Uusia sijoituksia rahastoihin 272 miljoonaa euroa
Eniten uutta pääomaa sijoitettiin pitkän koron rahastoihin, yhteensä 278 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin kertyi 142 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 121 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin nettomääräisesti 271 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät |
Nettomerkinnät |
Pääoma 31.5.2017 |
Osakerahastot |
-271 |
-548 |
41 749 |
Yhdistelmärahastot |
142 |
737 |
21 201 |
Pitkän koron rahastot |
278 |
440 |
30 837 |
Lyhyen koron rahastot |
121 |
918 |
14 640 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
210 |
3 339 |
YHTEENSÄ |
272 |
1 758 |
111 766 |
Kehittyvillä markkinoilla koettiin turbulenssia, kun Brasilian osakemarkkinat romahtivat lähes 15 prosenttia yhdessä päivässä euroissa mitattuna. Valuuttamarkkinoilla Brasilian real heikkeni 7 prosenttia Yhdysvaltain dollaria vastaan. Rajun markkinareaktion taustalla oli korruptiosyytökset maan presidentti Michel Temeriä kohtaan. Kuohunta markkinoilla laantui jo seuraavana päivänä, eikä se ole levinnyt muualle Latinalaiseen Amerikkaan.
Kehittyneissä talouksissa toukokuu sujui rauhallisesti lukuun ottamatta kohua presidentti Donald Trumpiin liittyvästä FBI:n Venäjä-tutkinnasta. Kuohunta heikensi dollaria euroon nähden ja osakekurssit niiasivat. Kokonaisuutena markkinavaikutukset jäivät kuitenkin vaisuiksi. Sijoittajien odotuksia osakkeiden tulevasta heilunnasta mittaava vix‐indeksi on laskenut hyvin matalalle tasolle, mikä kuvastaa sijoittajien rauhallisia tunnelmia.
”Sijoittajat eivät enää säiky (länsimaiden) poliittisia kohuja kuten aiemmin. Yritysten hyvät tulokset ja parantuneet talousnäkymät pitävät luottamusta yllä”, tiivistää Finanssiala ry:n analyytikko Elina Salminen.
Osakerahastoissa eniten uusia sijoituksia kertyi jo toista kuukautta peräkkäin Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 227 miljoonaa euroa. Euroopassa nähdään tuottomahdollisuuksia poliittisten riskien hälvettyä. Myös makrotalouden kokonaiskuva ja yritysten hyvät tulokset tukevat kehitystä. Sen sijaan Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista lunastettiin varoja nettomääräisesti 426 miljoonaa euroa. Lunastuksianäistä rahastoista on tehty jo viisi kuukautta peräkkäin lähes miljardin euron arvosta. Taustalla on osittain voittojen kotiuttaminen pitkään jatkuneen kurssinousun jälkeen.
Suomi-rahastot ylsivät toukokuussa parhaaseen vuosituottoon 26,7 prosentin tuotolla. Kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 2,0). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2017 |
Tuotto |
Suomi |
-98 |
-242 |
5 499 |
26,7 % |
Pohjoismaat |
14 |
-202 |
4 535 |
17,6 % |
Eurooppa |
227 |
684 |
7 769 |
16,1 % |
Pohjois-Amerikka |
-426 |
-930 |
5 187 |
13,8 % |
Japani |
-7 |
61 |
905 |
15,3 % |
Tyynenmeren alue |
-1 |
20 |
313 |
16,5 % |
Kehittyvät markkinat |
-26 |
-102 |
6 196 |
17,9 % |
Maailma |
43 |
294 |
10 028 |
15,0 % |
Toimialarahastot |
2 |
-131 |
1 318 |
12,7 % |
YHTEENSÄ |
-271 |
-548 |
41 749 |
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia sijoituksia keräsivät luokitellut yrityslainat sekä Euroopassa että globaalisti. Sen sijaan euroalueen valtionlainoista lunastettiin varoja. Parhaaseen vuosituottoon ylsi kehittyvien markkinoiden rahastoluokka 9,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna parhaiten menestyivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat, joiden keskimääräinen Sharpen luku vuoden aikajänteellä oli 4,0.
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2017 |
Nettomerkinnät, vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2017 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-43 |
-315 |
6 111 |
-0,3 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
95 |
126 |
10 486 |
2,7 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
8 |
-68 |
2 904 |
9,1 % |
Valtioriski maailma |
0 |
-4 |
166 |
-2,3 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
121 |
183 |
5 503 |
3,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
27 |
91 |
2 644 |
7,1 % |
Kehittyvät markkinat |
69 |
427 |
3 024 |
9,4 % |
YHTEENSÄ |
278 |
440 |
30 837 |
Rahastoraportti, toukokuu 2017
Markkinakatsaus, toukokuu 2017
Lisätiedot:
Analyytikko Elina Salminen, puh 020 793 4258
Johtava lakimies (sijoitusrahastot) Jari Virta, puh. 020 793 4252
Viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
Noin 28 prosentilla eli 1,2 miljoonalla 15–79 vuotiaista suomalaisista on rahastosijoituksia. Suomalaisten kotitalouksien omistamien rahastosijoitusten arvo oli vuoden 2016 lopussa sijoitussidonnaiset vakuutukset mukaan lukien noin 40,8 miljardia euroa, eli noin 38 prosenttia koko rahastopääomasta. Suomeen on rekisteröity 30 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli huhtikuun lopulla yhteensä 466 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina SalminenAnalyytikko
Puh:+358 20 793 4240elina.salminen@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoViestintäpäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme