Uusi tutkimus vahvistaa Levänluhdan olleen pääasiassa naisten ja lasten kalmisto
Uudessa tutkimuksessa tarkistettiin aiempia luuanalyysien tuloksia ja tulkintoja Levänluhdan aikuisten sukupuolesta ja pituudesta. Arkeologit tutkivat Levänluhdan aikuisten lonkkaluita, kalloja ja pitkiä luita.
Analyysissä käytettiin perinteisiä luuanalyysin menetelmiä, mutta uusia paremmin soveltuvia eurooppalaisia vertailuaineistoja kuin aiemmissa tutkimuksissa. Perinteisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa käytettiin CT-skannausta, jonka avulla pitkien luiden biomekaanisia ominaisuuksia verrattiin saman aikakauden tanskalaisiin.
Tulokset osoittivat, että lonkkaluista, joista sukupuoli voidaan määrittää tarkimmin, yli 70 prosenttia kuului naisille. Samoin pitkien luiden mitat määrittivät luut pääasiassa naisiksi. Tätä tulkintaa tukivat myös pitkien luiden biomekaaniset ominaisuudet. Myös suurin osa Levänluhdasta löytyneistä kalloista muistuttaa kooltaan paremmin naisten kuin miesten kalloja.
Nykysuomalaisiin verrattuna Levänluhtaan haudatut olivat lyhyitä. Naisten keskipituus oli 155 cm ja miesten 164 cm, kun vastaavat luvut nykyisessä Suomessa ovat 167 cm ja 181 cm. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että levänluhtalaiset ovat eläneet monipuolisella ravinnolla, eikä ole syytä olettaa, että he olisivat olleet aliravittuja.
”Levänluhdan yksilöiden on aiemmin sanottu olleen lyhyitä ja siten ehkä köyhiä tai jopa orjia. Jos kuitenkin verrataan levänluhtalaisten naisten luista saatuja pituusarvioita muiden saman ajan eurooppalaisten keskipituuksiin, niin eivät he suuresti poikkea niistä. Pitkien luiden perusteella Levänluhtaan haudattujen miesten pituus oli kyllä lyhyempi kuin aikalaisilla. Miesten määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei sen pohjalta kannata tehdä suurempia johtopäätöksiä keskipituudesta”, kertoo yliopistonlehtori Heli Maijanen Oulun yliopistosta.
”On todella tärkeää, että sukupuolijakaumaan saatiin vahvistus perusteellisen osteologisen tutkimuksen avulla. Tosin vasta kattava aDNA-tutkimus tulee jatkossa kertomaan yksityiskohtaisen sukupuolijakauman”, sanoo Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman Helsingin yliopistosta.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhta on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista kalmistoista Suomessa. Ajanjaksolla noin 350–800 jaa. haudattiin vähintään sadan ihmisen ruumiit pieneen lampeen.
Tutkimus oli osa Emil Aaltosen säätiön rahoittamaa monitieteistä Levänluhta-projektia, jossa tutkittiin Levänluhtaan haudattuja yksilöitä muun muassa DNA:n ja isotooppien avulla. Tutkimus julkaistiin lehdessä International Journal of Osteoarchaeology 31:3. Tutkimusryhmässä olivat mukana myös Kristiina Mannermaa Helsingin yliopistosta sekä Juho-Antti Junno ja Markku Niskanen Oulun yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Heli Maijanen, Oulun yliopisto, puh. 029 448 3238, sähköposti: Heli.Maijanen@oulu.fi
Projektin johtaja Anna Wessman, Helsingin yliopisto, puh. 044 570 3403, sähköposti: Anna.Wessman@helsinki.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme