Uusien sijoitusasuntolainojen nostot vähenivät enemmän kuin omistusasuntolainojen
Huhtikuussa 2022 kotitaloudet nostivat uusia sijoitusasuntolainoja 128 milj. euron edestä, mikä on 26 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös maaliskuussa 2022 uusia sijoitusasuntolainojen nostoja oli neljännes vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Omistusasuntolainoja nostettiin huhtikuussa 1,6 mrd. euron edestä, mikä on 10 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Huhtikuussa 2022 uusien asuntolainojen keskikorot nousivat edelleen. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko nousi 1,07 prosenttiin ja omistusasuntolainojen 0,92 prosenttiin. Huhtikuussa asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, nousi pitkästä aikaa positiiviseksi. Huhtikuussa uusista sijoitusasuntolainoista 90 % sidottiin 12 kuukauden euriboriin ja omistusasuntolainoista 87 %.
Vähentyneiden nostomäärien myötä kotitalouksien sijoitusasuntolainakannan (8,8 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti hidastui maaliskuusta puoli prosenttiyksikköä ja oli 7,3 % huhtikuussa 2022. Sijoitusasuntolainakannan kasvuvauhti oli vielä reilusti nopeampaa kuin omistusasuntolainakannan. Myös omistusasuntolainakannan (98,7 mrd euroa) kasvuvauhti (3,1 %) hidastui huhtikuussa, mutta vähemmän kuin sijoitusasuntolainakannan.
Sijoitusasuntolainat ovat tyypillisesti pienempiä ja takaisinmaksuajaltaan lyhempiä kuin omistusasuntolainat. Huhtikuussa sijoitusasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 18 vuotta 6 kuukautta, kun omistusasuntolainojen oli 21 vuotta 10 kuukautta. Huhtikuussa uusista asuntolainanostoista pitkien yli 30-vuotisten lainojen osuus oli ennätyksellisen suuri (12 %). Pitkistä yli 30-vuotisista lainoista lähes kaikki olivat omistusasuntolainoja.
Lainat
Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli huhtikuun 2022 lopussa kulutusluottoja 16,8 mrd. euroa ja muita lainoja 18,2 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[1] huhtikuussa 2,0 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi maaliskuusta ja oli 1,8 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 100,5 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 40,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun 2022 lopussa 112,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 103,4 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat huhtikuussa 40 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 0,36 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.7.2022 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme