Uusi tutkimushanke selvittää keinoja, joilla lapsille suunnattuun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin voidaan puuttua

Lapset elävät yhä moninaisempien ruokaan liittyvien markkinointiviestien keskellä. Erityisesti digitaaliset kanavat muuttavat jatkuvasti markkinointiympäristöämme. Jotta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia voidaan valvoa tarkoituksenmukaisella tavalla, tarvitaan parempaa ymmärrystä nykytilasta ja keinoista, joilla markkinointiin on mahdollista puuttua.

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille (EPELI) -hanke tuottaa tietoa siitä, minkälaisten suositusten, sitoumusten ja rajoitusten avulla lapsille suunnattuun elintarvikemarkkinointiin voidaan Suomessa vaikuttaa.

– Kuluttaja-asiamiehen linjaukset epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille ovat vuodelta 2004, ja niitä on lakiviittausten osalta tarkistettu vuonna 2015. Linjauksissa ei kuitenkaan oteta tarkkaa kantaa epäterveellisen elintarvikkeen määrittelyyn, eri markkinointikanaviin, ohjeistusten toteuttamiseen ja toteutumisen seurantaan. Tutkimushanke vastaa näihin kysymyksiin ja tuottaa esityksen, minkälaisin keinoin markkinointiin on mahdollista puuttua, kertoo tutkimuksesta vastaava professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Vuoden kestävässä hankkeessa on mukana laaja-alaisesti ravitsemustieteen, markkinoinnin ja kulutustutkimuksen sekä juridiikan tutkimusosaamista Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Tutkimuksen osana kuunnellaan keskeisiä sidosryhmiä, jotka toimivat elintarvikemarkkinoinnin, terveyden sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin parissa.

Epeli-hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, ja hanketta rahoittaa valtioneuvoston kanslia.