Uusia psykologisia mallintamismenetelmiä voi hyödyntää liikenneturvallisuuden parantamisessa

FM, PsM Markus Mattsson on väitöskirjassaan tutkinut psykologisten ominaisuuksien mitattavuutta liikennekäyttäytymisessä. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi taipumus tehdä tarkkaavuuteen liittyviä virheitä tai käyttäytyä liikenteessä aggressiivisesti. Liikennepsykologiassa näiden ominaisuuksien avulla arvioidaan muun muassa kuljettajan onnettomuusriskiä. Tavoitteena on tällöin parantaa liikenneturvallisuutta.

Väitöstutkimuksen tulosten mukaan yhteys psykologisten piirteiden ja liikennekäyttäytymisen välillä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Mattsson on tutkimuksessaan soveltanut malleja, jotka perustuvat liikennekäyttäytymisen hahmottamiseen keskenään vuorovaikuttavien osien muodostamana kokonaisuutena, esimerkiksi siten, että liikenteessä kisailu on yhteydessä ylinopeudella ajamiseen sen sijaan että molemmat näistä heijastelisivat kuljettajan taipumusta rikkoa sääntöjä.

– Totunnaisessa mallissa itseraportoidun liikennekäyttäytymisen tulkitaan ilmentävän kuljettajan psykologista ominaisuutta, Mattsson selittää. Tähän liittyy kuitenkin erikoinen kehäpäätelmä, kun psykologisten piirteiden olemassaolo päätellään käyttäytymisestä ja käyttäytymistä selitetään psykologisilla ominaisuuksilla, hän jatkaa.

Liikennepsykologista tutkimusta onkin väitöstutkimuksen mukaan mahdollista tehdä ilman, että arvioidaan psykologisia ominaisuuksia ja niiden vaikutusta käyttäytymiseen.

– Tällaisessa niin sanotussa käyttäytymisen verkostomallissa ei oleteta, että käyttäytyminen ilmentää yksiulotteisesti jotain psykologista ominaisuutta, joka on mitattavissa. Kyse on sen sijaan suorista vuorovaikutussuhteista erilaisten toimintojen muodostamassa järjestelmässä. Esimerkiksi ylinopeus on yhteydessä muiden takapuskurissa roikkumiseen, joka on yhteydessä hätäjarrutusten tekemiseen, Mattsson kuvailee.

– Jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa selvittää, miten erilaiset tilannesidonnaiset tekijät, kuten kuljettajan väsymys, stressi, tunnetila tai auton muiden matkustajien läsnäolo vaikuttavat dynamiikkaan, hän täydentää.

Verkostomalli mahdollistaa myös koneoppimisesta lainattujen menetelmien soveltamisen onnettomuuksien ennustamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Ennusteet laaditaan tällöin yksittäisten käyttäytymismuotojen perusteella, ei psykologisten ominaisuuksien, kuten on ollut tapana.

Väittelijän yhteystiedot:

FM, PsM Markus Mattsson
sähköposti: markus.mattsson@helsinki.fi

FM, PsM Markus Mattsson väittelee 11.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Psychometrics of driver behavior".
Vastaväittäjänä on Docent (Associate Professor) Anders af Wåhlberg, Cranfield University, ja kustoksena on professori Kimmo Alho.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Tutustu myös Helsingin yliopiston Traffic Research Unit -yksikön tutkimukseen yksikön sivuilla.

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija

Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi