Uusi tutkimus vahvistaa Levänluhdan olleen pääasiassa naisten ja lasten kalmisto

Uudessa tutkimuksessa tarkistettiin aiempia luuanalyysien tuloksia ja tulkintoja Levänluhdan aikuisten sukupuolesta ja pituudesta. Arkeologit tutkivat Levänluhdan aikuisten lonkkaluita, kalloja ja pitkiä luita.

Analyysissä käytettiin perinteisiä luuanalyysin menetelmiä, mutta uusia paremmin soveltuvia eurooppalaisia vertailuaineistoja kuin aiemmissa tutkimuksissa. Perinteisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa käytettiin CT-skannausta, jonka avulla pitkien luiden biomekaanisia ominaisuuksia verrattiin saman aikakauden tanskalaisiin.

Tulokset osoittivat, että lonkkaluista, joista sukupuoli voidaan määrittää tarkimmin, yli 70 prosenttia kuului naisille. Samoin pitkien luiden mitat määrittivät luut pääasiassa naisiksi. Tätä tulkintaa tukivat myös pitkien luiden biomekaaniset ominaisuudet. Myös suurin osa Levänluhdasta löytyneistä kalloista muistuttaa kooltaan paremmin naisten kuin miesten kalloja.

Nykysuomalaisiin verrattuna Levänluhtaan haudatut olivat lyhyitä. Naisten keskipituus oli 155 cm ja miesten 164 cm, kun vastaavat luvut nykyisessä Suomessa ovat 167 cm ja 181 cm. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että levänluhtalaiset ovat eläneet monipuolisella ravinnolla, eikä ole syytä olettaa, että he olisivat olleet aliravittuja.

”Levänluhdan yksilöiden on aiemmin sanottu olleen lyhyitä ja siten ehkä köyhiä tai jopa orjia. Jos kuitenkin verrataan levänluhtalaisten naisten luista saatuja pituusarvioita muiden saman ajan eurooppalaisten keskipituuksiin, niin eivät he suuresti poikkea niistä. Pitkien luiden perusteella Levänluhtaan haudattujen miesten pituus oli kyllä lyhyempi kuin aikalaisilla. Miesten määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei sen pohjalta kannata tehdä suurempia johtopäätöksiä keskipituudesta”, kertoo yliopistonlehtori Heli Maijanen Oulun yliopistosta.

”On todella tärkeää, että sukupuolijakaumaan saatiin vahvistus perusteellisen osteologisen tutkimuksen avulla. Tosin vasta kattava aDNA-tutkimus tulee jatkossa kertomaan yksityiskohtaisen sukupuolijakauman”, sanoo Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman Helsingin yliopistosta.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhta on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista kalmistoista Suomessa. Ajanjaksolla noin 350–800 jaa. haudattiin vähintään sadan ihmisen ruumiit pieneen lampeen.

Tutkimus oli osa Emil Aaltosen säätiön rahoittamaa monitieteistä Levänluhta-projektia, jossa tutkittiin Levänluhtaan haudattuja yksilöitä muun muassa DNA:n ja isotooppien avulla. Tutkimus julkaistiin lehdessä International Journal of Osteoarchaeology 31:3. Tutkimusryhmässä olivat mukana myös Kristiina Mannermaa Helsingin yliopistosta sekä Juho-Antti Junno ja Markku Niskanen Oulun yliopistosta.