Uusi työkalu antaa ennakkovaroituksen Auringon aktiivisista alueista – auttaa aurinkomyrskyihin varautumisessa ja vahinkojen torjumisessa

Maapallo on jatkuvasti alttiina aurinkotuulelle, joka koostuu varatuista ja korkeaenergisistä hiukkasista sekä ionisoivasta säteilystä. Aurinkotuulet voivat yltyä myös myrskyiksi, jotka syntyvät valtavista soihtupurkauksista Auringon aktiivisilla alueilla, joissa magneettikenttä on erityisen voimakas. Maahan osuessaan aurinkomyrskyt aiheuttavat merkittäviä ongelmia tietoliikenteelle, paikannusjärjestelmille ja sähkönjakelulle.
Esimerkiksi 2012 heinäkuussa Auringosta purkautui massiivinen aurinkomyrsky, jonka kaltaista ei ollut koettu yli 150 vuoteen. Myrsky ohitti maapallon, mutta osuessaan sen aiheuttamat tuhot olisivat olleet mittavat ja niistä palautuminen olisi kestänyt vuosia.
”Vain pahimmat aurinkomyrskyt vaikuttavat uhkaavasti tavallisten ihmisten elämään. Digiyhteiskunnan tärkeiden infrastruktuurien suojaaminen ja aurinkotuhojen korjaaminen ja ehkäisy nielevät kuitenkin globaalisti pitkän pennin”, kertoo Aalto-yliopiston professori Maarit Korpi-Lagg.
Hän kehittää astroinformatiikan tutkimusryhmänsä kanssa työkaluja Auringon aktiivisuusalueiden synnyn lyhyen- ja pitkän aikavälin ennustamiseen. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) myönsi juuri tutkimusryhmän uudelle Solar cycle prediction tool using solar internal oscillations (SYCOS)-hankkeelle Proof of Concept -rahoituksen, jonka tarkoituksena on valjastaa perustutkimuksen löydöksiä yhteiskunnan tarpeisiin.
”Hankkeessa kehittämämme ennustustyökalut tulevat tekemään yhteiskuntamme vähemmän haavoittuvaksi huonolle avaruussäälle, ja auttaa säästämään resursseja torjuntatoimissa”, Korpi-Lagg sanoo.
Parempaa varautumista
Auringon aktiivisuus kulkee 11 vuoden sykleissä. Seuraavan huipun on ennustettu olevan 2025, jolloin aktiivisten alueiden auringonpurkauksia tapahtuu eniten. Nykymenetelmät keskittyvät Auringon pinnalla tapahtuvien muutosten seurantaan, mikä hidastaa purkausten ennustamista.
”Tällä hetkellä Auringon purkauksia ja huonoa avaruussäätä pystytään ennustamaan ja riskejä minimoimaan vasta, kun aktiivinen alue on jo ilmestynyt Auringon pinnalle. Silloin saattaa olla jo myöhäistä reagoida”, kertoo Korpi-Lagg.
Korpi-Laggin ryhmän kehittämä ennustusmenetelmä sen sijaan hyödyntää pinnanalaisten magneettikenttien sijaintia ja ominaisuuksia.
”Auringon pinnanalaisten magneettikenttien sijainnin ja avaruudellisen muodon havainnointi auttaa ennustamaan aktiivisten alueiden muodostumista jo muutamaa päivää ennen kuin niitä havaitaan pinnalla. Tämä parantaa erityisesti Maan magnetosfääriin nopeasti saapuvien avaruussääilmiöiden ennustettavuutta ja mahdollisuutta varautua niihin”, Korpi-Lagg kertoo.
Rahoitus mahdollistaa ennustustyökalujen kehittämiseen tarvittavien data-analyysi- ja koneoppimisosaajien palkkaamisen. Yhteistyössä ovat tiiviisti mukana myös saksalaisen Max Planck Instituutin aurinkotutkijat, joiden kanssa Korpi-Lagg työskentelee perustutkimushankkeessaan. Tutkijat ovat löytäneet hankkeessa tavan havaita pinnanalaisia magneettikenttiä epäsuorasti, mikä ei ole ollut ennen mahdollista.
”Nyt alkavan tutkimusprojektin pohja on luotu perustutkimushankkeessamme, jossa kehitämme simulaatiomalleja Auringon ääni- ja pintagravitaatioaalloista. Pystymme näiden mallien perusteella tulkitsemaan pintagravitaatioaaltojen reagointia Auringon pinnan alla piilotteleviin magneettikenttiin”, Korpi-Lagg sanoo.
Valtavat datamäärät
Auringosta kerättävät datamäärät ovat valtavia ja monimutkaisia. Niiden analysointiin ja ymmärtämiseen tarvitaan tutkijoiden mallien ja tietämyksen lisäksi suurteholaskentakapasiteettia ja koneälyä.
”Uudessa hankkeessa kehittämämme työkalut voivat orkestroida koko ennusteprosessin alusta loppuun. Oskillaatiodataa eli aineistoa Auringon sisällä poukkoilevista aalloista haetaan tietokannoista ympäri maailmaa, se analysoidaan reaaliaikaisesti, ja koneoppimismallimme avulla luodaan ennuste Auringon magneettisesta säätilasta.”
Tutkimusryhmän tavoitteena on integroida avoimen lähdekoodin työkalut avaruussääkeskuksien olemassa oleviin ennustustyökaluihin ja parantaa niiden ennustuskykyä.
Euroopan tutkimusneuvoston Proof of Concept -rahoitus on suuruudeltaan 150 000 euroa. Alkava tutkimusprojekti perustuu professori Maarit Korpi-Laggin käynnissä olevaan perustutkimushankkeeseen, jota varten Euroopan tutkimusneuvosto myönsi vuonna 2018 Korpi-Laggille kahden miljoonan euron ERC Consolidator -rahoituksen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maarit Korpi-Lagg, professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 430 1059
maarit.korpi-lagg@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
The real reasons Endurance sank — study finds Shackleton knew of ship’s shortcomings6.10.2025 13:00:00 EEST | Press release
A world-first study reveals the famed polar explorer was aware of worrying structural shortcomings in the ill-fated ship — Endurance was not designed for compressive ice conditions — yet it set sail anyway.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme