Uusia psykologisia mallintamismenetelmiä voi hyödyntää liikenneturvallisuuden parantamisessa
Psykologisten piirteiden vaikutus liikennekäyttäytymiseen voi olla pienempi kuin on ajateltu. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi voi olla tarkoituksenmukaisempaa tarkastella liikennekäyttäytymistä tapahtumasarjana, jonka osat vuorovaikuttavat toisiinsa, ehdottaa tuore tutkimus. Onnettomuusriskin ennustamisessa voi lainata ideoita myös koneoppimisen kentältä.
FM, PsM Markus Mattsson on väitöskirjassaan tutkinut psykologisten ominaisuuksien mitattavuutta liikennekäyttäytymisessä. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi taipumus tehdä tarkkaavuuteen liittyviä virheitä tai käyttäytyä liikenteessä aggressiivisesti. Liikennepsykologiassa näiden ominaisuuksien avulla arvioidaan muun muassa kuljettajan onnettomuusriskiä. Tavoitteena on tällöin parantaa liikenneturvallisuutta.
Väitöstutkimuksen tulosten mukaan yhteys psykologisten piirteiden ja liikennekäyttäytymisen välillä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Mattsson on tutkimuksessaan soveltanut malleja, jotka perustuvat liikennekäyttäytymisen hahmottamiseen keskenään vuorovaikuttavien osien muodostamana kokonaisuutena, esimerkiksi siten, että liikenteessä kisailu on yhteydessä ylinopeudella ajamiseen sen sijaan että molemmat näistä heijastelisivat kuljettajan taipumusta rikkoa sääntöjä.
– Totunnaisessa mallissa itseraportoidun liikennekäyttäytymisen tulkitaan ilmentävän kuljettajan psykologista ominaisuutta, Mattsson selittää. Tähän liittyy kuitenkin erikoinen kehäpäätelmä, kun psykologisten piirteiden olemassaolo päätellään käyttäytymisestä ja käyttäytymistä selitetään psykologisilla ominaisuuksilla, hän jatkaa.
Liikennepsykologista tutkimusta onkin väitöstutkimuksen mukaan mahdollista tehdä ilman, että arvioidaan psykologisia ominaisuuksia ja niiden vaikutusta käyttäytymiseen.
– Tällaisessa niin sanotussa käyttäytymisen verkostomallissa ei oleteta, että käyttäytyminen ilmentää yksiulotteisesti jotain psykologista ominaisuutta, joka on mitattavissa. Kyse on sen sijaan suorista vuorovaikutussuhteista erilaisten toimintojen muodostamassa järjestelmässä. Esimerkiksi ylinopeus on yhteydessä muiden takapuskurissa roikkumiseen, joka on yhteydessä hätäjarrutusten tekemiseen, Mattsson kuvailee.
– Jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa selvittää, miten erilaiset tilannesidonnaiset tekijät, kuten kuljettajan väsymys, stressi, tunnetila tai auton muiden matkustajien läsnäolo vaikuttavat dynamiikkaan, hän täydentää.
Verkostomalli mahdollistaa myös koneoppimisesta lainattujen menetelmien soveltamisen onnettomuuksien ennustamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Ennusteet laaditaan tällöin yksittäisten käyttäytymismuotojen perusteella, ei psykologisten ominaisuuksien, kuten on ollut tapana.
Väittelijän yhteystiedot:
FM, PsM Markus Mattsson
sähköposti: markus.mattsson@helsinki.fi
FM, PsM Markus Mattsson väittelee 11.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Psychometrics of driver behavior".
Vastaväittäjänä on Docent (Associate Professor) Anders af Wåhlberg, Cranfield University, ja kustoksena on professori Kimmo Alho.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Tutustu myös Helsingin yliopiston Traffic Research Unit -yksikön tutkimukseen yksikön sivuilla.
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sekvensointi taipui tutkimuksen työkalusta koronapandemian seurantaan27.1.2021 13:04:06 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden ja teknologia-asiantuntijoiden rooli koronapandemian hallinnassa on korostunut uusien, herkästi leviävien virusmuotojen saavuttua Suomeen. Virusmuunnosten seuranta saatiin pikaisesti käyntiin yliopiston sekvensointilaitteistojen ja asiantuntemuksen avulla – nopeassa reagoinnissa ovat auttaneet pandemian alusta asti käynnissä olleet tutkimusprojektit, hyvä varautuminen ja eri toimijoiden yhteistyö.
Suoliston mikrobisto paljastaa, toimiiko lääkehoito tulehduksellisissa suolistosairauksissa26.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivän potilaan suoliston mikrobiston perusteella voidaan ennustaa, hyötyykö potilas kalliista lääkehoidosta vai ei, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus vahvistaa myös mikrobistoon suotuisasti vaikuttavien hoitojen keskeisen roolin tulehduksellisissa suolistosairauksissa.
Katsekontaktilla on tärkeä rooli luokkahuoneen vuorovaikutuksessa – etäopetus haastaa opetukseen sitouttamista25.1.2021 14:56:39 EET | Tiedote
Opettajan ja oppilaan välisellä katsekontaktilla on tärkeä rooli luokkahuonetilanteissa. Tilanne on haastava, kun pandemia on siirtänyt opetusta pois kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta.
Saattohoitopotilas saa lohtua taiteesta ja luonnosta25.1.2021 11:00:25 EET | Tiedote
Monille ihmisille ainoa keino käsitellä omaa lähestyvää kuolemaa on puhua siitä lääketieteen termein, toteaa saattohoitopotilaiden kokemuksia väitöskirjassaan tutkinut Maija Butters. Lohtua vakavasti sairaalle voivat tuoda elämykset luonnon ja taiteen äärellä.
Erot tupakkatuotteiden käytössä ovat kasvaneet väestöryhmien välillä25.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Tupakointi on vähentynyt Suomessa viimeisten 40 vuoden aikana. Sen sijaan erot tupakkatuotteiden käytön yleisyydessä eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat kasvaneet, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Evon tiedekansallispuistohankkeen alueellinen työryhmä aloittaa toimintansa22.1.2021 14:28:04 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on ympäristöministeriön toimeksiannosta nimennyt Evon tiedekansallispuiston valmistelua taustoittavan työryhmän ajalle 25.1.–30.6.2021.
Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme