Uusia koirien harvinaisia sairauksia aiheuttavia geenimuunnoksia tunnistettu - tulokset sovellettavissa myös ihmiseen
18.11.2020 09:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Koirarotujen jalostaminen on lisännyt perinnöllisiä sairauksia koirilla. Tunnistamalla sairauksia aiheuttavia geenimuunnoksia saadaan olennaista lisätietoa sairauksien kehittymisestä ja voidaan parantaa taudinmääritystä ja koirarotujen terveyttä.
Tohtoriopiskelija Meharji Arumilli selvitti väitöstutkimuksessaan koirien vastasyntyneen luun kuorikerroksen hyperostoosin, van den Ende-Guptan oireyhtymän ja Rainen oireyhtymän geneettistä taustaa. Tutkimuksessa tunnistettiin uusia, näihin sairauksiin liittyviä geenimuunnoksia kolmesta geenistä, joiden on vasta äskettäin havaittu johtavan sairauksiin.
Sairauksilla on todettu olevan kliinisiä yhtymäkohtia myös ihmisellä esiintyviin tautimuotoihin.
– Sairauksien taustalla olevia geenimuunnoksia tunnistamalla voidaan mallintaa fysiologisia mekanismeja, jotka liittyvät vastaaviin ihmisten sairauksiin ja laatia niistä esikliinisiä tautimalleja, Arumilli kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin useita suuren kapasiteetin sekvensointimenetelmiä, syväsekvensointidataa ja tiedonrikastustyökaluja geenien tunnistamiseksi. Tulosten perusteella onnistuttiin kehittämään uusia diagnostiikassa ja rodunjalostuksessa hyödynnettäviä geenitestejä.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös uusia jaksoja, jotka ovat aiemmin puuttuneet koiran selvitetystä perimästä eli referenssigenomista. Puuttuvat jaksot tunnistettiin koostamalla näitä lyhyitä ennen tunnistamattomia jaksoja yhteen. Löydöksestä saatiin kallisarvoista tietoa tulevia referenssigenomeja varten.
– Monia nyt tunnistetuista lyhyistä jaksoista, joita ei ole sisällytetty tällä hetkellä käytössä olevaan referenssigenomiin, on aiemmin pidetty eräänlaisina hukkajaksoina. Nyt havaittiin, että pidemmiksi jaksoiksi yhdistettynä pätkissä oli perinnöllisiin sairauksiin aiemmin yhdistämättömiä, mutta niihin liittyviä jaksoja. Näiden löydösten avulla voidaan tuottaa entistä parempi koiran referenssigenomi, joka auttaa geenimuunnosten tunnistamista, Arumilli kertoo.
Geenimuunnosten tunnistamiseksi uusia työkaluja
Osana tutkimusta on kehitetty verkkotyökalu, jolla voidaan etsiä sairauksia aiheuttavia geenimuunnoksia suuren kapasiteetin sekvensointimenetelmillä miljardien geenimuunnosten joukosta. Muunnosten tunnistaminen perustuu erilaisiin hypoteettisiin periytymismalleihin.
– Työkalu tunnistaa tautien taustalla vaikuttavia geenimuunnoksia tietokonelaskennan avulla käden käänteessä. Tutkimusryhmä on jo hyödyntänyt verkkotyökalua menestyksekkäästi tautigeenien tunnistamiseen, ja sitä voidaan soveltaa mihin tahansa mallilajiin, myös ihmisen genomiin ja tautigeeneihin, Arumilli iloitsee.
Väitöstutkimus on osa professori Hannes Lohen koirien geenitutkimushanketta. Lisätietoja aiheesta hankkeen sivuilta: koirangeenit.fi.
Väittelijän yhteystiedot:
Meharji Arumilli
p. 044 566 6777
sähköposti: meharji.arumilli@helsinki.fi
Meharji Arumilli väittelee 20.11.2020 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bioinformatic approaches to facilitate canine disease genetics and genomics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PIII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on Professor Alessandro Bagnato, University of Milan, ja kustoksena on professori Hannes Lohi.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä. Lisätietoja ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsitystä19.3.2026 08:46:09 EET | Tiedote
Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty.
Tutkimus valottaa urheilun varjopuolta: Henkinen väkivalta yleistä, oikeusturvan puutteet korjattava18.3.2026 16:05:10 EET | Tiedote
Henkinen väkivalta on laajalle levinnyt ilmiö suomalaisessa urheilussa, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus, joka tavoitti yli 3 600 urheilijaa 80 eri lajista.
Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista16.3.2026 14:17:07 EET | Tiedote
Matemaattinen mallinnus tarkentaa ympäristöpoliittista suunnittelua. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia välineitä saaristomeren vedenlaadun parannuskeinojen vertailuun ja rannikkokalojen kutualueiden seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme