Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia

Oulun yliopiston kaivannaisalan tutkimusyhteisö Oulu Mining School tutkii pohjoisen maaperän luonnonvaroja ja niiden kestävää hyödyntämistä. Kestävän kaivostoiminnan edellytyksiä parantaa vesi- ja rikastushiekkapuolella sensoriteknologian ja monitorointimenetelmien kehittyminen, entistä paremmat datanhallintakeinot sekä automaation yleistyminen kaivostoiminnan eri osa-alueiden välillä. Myös luonnonvesien monitorointi- ja puhdistusteknologiat kehittyvät.

Rikastustekniikassa tutkitaan parhaillaan esimerkiksi energiatehokkaampia hienonnusmenetelmiä sekä tehokkaampaan vedenhallintaan keskittyviä prosessiratkaisuja. Kuitu- ja partikkelitekniikan ryhmässä tutkitaan rikastusjätteen hyödyntämismahdollisuuksia runkoaineiden ja sementin kaltaisten arvokkaiden materiaalien tuotannossa ja suomalaisten rikastushiekkojen potentiaalia sitoa itseensä hiilidioksidia.

Oulun yliopiston kaivannaisalan, ympäristöteknologian sekä kaivostoiminnan historian tutkijat ovat toimitusten haastateltavissa:

Oulun yliopisto, Oulu Mining School kaivannaisalan yksikön johtaja, rikastustekniikan professori Saija Luukkanen, p. 050 465 2982. Kestävä kaivosteknologia. Rikastustekniikka osana kaivostoiminnan arvoketjua, prosessimenetelmäkehitys, erotusprosessien hyödyntäminen primääri- ja sekundääriraaka-aineiden käsittelyssä. Rikastuskemia.

Sovelletun geofysiikan professori Elena Kozlovskaya, puh. 040 8212681. Tutkimuskohteena on sovellettu geofysiikka ja geofysikaaliset menetelmät, jotka ovat tärkeässä roolissa kaivostoiminnan elinkaaren eri vaiheessa aina malmietsinnästä lähtien kaivoksen sulkemiseen ja jätealueiden hallintaan saakka. Geofysikaalisten menetelmien soveltaminen ja hallinta edistävät merkittävästi kaivostoiminnan kestävän kehityksen vaatimusten täyttymistä ja olennaisesti vähentää toimintaan liittyviä riskejä (turvallisuus, ympäristö).

Maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka, p. 040 848 7621, juha.pekka.lunkka@oulu.fi. Tutkimus keskittyy jäätikkösyntyisten sedimenttien kerrostumisympäristöjen, maaperän synnyn ja erityyppisten sedimenttien ominaisuuksien selvittämiseen sovelluskohteina mm. maaperägeologinen malminetsintä ja kaivosympäristöt.

Geologian ja mineralogian professori Kari Strand, puh. 040 725 7025. Tutkimuksen kohteen on kallioperän kehitys, mineraaligeokemia ja erityisenä kohteena sedimenttikerrostumien malmit. Malminetsinnän ja kaivostoiminnan näkökohtia tarkastellaan myös arktisen alueen ilmasto- ja ympäristömuutoksen viitekehyksessä. 

Kaivostekniikan (mining engineering) professori Zongxian Zhang (eng.) puh. 050 355 3755. Kaivostekniikka, räjäytystekniikka, kalliomekaniikka ja kaivosturvallisuus.

Geologian ja mineralogian professori Shenghong Yang (eng.), puh. 050 350 7774. Malminetsintä.

Kiertotalouden professori, teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen, p. 040 588 5904. Teollisuuden ja kaivosteollisuuden rikastushiekkojen ja sivuvirtojen hyötykäyttö, geopolymeerit, betoni. Kaivosteollisuuden ympäristöhaittojen ratkaisut veden ja rikastushiekan kierrättämisestä.

Aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professori, ympäristötekniikan ja heterogeenisen katalyysin dosentti Riitta Keiski, p. 040 726 3018. Kestävät tuotantomenetelmät ja teknologiat, teollisuuden jätevesien ja kaivosvesien puhdistuskäsittely sekä teollisuuden päästöt ja ilmapäästöjen hallinta. Erityisosaamisalueena heterogeeninen katalyysi ja erotusprosessit prosessi- ja ympäristöteknologiana sekä kestävyyden arviointi.

Ympäristötekniikan – erityisesti heterogeeninen katalyysi VOC- ja vesipäästöjen hallinnassa dosentti Satu Pitkäaho, puh. 040 3593434. Typen ja rikin poisto kaivos- ja jätevesistä sekä teollisuuden ilmapäästöjen hallinta.

Vesitekniikan professori Bjørn Kløve, p. 040 594 4514, bjorn.klove@oulu.fi. Vesistöjen piste- ja hajakuormitus, pohjavedet, hydrologia ja hydrauliikka, maankäyttö, kaivosvedet.

Yliopistotutkija Esa Ruuskanen, p. 050 3506653. Tutkimusaiheet mm. ympäristöhistoria, energia- ja kaivoshistoria. Esa Ruuskanen tutkii kaivosteollisuuden ja kaivannaisten merkitystä energiasiirtymille menneisyydessä ja nykyajassa. Outokummun kuparilla (jota käytetään mm. sähköjohdoissa) oli merkittävä osa 1920–1950-lukujen sähköistämisprojekteissa, ja nykyinen globaali energiasiirtymä nojaa täysin kriittisiin metalleihin ja mineraaleihin, ei vain akuissa vaan myös tuulivoimaloiden kaltaisessa massiivisessa infrassa.

Arkeologian professori Vesa-Pekka Herva, p. 050 4620132, vesa-pekka.herva@oulu.fi. Vesa-Pekka Herva tutkii mm. kaivosten vaikeaa kulttuuriperintöä ja kaivoskiistoja. Hän tuntee pohjoisen Fennoskandian nykyiseen kaivostoimintaan liittyvien ristiriitojen historialliset juuret ja kaivostoiminnan kulttuuriset vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Johanna Laukkanen, p. 0294 487067. Kaivosten uusiokäyttö ja erityisesti kaivosvesiä koskevat kysymykset.

Projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Jari Joutsenvaara, p. 0294 487053. Kaivosinfran uusiokäytön asiantuntemus, myös maanalainen fysiikka. Pyhäsalmen Callio Lab.

Projektitutkija Marko Holma, p. 046 920 8781. Geologisten asiakokonaisuuksien asiantuntija, ml. kaivosteollisuus ja malminetsintäteknologiat. Geoterminen energia.

Ellei muuta mainita, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi