Finanssiala ry

Uusilla velkarajoitteilla ei saa vaikeuttaa ensiasunnon ostamista

Jaa

Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien liiallista velkaantumista tulee suitsia, mutta keinot eivät saa hankaloittaa ensiasunnon ostamista ja estää työvoiman liikkuvuutta. Valtiovarainministeriön työryhmän lokakuussa ehdottama tulosidonnainen velkakatto voisi tehdä ensiasunnon hankkimisen vaikeaksi etenkin kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeat.

Työryhmän mietintö sisältää useita kannatettavia ehdotuksia, kuten katon asettaminen taloyhtiölainoille ja pienlainayhtiöiden siirtäminen Finanssivalvonnan valvontaan. Sekä kulutusluottojen että taloyhtiölainojen määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.

”Sen sijaan perinteisten asuntolainojen määrän kasvu on ollut maltillista jo useita vuosia”, muistuttaa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Itsekin työryhmässä edustettuna ollut FA peräänkuuluttaa kattavaa kokonaisarviota ehdotusten vaikutuksista. Ehdotuksia on myös täsmennettävä ja tarvittaessa karsittava, jotta niistä saataisiin selkeämpi ja toimivampi kokonaisuus.

Mietinnössä on esitetty vaikutusarvio yhdestä ehdotuksesta, tulosidonnaisesta velkakatosta. Avoimeksi jää, millaisia käytännön vaikutuksia muilla ehdotuksilla olisi.

”Epäselviksi jäävät myös eri ehdotusten yhteisvaikutukset kotitalouksien velkaantumiseen ja kansantalouden kehitykseen. Velkaantumista hillitsevät toimet vaikuttavat usein myös työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, kotitalouksien väliseen tasa-arvoon ja asuntojen hintoihin. Näistä vaikutuksista olisi syytä saada lisätietoa ennen kuin ehdotuksia viedään eteenpäin”, Mattila sanoo.

Mietinnössä ehdotettu tulosidonnainen 450 prosentin velkakatto todennäköisesti kiristäisi luotonantoa. Mattilan mukaan noin 500 prosenttia olisi sopivampi taso, jolla saataisiin hillittyä kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi asuntoluototukseen. Vaihtoehtoisesti velkakatto voisi olla korkeampi ensiasunnon ostajille.

”Velkakatto rajoittaisi ehdotetussa muodossaan asuntoluototusta etenkin pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Muualla maassa vaikutukset olisivat vähäisempiä. Katolla voisikin olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia työvoiman liikkuvuuteen ja asuntomarkkinoihin”, Mattila toteaa.

FA:n mielestä velkakattoa ei pidä ottaa käyttöön ennen kuin positiivinen luottotietorekisteri on toiminnassa ja luotonantajat voivat käyttää kansallisen tulorekisterin tietoja. Lisäksi taloyhtiölainatiedot pitäisi saada huoneistorekisteriin.

Entä varallisuus?

Vaikutusarvioita tehtäessä ja velkaantumisen riskejä arvioitaessa olisi velkojen ohella otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrä sekä sen jakautuminen kotitalouksien kesken. Vain tällä tavoin saadaan oikea käsitys erilaisten riskien vakavuudesta. Suomessa kotitaloussektorin rahoitusvarallisuus on tätä nykyä huomattavasti suurempi kuin velkojen yhteismäärä.

”Vuoden 2019 puolivälissä rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli yli 150 miljardia euroa. Työryhmäehdotusten jatkotyöstössä tämä pitäisi ottaa huomioon”, Mattila muistuttaa.

Lue lisää FA:n lausunnosta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

EU:n kaavailema Basel III -uudistuksen tiukka toimeenpano saattaa heikentää talousnäkymiä entisestään22.11.2019 08:00:00 EETTiedote

Pankkien pääomavaatimuksia muokkaavan lopullisen Basel III -uudistuksen toimeenpano EU:ssa kaipaa viilauksia. Copenhagen Economics -tutkimuslaitos on julkaissut Euroopan pankkiyhdistyksen EBF:n teettämän selvityksen, jonka mukaan EU:ssa kaavailtu toimeenpanotapa merkitsisi pääomavaatimusten tuntuvaa kasvua verrattuna siihen, mitä uudistuksilla alun perin on tavoiteltu. Tämä heikentäisi EU:n asemaa globaaleilla pääoma- ja pankkimarkkinoilla.

FA:n kehitysjohtajaksi Katja Repo – vastuualueina finanssityö, osaaminen ja digitalisaatio21.11.2019 13:07:31 EETTiedote

Katja Repo aloittaa Finanssiala ry:n (FA) kehitysjohtajana 20.1.2020. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat finanssityön ennakointi, osaamisen edunvalvonta sekä digitalisaatioon liittyvä yleiskoordinointi. Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, EMBA Katja Repo on toiminut finanssialan täydennyskoulutusta järjestävän Finvan liiketoimintajohtajana Aalto EE:ssä. Lisäksi hän työskenteli Aalto EE:n digitalisaation johtajana tehtävänään palveluntarjonnan digitalisoiminen ja uusien palveluiden luominen Aalto-yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme