Helsingin yliopisto

Uusi ympäristötutkimuksen professori aloittaa Lammin biologisella asemalla

Jaa

Marraskuussa aloittava Kimmo Kahilainen painottaa tutkimusasemaverkoston tärkeyttä suomalaiselle ja kansainväliselle tutkimukselle.

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa saa marraskuun alussa uuden ympäristötutkimuksen professorin, kun Kimmo Kahilainen (s. 1975) siirtyy Norjasta Suomeen.

Helsingin yliopiston, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen liiton ja Vanajavesisäätiön yhdessä rahoittaman professuurin sijaintipaikka ei ole Kahilaiselle outo, sillä hän on parikymmentä vuotta kestäneen tutkijanuransa aikana työskennellyt monilla Suomen tutkimusasemilla.

– Tvärminne Hangossa, Lammi, Seili, Muddusjärvi, Värriö, Kilpisjärvi, Kevo..., Kahilainen muistelee tähänastisia tutkimus- ja opiskelupaikkojaan.

Kahilainen muistuttaa, että tutkimusasemat eivät ole vain tutkimusta varten. Niillä on tärkeä rooli opiskelijoiden kouluttamisessa kenttätyöhön.

– Jos ei ole paikkoja missä järjestää kenttäkursseja opiskelijoille, ei ole kohta enää kenttätöihin kykeneviä tutkijoita. Riippumattomasti kerätyt aineistot ovat keskeisen tärkeitä ympäristön tilaa arvioitaessa ja mallinnettaessa. Suomen tutkimusasemat ovat vahvasti kiinni kansainvälisessä yhteistyössä, ja ulkomaalaisia tutkijoita käy niissä säännöllisesti.

Kimmo Kahilaisen professuurin tehtäväksi on määritelty erityisesti vesiin liittyvä ympäristötutkimus. Lammin biologinen asema sijaitsee Pääjärven rannalla, ja järvi on tutkimuksellisesti monella tavalla arvokas. Siellä on erilaisten lyhyempien projektien lisäksi seurattu luonnonilmiöitä vuosikymmenten ajan eli tutkittu pitkiä aikasarjoja. Asemilla onkin hyvin tärkeä rooli pitkien aikasarjojen keräämisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

– Jatkamme Lammilla järvien rehevöitymisen ja ruskettumisen tutkimusta. Olen itse kiinnostunut myös esimerkiksi jäänalaisista oloista. Niistä tiedetään edelleen hyvin vähän, samoin kuin talven merkityksestä järvien eliöihin yleensä. Nykyteknologian keinoin voimme yhdistää drooneilla saatavaa maastodataa satelliittitietoihin ja seurata esimerkiksi valuma-alueiden muutoksia. Siihen voisimme sitten yhdistää dataa veden laadusta, Kimmo Kahilainen suunnittelee.

Tuore professori kiittää edeltäjänsä professori Lauri Arvolan arvokasta työtä ympäristötutkimuksen saralla.

– Lauri Arvola teki paljon merkittävää yhteistyötä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on tehtävässäni keskeistä, ja tutkijoiden velvollisuutena on avata tiedettä suurelle yleisölle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen, kimmo.kahilainen@helsinki.fi,
puh. 050 584 0393

Kuvat

Kimmo Kahilainen
Kimmo Kahilainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EETTiedote

Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme