Työterveyslaitos

Uusi työuupumuksen liikennevalomalli auttaa työuupumusriskin tunnistamisessa

Jaa

Työterveyslaitos julkaisee uuden, vapaasti saatavilla olevan menetelmän työuupumusriskin arvioimiseksi. Raja-arvoihin perustuva liikennevalomalli tulee tarpeeseen, sillä tutkimuksen perusteella noin joka neljäs työssäkäyvä suomalainen kokee työuupumusoireilua.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 30.11.2022 

Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushankkeessa on testattu ja validoitu uusi Belgiassa kehitetty työuupumuksen arviointimenetelmä. Menetelmä ottaa huomioon nykykäsityksen mukaiset neljä työuupumuksen oiretta: kroonisen väsymyksen, henkisen etääntymisen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriintymisen. 

– Työuupumus on ollut sitkeä ongelma suomalaisessa työelämässä, ja usein työuupuneet ja heidän esihenkilönsä ja työtoverinsa kertovat, etteiväthe ole ajoissa tunnistaneet oireita. Nyt käytettävissä on luotettava ja maksuton menetelmä työterveyshuoltojen käyttöön ja myös suoraan työpaikoille kuormittuneiden työyhteisöjen tunnistamiseksi, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta kertoo. 

Raja-arvot osoittavat kohonneen riskin 

Hanke tuotti raja-arvot kohonneesta riskistä työuupua ja todennäköisestä työuupumuksesta eli niin sanotun työuupumuksen liikennevalomallin. Raja-arvot perustuvat väestöstä satunnaisesti poimittujen suomalaisten työikäisten ja Mehiläinen Oy:n työuupumuksesta kärsivien asiakkaiden antamien vastausten tilastolliseen vertailuun. Näin työuupumukselle on pystytty määrittelemään raja-arvot aiempaa luotettavammin. 

Uusien raja-arvojen mukaan Suomessa kesäkuussa 2021 kohonnut riski työuupua koski 16,5 prosenttia suomalaisesta työväestöstä ja todennäköisestä työuupumuksesta kärsi 7,4 prosenttia.Kolme kuukautta ennen pandemian alkua loppuvuonna 2019 vastaavat luvut olivat kohonneelle riskille 14,9 prosenttia ja 6,7 prosenttia todennäköiselle työuupumukselle, joten työuupumus lisääntyi lievästi ensimmäisenä koronavuonna. 

Suomi, Belgia ja Hollanti ovat ainoat maat, jossa työuupumukselle on määritelty vastaavalla tavalla raja-arvot. Lisäksi osoittautui, että raja-arvot kolmessa maassa ovat yllättävän yhtenäiset, joten nyt esiteltävät raja-arvot ovat yhteiset näissä kolmessa maassa. 

–Arviointimenetelmä ja liikennevalomalli auttavat työterveyshuoltoa sekä yksittäisen työntekijän tilanteen että työyhteisön hyvinvoinnin arvioinnissa. Kyselyyn vastaaminen toimii jo itsessään hyvänä interventiona, joka edistää vaikuttavien ja muutosta aikaansaavien keinojen pohtimista, toteaa Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo. 

Työuupumuksen arvioinnin käsikirja vapaaseen käyttöön 

Uuden työuupumuksen arviointimenetelmän (Burnout AssessmentTool ali BAT) ja liikennevalomallin julkaisemisen yhteydessä Työterveyslaitos julkaisee menetelmän luotettavuutta tarkastelevan ja käyttöön opastavankäsikirjan. Se on vapaasti ja maksutta saatavilla.  

Ydinoireiden mukaan määriteltynä työuupumus on kyvyttömyyttä ja siitä johtuvaa haluttomuutta panostaa työhön. Käsikirjassa esitellään niin sanottu työuupumuksen liikennevalomalli, eli raja-arvot todennäköiselle työuupumukselle (punainen alue), kohonneelle työuupumisen riskille (keltainen alue) ja ei työuupumusoireita -arvoille (vihreä alue). 

– Eri tavoin tarkasteltuna uusi menetelmä osoittautui luotettavaksi. Se oli oletetun mukaisesti selvässä yhteydessä työn kuormitustekijöihin, kuten liialliseen työn määrään ja toisaalta työn erilaiset voimavarat, kuten hyvä johtaminen ja toimivat työtoverisuhteet olivat siihen käänteisessä yhteydessä. Menetelmä myös erotteli työuupumuksenmasennusoireilusta eli kyse on kahdesta eri ilmiöstä tai asiasta, erikoistutkija Janne Kaltiainen kertoo. 

Samassa yhteydessä ilmeni, että työuupumuksen yhteydet yksityiselämän kuormituksiin olivat pääsääntöisesti selvästi työn kuormitusta heikommat. Myös iän, sukupuolen ja koulutustason yhteydet työuupumukseen olivathyvin matalat. 

– Julkisessa keskustelussa usein puhutaan esimerkiksi nuorten ja naisten erityisen korkeasta työuupumusoireilusta. Vaikka nuoret, naiset ja vähemmän koulutetut kokivat keskimäärin vähän yleisemmin työuupumusoireita, olivat erot muihin hyvin pienet. Työuupumus voi koskea ketä tahansa kuormittavissa ja puuttuvien työn voimavarojen olosuhteissa, Jari Hakanen huomauttaa. 

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, puh. 040 562 5433  

Erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, puh. 050 476 5980  

Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanke 2019-2022 

  • Hankkeessa pyrittiin lisäämään ymmärrystä proaktiivisista, yhteisöllisistä ja johtamisen keinoista, joilla voidaan edistää työhyvinvointia muuttuvassa työelämässä. 
  • Tutkimuksessa määriteltiin myös uudella tavalla työuupumus sen tunnistamisen, ennaltaehkäisyn ja seurannan edistämiseksi. 
  • Hankkeessa toteutettiin edustavaan otokseen suomalaisista työikäisistä perustuva tutkimus, jossa selvitettiin työuupumuksen, työn imun ja työholismin tila ja yleisyys Suomessa. Hankkeen pitkittäisseurantaan osallistui myös seitsemän työpaikkaa: A-lehdet, Fujitsu, IBM, Ilmarinen, Kuopion kaupunki, NCC ja Snellman. Ne edustivat monipuolisesti erilaisia toimialoja ja ammattiryhmiä.  
    Työuupumuksen liikennevalomallin osalta hankkeen yhteistyökumppanina oli Mehiläinen Oy.  
  • Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. 
  • Hankesivu: Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Tutustu myös 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Ingripande i den etiska belastningen inom äldrearbetet förbättrar arbetshälsan, vårdkvaliteten och tillgången till arbetskraft31.1.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Etisk belastning är en betydande faktor som belastar arbetshälsan inom äldreomsorgen. Modellen Vanhustyön vatupassi (Vattenpasset för äldrearbete) erbjuder lösningar för chefer och ledningen, med vilka de kan stävja den etiska belastningen i vardagen inom äldrearbetet och bygga en etisk arbetskultur. Resultatet är bättre arbetshälsa och på lång sikt äldrearbete med större dragningskraft.

Vanhustyön eettiseen kuormitukseen puuttuminen parantaa työhyvinvointia, hoidon laatua ja työvoiman saatavuutta31.1.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Eettinen kuormitus on merkittävä vanhustyön työhyvinvointia koetteleva tekijä. Vanhustyön vatupassi -malli tarjoaa esihenkilöille ja johdolle ratkaisuja, joilla hillitä eettistä kuormitusta vanhustyön arjessa ja rakentaa eettistä työkulttuuria. Tuloksena on parempaa työhyvinvointia ja pitkällä tähtäimellä vetovoimaisempaa vanhustyötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme