Uusia asuntolainoja nostettiin heinäkuussa vähemmän kuin viime vuosina samaan aikaan
Heinäkuussa 2022 uusia asuntolainoja nostettiin 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 23 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Asuntolainanostoja oli saman verran kuin vuosien 2016 ja 2017 heinäkuussa. Heinäkuussa uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa, ja niitä nostettiin 29 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli 1,76 % heinäkuussa 2022. Keskikorko uusissa asuntolainoissa on noussut selvästi (prosenttiyksikön) vuoden alusta. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi syyskuussa 2014. Sekä omistus- että sijoitusasuntolainojen keskikorko on noussut. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli 1,74 % heinäkuussa 2022. Samaan aikaan uusien sijoitusasuntolainojen korko oli korkeampi, 1,96 %.
Heinäkuun 2022 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 108,3 mrd. euroa, mistä sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa. Asuntolainakannan vuosikasvuvauhti (2,8 %) on hidastunut tasaisesti vuodessa, ja esimerkiksi heinäkuussa 2021 vuosikasvuvauhti oli vielä 4,4 %.
Heinäkuussa omistusasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 21 vuotta 10 kuukautta, kun sijoitusasuntolainojen oli 18 vuotta 3 kuukautta. Sijoitusasuntolainat ovat tyypillisesti pienempiä ja takaisinmaksuajaltaan lyhempiä kuin omistusasuntolainat. Yli 25-vuotisten lainojen osuus asuntolainoista on kasvanut viime vuosina. Heinäkuussa nostetuista uusista asuntolainoista yli 25-vuotisten lainojen osuus oli 42 %. Osuus on kasvanut vuoden 2021 heinäkuusta 4,7 prosenttiyksikköä ja esimerkiksi vuoden 2019 heinäkuusta 15 prosenttiyksikköä.
Lainat
Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli heinäkuun 2022 lopussa kulutusluottoja 17,1 mrd. euroa ja muita lainoja 18,1 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja heinäkuussa 2,1 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 300 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi kesäkuusta ja oli 2,32 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 103,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 41,1 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2022 lopussa 114,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 104,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 36 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 0,43 %.
Lisätietoja antavat
Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
Leo Piirto, puh. 09 183 2184, sähköposti: leo.piirto(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.09.2022 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme