa niin, että turvallisuus paranee pienin askelin, organisaatiomallista riippumatta. Turvallisuuskulttuuri on nyt organisaatioiden omissa käsissä, ja toiminnanharjoittajien vastuulla on luoda edellytykset jatkuvalle parantamiselle”, Bly toteaa.
Turvallisuusarviosta tulee pakollinen vaatimus
Käytännön väline turvallisuuden kehittämiseen on turvallisuusarvio, josta tulee pakollinen vaatimus kaikessa turvallisuusluvan alaisessa säteilytoiminnassa.
”Turvallisuusarviossa säteilyn käyttäjät joutuvat arviomaan toiminnasta aiheutuvaa säteilyaltistusta ja säteilyturvallisuuteen vaikuttavia poikkeamia, jotta toiminnan riskeihin osataan varautua. Menettelyn tavoitteena on säteilyaltistuksen pitäminen mahdollisimman pienenä ja vahinkojen ennaltaehkäisy sekä varmistaa että myös epätodennäköiseltä tuntuviin riskeihin on varauduttu”, Bly kertoo.
Suomessa säteilyä käytetään noin tuhannessa terveydenhuollon toimipisteessä ja tuhannessa teollisuusyrityksessä. Teollisuudessa säteilylähteitä käytetään erityisesti elintarvike-, energia-, rakennus- ja metsäteollisuuden prosessien mittalaitteissa. Terveydenhuollossa säteilyn yleisimmät käyttökohteet ovat röntgenkuvantaminen ja sädehoidot.
Ionisoimattoman säteilyn osalta Säteilyturvakeskuksen valvontamenetelmissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Laseresitysten osalta siirrytään hyväksynnästä lupamenettelyyn. Tällöin pitkäaikaisen luvan saaneen toimijan esityksiä valvotaan pistokoeluontoisesti, mikä korostaa toimijan vastuuta. Merkittävän säteilyriskin sisältävien palveluiden (solarium-palvelut, säteilyn käyttö kauneudenhoidossa) valvontaa jatketaan nykyisin menetelmin.
Uusi säteilylaki tiukentaa myös työnantajien radonmittausvelvoitteita. Lehdistötiedote 9.11.2018: https://www.stuk.fi/-/uusi-sateilylaki-tiukentaa-tyonantajien-radonmittausvelvoitet-1
Uusi säteilylaki – mikä muuttuu?
- Laki koskee säteilyn käyttöä teollisuudessa ja terveydenhuollossa sekä muuta säteilytoimintaa
- Lisää vapauksia järjestää säteilysuojelu organisaatiotasolla
- Säteilytoiminnassa on käytettävä säteilysuojeluasiantuntijaa
- Toiminnanharjoittajien vastuu korostuu
- STUKin valvonta muuttuu entistä riskiperusteisemmaksi ja se saa lisää valtuuksia puuttua laiminlyönteihin
Lisätietoa
Toimialakohtaisista muutoksista löytyy lain tultua voimaan lisätietoa osoitteesta www.stuk.fi
Tasavallan presidentin esittely ja päätös säteilylaista 9.11.2018: https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805e31e5
STM:n kysymyksiä ja vastauksia säteilylaista: https://stm.fi/sateilysuojelu/kysymyksia-ja-vastauksia-sateilylain-uudistuksesta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
STUKin mediapalvelu: 010 850 4761
Ritva Bly
johtava asiantuntija
+358 9 759 88 530
Ritva.Bly@stuk.fi
Tietoja julkaisijasta
Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Internationell utvärdering identifierade styrkor och utvecklingsområden i Finlands kärnsäkerhetsarbete29.4.2026 12:58:15 EEST | Pressmeddelande
Finland deltog i granskningsmötet av den internationella konventionen om kärnsäkerhet som ordnades i Wien i april. Enligt utvärderingen uppfyller Finland konventionens mål.
Kansainvälinen arvio tunnisti Suomen ydinturvallisuustyön vahvuudet ja kehityskohteet29.4.2026 12:58:15 EEST | Tiedote
Suomi osallistui huhtikuussa Wienissä järjestettyyn kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen seurantakokoukseen. Arvioinnin perusteella Suomi täyttää yleissopimuksen tavoitteet.
International assessment identified the strengths and areas for development in Finland's nuclear safety work29.4.2026 12:58:15 EEST | Press release
Finland took part in the review meeting of the Convention on Nuclear Safety in Vienna in April. Based on an assessment, Finland meets the Convention's targets.
Nationellt program mot hudcancer23.4.2026 09:38:59 EEST | Pressmeddelande
Över 14 000 personer drabbas av hudcancer varje år i Finland. De flesta fallen skulle kunna förebyggas genom effektivare solskydd. Det nationella programmet, som genomförs under åren 2026–2030, stärker arbetet för att bekämpa hudcancer. Programmet offentliggjordes i april 2026.
Kansallinen ohjelma torjuu ihosyöpiä23.4.2026 09:38:59 EEST | Tiedote
Ihosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkilöä. Suurin osa tapauksista olisi ehkäistävissä tehokkaammalla aurinkosuojautumisella. Vuosina 2026–2030 toteutettava kansallinen ohjelma tehostaa ihosyöpien torjumiseksi tehtävää työtä. Ohjelman sisältö julkaistiin huhtikuussa 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
