SPR Veripalvelu

Uusia menetelmiä kantasolu- ja elinsiirtojen kudostyypityksiin

Jaa

Elin- ja kantasolusiirroissa potilaan ja luovuttajan välinen kudosten immunologinen sopivuus on tärkeää siirron onnistumisen kannalta. Tiira Johanssonin väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia laboratoriomenetelmiä kudostyypitysten ja syövän hoidon tutkimuksen tueksi.

Pipetointia laboratoriossa. Kuva: Noe Anttonen.
Pipetointia laboratoriossa. Kuva: Noe Anttonen.

Elinsiirroissa potilaan toimimaton elin, esimerkiksi munuainen tai sydän, korvataan toimivalla elimellä. Veren kantasolusiirrossa pahalaatuista veritautia sairastavan potilaan verta muodostavat kantasolut korvataan uusilla. Sekä siirrettävät elimet että veren kantasolut saadaan luovuttajilta.

Molemmissa siirtotyypeissä potilaan ja luovuttajan välinen kudosten immunologinen sopivuus on kriittistä siirron onnistumisen kannalta. Potilaan puolustusjärjestelmä tunnistaa epäsopivan kudoksen vieraaksi ja pyrkii tuhoamaan sen, mikä voi johtaa potilaan kuolemaan.

Tärkein siirtojen sopivuutta määrittävä tekijä on solun pinnalla sijaitsevien HLA-molekyylien samankaltaisuus. HLA-molekyylit toimivat keskeisenä puolustusjärjestelmän käynnistäjänä. HLA-molekyylien erilaiset perinnölliset muodot liittyvät myös vahvasti immunologisten sairauksien alttiuteen. Tällaisia immunologisia sairauksia ovat esimerkiksi nuoruusiän diabetes ja reuma.

Johanssonin väitöskirjassa on kehitetty uusia laboratoriomenetelmiä tutkia HLA-geenien tuottamien HLA-molekyylien ilmenemisen eroja sekä terveissä veren soluissa että syöpäkudoksessa. Tutkimuksissa havaittiin eroja eri HLA-molekyylien ilmenemistasoissa. Näillä havainnoilla voi olla huomattava merkitys siihen, miten HLA-geenimuotojen yhteensopivuus pystytään määrittämään elin- ja kantasolusiirroissa. Lisäksi havaintojen pohjalta voidaan jalostaa menetelmiä tunnistamaan hyviä vahvasti HLA-molekyylejä ilmentäviä immuunisoluterapian kohdekudoksia.

Väitöstilaisuus 25.11.

Tiira Johansson väittelee 25.11. 2022 kello 12 aiheesta “RNA-based next generation sequencing approaches in HLA genotyping and HLA expression quantification”. Helsingin yliopiston järjestämä väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Sali 2, Haartmaninkatu 3, Helsinki.

Väitöskirja on toteutettu Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ja Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteistyönä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiira Johansson
tiira.johansson@helsinki.fi

Kuvat

Pipetointia laboratoriossa. Kuva: Noe Anttonen.
Pipetointia laboratoriossa. Kuva: Noe Anttonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SPR Veripalvelu
SPR Veripalvelu
Härkälenkki 13
01730 VANTAA

vaihde 029 300 1717https://www.veripalvelu.fi

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita sekä laboratoriopalveluja. Huolehdimme veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaisesti. Tarjoamme sairaaloille myös kantasolu- ja elinten siirtoja tukevia palveluita. Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Vuosibudjettimme on noin 60 milj. euroa ja palveluksessamme on noin 500 henkilöä.

Oletko kiinnostunut laajemmin Veripalvelusta? Haluaisitko mediavierailun meille? Ole yhteydessä viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviaiseen (puh: +358 29 300 1830, willy.toiviainen@veripalvelu.fi) tai tiedottaja Tuuli Vuoreen (puh: +358 29 300 1174, tuuli.vuori@veripalvelu.fi)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SPR Veripalvelu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme