Oulun yliopisto

Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia

Jaa

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:2500, ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Kuva: Oulun yliopisto.
Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:2500, ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Kuva: Oulun yliopisto.

Oulun yliopiston kaivannaisalan tutkimusyhteisö Oulu Mining School tutkii pohjoisen maaperän luonnonvaroja ja niiden kestävää hyödyntämistä. Kestävän kaivostoiminnan edellytyksiä parantaa vesi- ja rikastushiekkapuolella sensoriteknologian ja monitorointimenetelmien kehittyminen, entistä paremmat datanhallintakeinot sekä automaation yleistyminen kaivostoiminnan eri osa-alueiden välillä. Myös luonnonvesien monitorointi- ja puhdistusteknologiat kehittyvät.

Rikastustekniikassa tutkitaan parhaillaan esimerkiksi energiatehokkaampia hienonnusmenetelmiä sekä tehokkaampaan vedenhallintaan keskittyviä prosessiratkaisuja. Kuitu- ja partikkelitekniikan ryhmässä tutkitaan rikastusjätteen hyödyntämismahdollisuuksia runkoaineiden ja sementin kaltaisten arvokkaiden materiaalien tuotannossa ja suomalaisten rikastushiekkojen potentiaalia sitoa itseensä hiilidioksidia.

Oulun yliopiston kaivannaisalan, ympäristöteknologian sekä kaivostoiminnan historian tutkijat ovat toimitusten haastateltavissa:

Oulun yliopisto, Oulu Mining School kaivannaisalan yksikön johtaja, rikastustekniikan professori Saija Luukkanen, p. 050 465 2982. Kestävä kaivosteknologia. Rikastustekniikka osana kaivostoiminnan arvoketjua, prosessimenetelmäkehitys, erotusprosessien hyödyntäminen primääri- ja sekundääriraaka-aineiden käsittelyssä. Rikastuskemia.

Sovelletun geofysiikan professori Elena Kozlovskaya, puh. 040 8212681. Tutkimuskohteena on sovellettu geofysiikka ja geofysikaaliset menetelmät, jotka ovat tärkeässä roolissa kaivostoiminnan elinkaaren eri vaiheessa aina malmietsinnästä lähtien kaivoksen sulkemiseen ja jätealueiden hallintaan saakka. Geofysikaalisten menetelmien soveltaminen ja hallinta edistävät merkittävästi kaivostoiminnan kestävän kehityksen vaatimusten täyttymistä ja olennaisesti vähentää toimintaan liittyviä riskejä (turvallisuus, ympäristö).

Maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka, p. 040 848 7621, juha.pekka.lunkka@oulu.fi. Tutkimus keskittyy jäätikkösyntyisten sedimenttien kerrostumisympäristöjen, maaperän synnyn ja erityyppisten sedimenttien ominaisuuksien selvittämiseen sovelluskohteina mm. maaperägeologinen malminetsintä ja kaivosympäristöt.

Geologian ja mineralogian professori Kari Strand, puh. 040 725 7025. Tutkimuksen kohteen on kallioperän kehitys, mineraaligeokemia ja erityisenä kohteena sedimenttikerrostumien malmit. Malminetsinnän ja kaivostoiminnan näkökohtia tarkastellaan myös arktisen alueen ilmasto- ja ympäristömuutoksen viitekehyksessä. 

Kaivostekniikan (mining engineering) professori Zongxian Zhang (eng.) puh. 050 355 3755. Kaivostekniikka, räjäytystekniikka, kalliomekaniikka ja kaivosturvallisuus.

Geologian ja mineralogian professori Shenghong Yang (eng.), puh. 050 350 7774. Malminetsintä.

Kiertotalouden professori, teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen, p. 040 588 5904. Teollisuuden ja kaivosteollisuuden rikastushiekkojen ja sivuvirtojen hyötykäyttö, geopolymeerit, betoni. Kaivosteollisuuden ympäristöhaittojen ratkaisut veden ja rikastushiekan kierrättämisestä.

Aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professori, ympäristötekniikan ja heterogeenisen katalyysin dosentti Riitta Keiski, p. 040 726 3018. Kestävät tuotantomenetelmät ja teknologiat, teollisuuden jätevesien ja kaivosvesien puhdistuskäsittely sekä teollisuuden päästöt ja ilmapäästöjen hallinta. Erityisosaamisalueena heterogeeninen katalyysi ja erotusprosessit prosessi- ja ympäristöteknologiana sekä kestävyyden arviointi.

Ympäristötekniikan – erityisesti heterogeeninen katalyysi VOC- ja vesipäästöjen hallinnassa dosentti Satu Pitkäaho, puh. 040 3593434. Typen ja rikin poisto kaivos- ja jätevesistä sekä teollisuuden ilmapäästöjen hallinta.

Vesitekniikan professori Bjørn Kløve, p. 040 594 4514, bjorn.klove@oulu.fi. Vesistöjen piste- ja hajakuormitus, pohjavedet, hydrologia ja hydrauliikka, maankäyttö, kaivosvedet.

Yliopistotutkija Esa Ruuskanen, p. 050 3506653. Tutkimusaiheet mm. ympäristöhistoria, energia- ja kaivoshistoria. Esa Ruuskanen tutkii kaivosteollisuuden ja kaivannaisten merkitystä energiasiirtymille menneisyydessä ja nykyajassa. Outokummun kuparilla (jota käytetään mm. sähköjohdoissa) oli merkittävä osa 1920–1950-lukujen sähköistämisprojekteissa, ja nykyinen globaali energiasiirtymä nojaa täysin kriittisiin metalleihin ja mineraaleihin, ei vain akuissa vaan myös tuulivoimaloiden kaltaisessa massiivisessa infrassa.

Arkeologian professori Vesa-Pekka Herva, p. 050 4620132, vesa-pekka.herva@oulu.fi. Vesa-Pekka Herva tutkii mm. kaivosten vaikeaa kulttuuriperintöä ja kaivoskiistoja. Hän tuntee pohjoisen Fennoskandian nykyiseen kaivostoimintaan liittyvien ristiriitojen historialliset juuret ja kaivostoiminnan kulttuuriset vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Johanna Laukkanen, p. 0294 487067. Kaivosten uusiokäyttö ja erityisesti kaivosvesiä koskevat kysymykset.

Projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Jari Joutsenvaara, p. 0294 487053. Kaivosinfran uusiokäytön asiantuntemus, myös maanalainen fysiikka. Pyhäsalmen Callio Lab.

Projektitutkija Marko Holma, p. 046 920 8781. Geologisten asiakokonaisuuksien asiantuntija, ml. kaivosteollisuus ja malminetsintäteknologiat. Geoterminen energia.

Ellei muuta mainita, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, p. 050 4344 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi

Kuvat

Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:2500, ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Kuva: Oulun yliopisto.
Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:2500, ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Kuva: Oulun yliopisto.
Lataa
Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:2500, ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Kuva koerikastamon ohjaamosta. Kuva Oulun yliopisto.
Oulu Mining School -tutkimuskeskuksessa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien rikastamon mittakaavassa 1:2500, ja se perustuu Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ympäristön rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Kuva koerikastamon ohjaamosta. Kuva Oulun yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Varhaiskasvatuksen opettajille ja erityisopettajille suuri tarve saamelaisessa varhaiskasvatuksessa – Oulun yliopisto aloittaa koulutukset Inarissa18.5.2022 12:20:00 EEST | Tiedote

Yksi saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimmista haasteista on korkeakoulutetun saamenkielisen henkilökunnan puute. Noin 40 prosenttia saamenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on vailla kelpoisuutta. Erityisen hankala on saamenkielisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien tilanne, sillä heitä ei ole kentällä laisinkaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme