Uusi työväline kuntien mielenterveyttä edistävään työhön – Kehittäjinä MIELI Suomen Mielenterveys ry ja Espoon kaupunki

”Hyviä keinoja tarvitaan tilanteessa, jossa heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa ja jossa mielenterveyden häiriöt olivat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut sairausryhmä vuonna 2018. Tästä huolimatta mielenterveys ei painotu terveyspoliittisissa toimenpiteissä”, toteaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara.

Tutkimusten mukaan ihmisten mielenterveyttä on mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä.

”Tarkistuslista auttaa kuntia suuntaamaan työtään mielekkäisiin painopisteisiin. Sen avulla kunnat voivat arvioida tilannettaan, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan, sekä käydä läpi mielenterveyden edistämisen eri osa-alueita”, MeriLarivaara kuvaa.

Hyvän mielen kunta -listasta hyötyvät myös jo monipuolisesti asukkaidensa mielenterveyttä edistävät kunnat ja kaupungit. Yhtenä listan tavoitteena on vahvistaa kunnissa ymmärrystä myönteisestä mielenterveydestä, voimavarojen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

”Hyvä mielenterveys tarkoittaa muun muassa kykyä työhön, ihmissuhteiden ylläpitoon, mielekkääseen vapaa-aikaan sekä elämän haasteiden kohtaamiseen”, avaa Meri Larivaara.

Kuntien laadukas mielenterveystyö on olennaista kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta, sekä osa kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa hyvää kehitystä kuin fyysisessä terveydessä, joten tarve mielenterveyden edistämisen työkaluille on suuri.

Tarkistuslistaa on työstetty paitsi Espoon kaupungin, myös muiden kuntien, Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. ”Mielenterveyden edistäminen osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä jatkuu kunnissa sote-uudistuksen jälkeenkin. Listan täydennykseksi on kaavailtu konkreettisten käytäntöjen työkalupakkia Innokylään”, sanoo Meri Larivaara.

Mielenterveyttä ei vahvisteta vain sosiaali- ja terveyspalveluissa, vaan läpi kaikkien kunnan toimialojen.

”Esimerkiksi lasten ja nuorten kasvuympäristöissä mielenterveyden näkeminen voimavarana sekä mielenterveystaitojen oppiminen ehkäisevät yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyden ongelmia sekä vahvistavat turvallista kasvua, oppimista ja osallisuutta,” kertoo Meri Larivaara.

”Tarkistuslista avaa kuntien eri toimijoille ja toimialoille, mistä mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa on kyse ja mitä sen vahvistamiseksi voidaan yhteistyössä tehdä”, sanoo ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Espoon kaupungilta.

”Käytännössä listan avulla tunnistetut kehittämiskohteet tulee viedä keskeisiin suunnitelmiin, kuten kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja toimintasuunnitelmiin. Listaa voi hyödyntää samojen suunnitelmien peilaamisessa: löytyykö niistä mielen hyvinvointia vahvistavia toimenpiteitä”, muistuttaa Riikka Puusniekka.