Uusi selvitys: Biomassan kysyntä kasvaa tuntuvasti EU:ssa, tulevaisuuden käyttökohteet harkittava tarkasti

Bioraaka-aineiden käyttö on kasvanut EU:ssa selvästi 2000-luvulla. Kasvu jatkuu voimakkaana tulevaisuudessakin, ennakoi tiistaina 29.6. julkaistu kansainvälinen selvitys EU Biomass Use in a Net-Zero Economy.

Kyseessä on ensimmäinen, kaikkia toimialoja koskeva mallinnus EU:n bioraaka-aineiden kysynnästä vuoteen 2050 mennessä.

Selvityksen toteutti kestävyyskysymyksiin erikoistunut ruotsalainen konsulttiyhtiö Material Economics yhteistyökumppaneidensa kanssa. Sitra toimi selvityksen yhtenä rahoittajana.

Tulokset kertovat, että biomassan kysynnän ja kestävän tarjonnan välillä on selvä epäsuhta.

”EU:n on tarkasteltava huolellisesti käytettävissä olevan biomassan määrää ja linjattava, mitkä ovat parhaat käyttökohteet talouden, ilmastokriisin hillinnän sekä luontokadon pysäyttämisen näkökulmasta”, Sitran projektijohtaja Janne Peljo sanoo.

Erityisesti biomassan energiakäyttö on ollut kovassa kasvussa. EU-alueella bioenergian käyttö on noussut erilaisten tukien ja kannustimien vauhdittamana 150 prosenttia vuoden 2000 tasoon verrattuna.

Pelkästään EU-maiden sähköntuotannossa biomassan kulutus on viisinkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Liikenteessä biopolttoaineiden käyttö taas on 25-kertaistunut EU-alueella samassa ajassa.

Eri toimijoiden laatimat skenaariot ennakoivat, että biomassaa tarvitaan energiaksi ja erilaisten materiaalien raaka-aineeksi vuonna 2050 arviolta 70–150 prosenttia enemmän kuin nyt.

Kysyntään vastaaminen vaatisi nykyisen biomassan tarjonnan lisäksi lähes Saksan (350 000–400 000 km2) kokoisen maa-alueen biomassan kasvattamiseen. Vaihtoehtoisesti kysynnän kasvu voitaisiin kattaa lisäämällä EU-alueen vuotuista puuntuotantoa noin 340 miljoonaa tonnilla, mikä vastaisi 77:ää prosenttia koko EU-alueen metsien vuotuisesta nettokasvusta.

Kurssia korjattava kiireisesti

Aihe on ajankohtainen, sillä Euroopan komissio valmistelee parhaillaan useita biomassaa käsitteleviä linjauksia. Komission pöydällä ovat esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin ja metsästrategian päivitys, kestävän rahoituksen direktiivi sekä EU:n ilmastotavoitteisiin liittyvä Fit for 55 -lakipaketti, joka julkistetaan heinäkuun puolivälissä.

Material Economicsin laatiman selvityksen keskeisenä tavoitteena on etsiä tasapainoa biomassan tarjonnan ja korkean jalostusarvon käyttökohteiden välillä.

Selvitys painottaa, että bioraaka-aineet kannattaisi varata ennen kaikkea sellaisiin käyttökohteisiin, jotka auttavat EU:ta siirtymään ilmastoneutraaliin talouteen tai kohteisiin, joissa biomassan vaihtoehdot pysyvät todennäköisesti kalliina vastaisuudessakin.

”Biomassa on arvokasta, sitä on rajallisesti tarjolla, eikä sillä voida kattaa kaikkia käyttötarpeita. Biomassan tulevaan käyttöön kohdistuvat odotukset ylittävät 50–100 prosentilla näköpiirissä olevan kestävän tarjonnan. Selvityksemme osoittaa, että biomassan kannattavimmat käyttökohteet ovat tulevaisuudessa hyvin erilaisia kuin mitä tähän saakka on oletettu. Yritysten ja poliittisten päättäjien on syytä päivittää näkemyksiään”, sanoo selvitystyötä johtanut Material Economicsin osakas Per Klevnäs.

Teknologian kehitys tarjoaa paljon vaihtoehtoja biomassan käytölle

Biomassalla on jatkossakin tärkeä rooli, kun EU siirtyy kohti ilmastoneutraaliutta. Tulevaisuudessa bioraaka-aineiden kulutuksen tulisi kuitenkin keskittyä nykyistä selvemmin esimerkiksi huonekaluteollisuuteen, rakentamiseen, sellun ja muiden kuitujen tuotantoon, tekstiileihin ja kemikaaleihin – laajamittaisen energiakäytön sijaan.

Selvityksen mukaan monissa perinteisissä käyttökohteissa, kuten sähköntuotannossa ja henkilöautojen polttonesteiden raaka-aineissa, biomassa korvautuu jatkossa kilpailukykyisemmillä teknologioilla, kuten sähköllä ja vedyllä.

Tästä huolimatta bioenergialle jää todennäköisesti tärkeä rooli pitkälle erikoistuneessa käytössä, kuten teollisuuden prosessilämmön tuotannossa ja mahdollisesti lentoliikenteessä.

Selvitys painottaa, että edessä on iso muutos ajattelutavassa. Monet Euroopan maat ovat tähän mennessä tukeneet puupolttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa ja ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita valmistavaa teollisuutta henkilöautoliikenteen tarpeita silmällä pitäen. Nyt näyttää, ettei näistä kummallakaan ole todennäköisesti merkittävää roolia pitkällä tähtäimellä. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että sama muutoksen logiikka voi toistua myös muilla sektoreilla.

Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Analyysin perusteella vaihtoehtoiset polut kohti ilmastoneutraaliutta eroavat merkittävästi toisistaan.

Esimerkiksi skenaario, jossa biomassaa käytetään maltillisia määriä ja valikoituihin kohteisiin, on sekä saavutettavissa oleva että kustannustehokas polku. Skenaario toisi nykykehitykseen verrattuna EU-tasolla 36 miljardin euron vuotuiset säästöt 2050 mennessä ja aiheuttaisi vuositasolla 140–370 miljoonaa tonnia pienemmät päästöt. Lisäksi maata säätyisi Saksan kokoinen alue muuhun käyttöön kuin bioraaka-aineiden tuotantoon.

Jotta skenaario voitaisiin saavuttaa, vaihtoehtoisia energiaratkaisuja tulisi pystyä ottamaan käyttöön tehokkaasti: tarvitaan vähäpäästöisesti tuotettua vetyä, synteettisiä polttoaineita, joustavuutta sähköjärjestelmään ja runsaasti puhdasta sähköä. Myös resurssitehokkuus, kiertotalous ja bioenergian vaihtoehtojen teknologinen kehitys nousevat esiin keskeisinä tekijöinä skenaarion saavuttamisen kannalta.

Tausta: 

• Selvityksen toteutti kestävyyskysymyksiin erikoistunut ruotsalainen konsulttiyhtiö Material Economics yhteistyössä ajatushautomo Energy Transitions Commissionin ja Euroopan metsäinstituutin EFI:n kanssa.
• Sitra on toiminut yhtenä selvityksen rahoittajana Climate-KIC’in, European Climate Foundationin ja Vinnovan ohella.

Yhteystiedot:

Janne Peljo, projektijohtaja, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra
puh. +358 (294) 618 251, janne.peljo@sitra.fi

Per Klevnäs, osakas, Material Economics
puh. +46 72182 79 72, per.klevnas@materialeconomics.com

Antti Koistinen, viestinnän asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra
puh. 040 820 3184, antti.koistinen@sitra.fi