Uusi ympäristötutkimuksen professori aloittaa Lammin biologisella asemalla

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa saa marraskuun alussa uuden ympäristötutkimuksen professorin, kun Kimmo Kahilainen (s. 1975) siirtyy Norjasta Suomeen.

Helsingin yliopiston, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen liiton ja Vanajavesisäätiön yhdessä rahoittaman professuurin sijaintipaikka ei ole Kahilaiselle outo, sillä hän on parikymmentä vuotta kestäneen tutkijanuransa aikana työskennellyt monilla Suomen tutkimusasemilla.

– Tvärminne Hangossa, Lammi, Seili, Muddusjärvi, Värriö, Kilpisjärvi, Kevo..., Kahilainen muistelee tähänastisia tutkimus- ja opiskelupaikkojaan.

Kahilainen muistuttaa, että tutkimusasemat eivät ole vain tutkimusta varten. Niillä on tärkeä rooli opiskelijoiden kouluttamisessa kenttätyöhön.

– Jos ei ole paikkoja missä järjestää kenttäkursseja opiskelijoille, ei ole kohta enää kenttätöihin kykeneviä tutkijoita. Riippumattomasti kerätyt aineistot ovat keskeisen tärkeitä ympäristön tilaa arvioitaessa ja mallinnettaessa. Suomen tutkimusasemat ovat vahvasti kiinni kansainvälisessä yhteistyössä, ja ulkomaalaisia tutkijoita käy niissä säännöllisesti.

Kimmo Kahilaisen professuurin tehtäväksi on määritelty erityisesti vesiin liittyvä ympäristötutkimus. Lammin biologinen asema sijaitsee Pääjärven rannalla, ja järvi on tutkimuksellisesti monella tavalla arvokas. Siellä on erilaisten lyhyempien projektien lisäksi seurattu luonnonilmiöitä vuosikymmenten ajan eli tutkittu pitkiä aikasarjoja. Asemilla onkin hyvin tärkeä rooli pitkien aikasarjojen keräämisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

– Jatkamme Lammilla järvien rehevöitymisen ja ruskettumisen tutkimusta. Olen itse kiinnostunut myös esimerkiksi jäänalaisista oloista. Niistä tiedetään edelleen hyvin vähän, samoin kuin talven merkityksestä järvien eliöihin yleensä. Nykyteknologian keinoin voimme yhdistää drooneilla saatavaa maastodataa satelliittitietoihin ja seurata esimerkiksi valuma-alueiden muutoksia. Siihen voisimme sitten yhdistää dataa veden laadusta, Kimmo Kahilainen suunnittelee.

Tuore professori kiittää edeltäjänsä professori Lauri Arvolan arvokasta työtä ympäristötutkimuksen saralla.

– Lauri Arvola teki paljon merkittävää yhteistyötä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on tehtävässäni keskeistä, ja tutkijoiden velvollisuutena on avata tiedettä suurelle yleisölle.