Uusi työyhteisövalmennus tukee opettajien hyvinvointia ja resilienssiä

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kasvatustieteen yliopistonlehtori FT, KM Merja Meriläinen ja yliopistonopettaja KT Maarika Piispanen suunnittelivat innovatiivisen valmennuksen, joka tukee opettajien hyvinvointia ja resilienssiä.
Minun vuoroni loistaa on joustava täydennyskoulutus kaikille työyhteisöille, jotka toimivat opetuksen ja kasvatuksen parissa.
Koulutuksesta hyötyä koko yhteisölle
Koulutuksessa keskitytään positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden viitekehyksissä tukemaan opettajien hyvinvointia ja resilienssiä, jotka puolestaan lisäävät opettajan voimavaroja ja tietoisuutta tukea oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja työhyvinvointia koko työyhteisössä.
"Minun vuoroni loistaa -koulutusohjelma on pitkäkestoinen prosessivalmennus koko työyhteisölle, ja se ajoittuu noin yhdelle lukuvuodelle", kertoo Meriläinen.
Sekä hän että Piispanen ovat opettajankouluttajia ja toimivat myös tunnetyöskentelyyn erikoistuneina terapeutteina ja työnohjaajina. Meriläiselle ja Piispaselle koulumaailma on tuttu myös erityisopetuksen näkökulmasta, ja vuodet opettajina perusopetuksessa sekä opettajien työnohjaajina vahvistavat tämän päivän koulumaailman tuntemusta. Molemmilla heillä on myös ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan/terapeutin pätevyys.
Tämän työyhteisökoulutuksen avulla ja aikana haastetaan kasvatusalan ammattilaiset pysähtymään tuiki tärkeiden kysymysten äärelle:
Kuinka minä itse voin? Kuinka ajattelen omasta hyvinvoinnista, ja onko sillä väliä? Tunnistanko ja hyödynnänkö omia vahvuuksiani yhteisen hyvän rakentamisessa?
Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on auttaa ja ohjata osallistujia tunnistamaan ja vahvistamaan olemassa olevia henkilökohtaisia voimavaroja. Kun omat voimavarat tunnistaa, lisääntyy kyky nähdä hyvä omassa työssä ja tuoda hyvää myös omalle työpaikalle ja työyhteisöön. Sitä kuvaa koulutuksen nimikin: ”Minun vuoroni loistaa” tarkoittaa toivetta, että jokainen oppisi näkemään sekä omat että kollegan parhaat puolet. Sekä itseä että toisia täytyy katsoa oikeanlaisin silmin, ei arvostelevasti vaan arvostavasti.
Koulutuksissa käytettävät menetelmät ja opiskeltavat asiat ovat myös suoraan siirrettävissä luokkiin: Koska koulutus on suunnattu kasvatuksen ja opetuksen kentällä toimiville työyhteisölle, on tavoitteena myös, että se hyvä, mitä osallistujat oppivat arvostamaan itsessään ja toisissaan, välittyisi myös osaksi oppilaiden, lasten ja nuorten arkea. Jokainen voisi myös omassa työssään auttaa lapsia ja nuoria näkemään vahvuutensa ja voimavaransa – saada heidätkin loistamaan.
Uusi opettajien täydennyskoulutuksen malli
Minun vuoroni loistaa -työyhteisökoulutus hyödyntää ubiikin oppimisen ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Koulutusmalli osallistaa ja aktivoi osallistujia kiinnittämään huomiota ja edistämään niin omaa kuin työyhteisön hyvinvointia. Toteutuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia ajasta ja paikasta riippumattoman verkko-oppimisen keinoja.
"Olemme ylpeitä tästä kehittämästämme ubiikista rakenteesta, koska se mahdollistaa osaamisen syventämisen, jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen myös itse koulutuksen ulkopuolella monilla eri tavoilla. Suunnittelussa hyödynsimme vahvaa pedagogista oppimisympäristöosaamistamme", kuvailee Maarika Piispanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FT, KM Merja Meriläinen, työnohjaaja (STOry) merja.k.merilainen@jyu.fi +358 40 7518 036
KT Maarika Piispanen, työnohjaaja (STOry) maarika.m.piispanen@jyu.fi +358 40 8054 426
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti ja alueellisesti verkottunut tutkimuskumppani.
www.chydenius.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

