Uusi tutkimus vahvistaa Levänluhdan olleen pääasiassa naisten ja lasten kalmisto
10.6.2021 08:30:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Uudessa tutkimuksessa tarkistettiin aiempia luuanalyysien tuloksia ja tulkintoja Levänluhdan aikuisten sukupuolesta ja pituudesta. Arkeologit tutkivat Levänluhdan aikuisten lonkkaluita, kalloja ja pitkiä luita.
Analyysissä käytettiin perinteisiä luuanalyysin menetelmiä, mutta uusia paremmin soveltuvia eurooppalaisia vertailuaineistoja kuin aiemmissa tutkimuksissa. Perinteisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa käytettiin CT-skannausta, jonka avulla pitkien luiden biomekaanisia ominaisuuksia verrattiin saman aikakauden tanskalaisiin.
Tulokset osoittivat, että lonkkaluista, joista sukupuoli voidaan määrittää tarkimmin, yli 70 prosenttia kuului naisille. Samoin pitkien luiden mitat määrittivät luut pääasiassa naisiksi. Tätä tulkintaa tukivat myös pitkien luiden biomekaaniset ominaisuudet. Myös suurin osa Levänluhdasta löytyneistä kalloista muistuttaa kooltaan paremmin naisten kuin miesten kalloja.
Nykysuomalaisiin verrattuna Levänluhtaan haudatut olivat lyhyitä. Naisten keskipituus oli 155 cm ja miesten 164 cm, kun vastaavat luvut nykyisessä Suomessa ovat 167 cm ja 181 cm. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että levänluhtalaiset ovat eläneet monipuolisella ravinnolla, eikä ole syytä olettaa, että he olisivat olleet aliravittuja.
”Levänluhdan yksilöiden on aiemmin sanottu olleen lyhyitä ja siten ehkä köyhiä tai jopa orjia. Jos kuitenkin verrataan levänluhtalaisten naisten luista saatuja pituusarvioita muiden saman ajan eurooppalaisten keskipituuksiin, niin eivät he suuresti poikkea niistä. Pitkien luiden perusteella Levänluhtaan haudattujen miesten pituus oli kyllä lyhyempi kuin aikalaisilla. Miesten määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei sen pohjalta kannata tehdä suurempia johtopäätöksiä keskipituudesta”, kertoo yliopistonlehtori Heli Maijanen Oulun yliopistosta.
”On todella tärkeää, että sukupuolijakaumaan saatiin vahvistus perusteellisen osteologisen tutkimuksen avulla. Tosin vasta kattava aDNA-tutkimus tulee jatkossa kertomaan yksityiskohtaisen sukupuolijakauman”, sanoo Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman Helsingin yliopistosta.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhta on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista kalmistoista Suomessa. Ajanjaksolla noin 350–800 jaa. haudattiin vähintään sadan ihmisen ruumiit pieneen lampeen.
Tutkimus oli osa Emil Aaltosen säätiön rahoittamaa monitieteistä Levänluhta-projektia, jossa tutkittiin Levänluhtaan haudattuja yksilöitä muun muassa DNA:n ja isotooppien avulla. Tutkimus julkaistiin lehdessä International Journal of Osteoarchaeology 31:3. Tutkimusryhmässä olivat mukana myös Kristiina Mannermaa Helsingin yliopistosta sekä Juho-Antti Junno ja Markku Niskanen Oulun yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Heli Maijanen, Oulun yliopisto, puh. 029 448 3238, sähköposti: Heli.Maijanen@oulu.fi
Projektin johtaja Anna Wessman, Helsingin yliopisto, puh. 044 570 3403, sähköposti: Anna.Wessman@helsinki.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kokeellinen lääke tuo uutta toivoa keliakian hoitoon – suojaa koko elimistöä gluteenin haitoilta28.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Kokeellinen lääke voi tulevaisuudessa tarjota uudenlaista suojaa keliakiaa sairastaville. Oulun ja Tampereen yliopistojen johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan lääke vaimentaa gluteenin haitallisia vaikutuksia paitsi suolistossa myös laajasti koko elimistössä.
Tekoälyinnovaatiot ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vauhdittavat digitaalisen suunterveydenhuollon kehitystä23.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima DSS Oral –hanke esitteli verkkoseminaarissaan merkittäviä edistysaskeleita digitaalisten ja tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittämisessä suunterveydenhuollon tueksi. Hankekumppaneiden tutkijoiden esityksissä käsiteltiin muun muassa suunterveyden riskinarvioinnin kehitystä, syväoppimiseen perustuvia seulontamenetelmiä älypuhelinkuvien avulla, automaattista hampaiden tunnistusta sekä uusia lähestymistapoja luotettavien ennustemallien rakentamiseen rajallisen aineiston pohjalta.
Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen22.4.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.
Uusia satamatyökoneita Oulun yliopiston raskaan sarjan automaatiolaboratorioon22.4.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston raskaan sarjan laboratorio OuluZonessa vahvistuu myös satamalogistiikan tutkimus- ja koulutusympäristöksi. Konttien nostotyökone ja ohjaushytitön terminaalitraktori ovat esimerkkejä, joissa kuljettajan korvaavat automaatio ja etäohjaus. Uusien työkonehankintojen ja tutkimuksen avulla Oulussa tehdään suuri siirto satamalogistiikan automatisaatiossa. Kyseessä on osa laajempaa Port Automation -investointihanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen ensimmäinen avoin ja kokeellisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö merikonttien käsittelyyn, varastointiin, purkamiseen ja kuormaukseen automaattisesti ohjatuilla työkoneilla.
Oulun yliopisto rakentaa Suomeen johtavaa autonomisten työkoneiden tutkimusympäristöä - häiriönsietotestaus yhtenä kärkenä22.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Autonomiset työkoneet ja järjestelmät ovat tulossa työmaille. Miten ne toimivat, jos paikannus tai tiedonsiirto häiriintyy? Oulun yliopisto on käynnistänyt itsenäisiin työkoneisiin liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa autonomisten laitteiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme