Homepakolaiset ry

Uutinen sisäilmasta oireilevien terapioista hyötymisestä johti harhaan

Jaa

Helmikuussa Suomessa levisi laajalle uutinen, että sisäilmasta sairastuneet hyötyvät terapiasta. Uutisen kohteena olleessa tutkimuksessa ei kuitenkaan saavutettu terapialla tilastollisesti merkittävää hyötyä verrattuna kontrolliryhmään. Oireet eivät vähentyneet, mutta unettomuus ja masentuneisuus lisääntyivät. Jos tutkimustuloksista ei viestitä todenmukaisesti, ratkaisujen löytäminen sisäilmaongelmaan hankaloituu.

Uutinen oli ankka: Tutkimuksessa ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja eri terapiaryhmien ja verrokkiryhmän välille 12 kuukauden seurannan jälkeen. (Kuva: Adobe Stock)
Uutinen oli ankka: Tutkimuksessa ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja eri terapiaryhmien ja verrokkiryhmän välille 12 kuukauden seurannan jälkeen. (Kuva: Adobe Stock)

Helmikuussa moni media uutisoi sisäilmasta sairastuneiden hyötyvän terapiasta. Esimerkiksi MTV kertoi ”yllättävästä tutkimustuloksesta”, jonka mukaan 70 % sisäilmasta oireilevista sai apua terapiasta, ja Keskisuomalainen, Ilkka-Pohjalainen, Mediuutiset sekä Demokraatti kertoivat osan sisäilmasta sairastuneista hyötyvän terapiasta.

Uutisoinnista on voinut saada kuvan, että sisäilmaoireita kannattaisi hoitaa terapioin. Tarkempi perehtyminen uutisoinnin kohteena olleeseen tutkimukseen osoittaa, että kyseisessä tutkimuksessa ei kuitenkaan todettu tällaista.

Homepakolaiset-yhdistys haluaa potilasjärjestönä puuttua aiheeseen, sillä jatkuva terapioiden, huolen ja nosebon perusteeton esiintuonti sisäilmaoireilun yhteydessä vaikuttaa jo käytännön tasolla siihen, miten Suomessa sisäilmasta sairastuneisiin suhtaudutaan ja millaista apua he saavat.

Lähteenä Työterveyslaitoksen TOSI-tutkimus

Median välittämät viestit perustuvat Työterveyslaitoksen tiedotteeseen tuoreesta tutkimuksesta, josta uutisoi myös STT.

Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki -tutkimuksessa (TOSI-tutkimus) selvitettiin, voidaanko psykososiaalisella hoidolla tukea sisäilmasta oireilevien työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työsuojelurahaston, Kelan ja Työterveyslaitoksen rahoittaman tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa sisäilmaoireiluun vaikuttavia tekijöitä ja kehittää kuntoutusmalli työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Tutkimuksessa oli kaksi terapiaryhmää ja yksi verrokkiryhmä

Tutkimuksessa verrattiin kahden eri terapian toimivuutta verrokkiryhmään, joka sai vain tavanomaista hoitoa esimerkiksi omassa työterveyshuollossaan (TAU, treatment as usual). Terapiaryhmistä toinen sai käyttäytymisterapiaa (KBT) ja toinen psykoedukaatiota (PE).

Tutkimukseen osallistui 52 potilasta, joista 44 oli mukana tutkimuksen loppuun asti. Potilaista 17 oli KBT-ryhmässä, 17 PE-ryhmässä ja loput verrokkiryhmässä. Yksi suunniteltu terapiaryhmä, sovellettu rentouttava ryhmäterapia, jouduttiin pudottamaan pois pienen osanottajamäärän vuoksi.

Päätulos: terapia- ja verrokkiryhmien välillä ei eroja

Tutkimuksen ensisijainen vastemuuttuja oli terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQoL), jota käytetään erilaisten hoitojen vaikutuksia tutkittaessa. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin 15D-mittarilla, joka koostuu 15 kysymyksestä, joilla arvioidaan elämänlaatua monilla eri osa-alueilla.

Tutkimuksessa ei saatu tällä mittarilla tilastollisesti merkitseviä eroja eri terapiaryhmien ja verrokkiryhmän välille 12-kuukauden seurannan jälkeen.

Toissijaiset muuttujat antoivat monenlaisia tuloksia

Kummankin terapiaryhmän aineistot yhdistämällä saatiin analyysissa tilastollisesti merkitsevä tulos elämänlaadun kohenemisesta. Mikä elämänlaadun osa-alue tässä painottui ja millainen hoito tähän vaikutti, ei tutkimuksesta selviä.

Hoitojen vaikutuksia selvitettiin tutkimuksessa myös muiden mittareiden avulla. Tarkasteltuja vaikutuksia olivat kemikaaleille herkistyminen, herkistymisen vaikutus elämänlaatuun, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja unettomuus. Missään näistä ei saatu tuloksia. Itseasiassa potilaiden masentuneisuus ja unettomuus lisääntyivät.

Potilaiden työelämätilanteen muutosta ei tutkimuksessa eritelty selkeästi, vaikka tutkimuksen tarkoitus oli kehittää työkykyä ylläpitävä hoito työterveyshuoltojen tarkoitukseen.

Uutisoidut tulokset hyödyistä perustuvat 10 potilaan vastauksiin

Tutkimuksessa toteutettiin osallistuneille myös tyytyväisyyskysely. Sillä kerättiin tietoja hoitokokemuksista ja hoitojen koetuista vaikutuksista 3 kk:n ja vuoden seurantapisteissä. Kolmen kuukauden kokemukset on kerätty heti terapiajaksojen päättymisen jälkeen. Pidemmän aikavälin seuranta on hyödyllinen pysyvien vaikutusten erottamiseksi lyhytaikaisista ja lumevaikutuksista.

Tyytyväisyyskysely tehtiin vain kahdelle terapiaryhmälle, ei verrokeille. Tyytyväisyyskyselyyn vastasi vain osa terapiaryhmiin osallistuneista.

Työterveyslaitos tiedotti, että KBT-ryhmään osallistuneista yli 70 % koki saaneensa apua ongelmaan ja 71 % suosittelisi saamaansa hoitoa muille.

Tämä tulos on poimittu seuraavasti: Kyselystä on otettu KBT-ryhmän vastaukset kolmen kuukauden seurannan kohdalta. Kun KBT-ryhmän koko oli 17 potilasta ja kolmen kuukauden kyselyyn vastasi heistä 14, tarkoitti 71 % yhteensä 10:tä henkilöä. Uutinen terapian hyödyistä perustui tähän lukuun. PE-ryhmän tyytyväisyys oli huomattavasti alempi, ja 12 kuukauden seurannassa kummankin ryhmän kokema hyöty oli laskenut merkittävästi.

Yleensä tämän kokoisten ryhmien perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä hoitojen vaikutuksista. On myös harhaanjohtavaa nostaa esiin irrallisia löydöksiä päätulosten vastaisesti. Tutkimusotoksiin mahtuu aina monenlaisia osumia, mutta todellista vaikuttavuutta voidaan arvioida mm. tarkastelemalla keskiarvoa, eroa verrokkeihin ja seuraamalla vaikutusten pysyvyyttä.

Mitä kymmenen potilaan kokema hyöty oli?

Jos tämä 71 % kuitenkin nostetaan esiin, on kysyttävä: Mihin nämä kymmenen henkilöä olivat tyytyväisiä ja millaisiin asioihin he kognitiivista psykoterapiaa muille suosittelisivat?

Tutkijoilta saamiemme tietojen mukaan osallistujilta ei missään tutkimuksen vaiheessa kysytty, mitä he odottivat hoidoilta ja mihin he niillä toivoivat saavansa apua. Tutkimuksesta ei selviä, odotettiinko terapioista apua esimerkiksi itse oireisiin vai niiden kanssa jaksamiseen. Apua oireisiinhan ei hoidolla saavutettu. Avoimeksi jäi, mitä tämä kymmenen henkilön kokema hyöty oli.

Kognitiivista terapiaa ja psykoedukaatiota saaneista kolmasosa myös koki 12 kuukauden seurannan jälkeen tilanteensa huonontuneen verrattuna aikaan ennen hoitoja.

Erilaisten hoitojen vaikuttavuutta pitäisi pystyä vertailemaan avoimesti

On tärkeää, että sisäilmasta oireilevien työkyvyn tukemiseen haetaan monipuolisesti keinoja.

Moni sisäilmasta sairastunut kokee sairastumisensa vuoksi vastoinkäymisiä esimerkiksi terveyden menetyksen, asuntokauppariitojen, toimeentulohaasteiden ja työelämästä putoamisen vuoksi. Sisäilmasta sairastuneiden on Suomessa vaikea saada lääketieteellistä apua, ja potilaat kohtaavat usein epäuskoa terveydenhuollossa. Terapioillekin koetaan tarvetta − niitä kaivataan mm. sairastumisen aiheuttamien haasteiden kanssa jaksamiseen ja avutta jäämisen kokemusten käsittelyyn.

Tällä hetkellä monia sairastuneita kuitenkin ohjataan erilaisiin terapioihin tarjoamatta lisäksi muuta lääketieteellistä ja kuntouttavaa apua, esimerkiksi tukea työjärjestelyihin. Kun myrkylliselle sisäilmalle altistunut henkilö sairastuu, silloin terveelliset sisätilat ovat ensisijainen hoitomuoto. Monet tarvitsevat silti, varsinkin akuutissa vaiheessa, lääketieteellisiä hoitoja esimerkiksi keuhkosairauksiin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, minkälaiseen apuun rajallisia resursseja käytetään. On tärkeää vertailla, millaiset keinot edistävät parhaiten sisäilmasta sairastuneiden terveyttä, työelämäosallisuutta ja elämänlaatua. Tietoon pohjautuva päätöksenteko vaatii erilaisten keinojen vaikuttavuuden vertailua, mille tutkimusten ja niistä viestinnän tulisi tarjota helposti hyödynnettävä pohja. Päättäjien työ hankaloituu, jos tutkimustuloksista ei viestitä hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti.

Tarkkuutta tuloksista viestimiseen

Sisäilmasta sairastuneet tarvitsevat apua mm. työelämässä ja opinnoissa jatkamiseen sekä asumisratkaisuihin. Lisääntynyt asenteellisuus vaikuttaa nyt käytännön tasolla avunsaantiin heikentävästi.

TOSI-tutkimuksen loppuraportissa todettiin: ”Tutkimuksen havainnot tukevat psykososiaalisen lähestymistavan selvittämistä ja kehittämistä sisäilmasta laaja-alaisesti oireilevien kuntoutukseen”. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tarjoa tälle katetta. Tällainen viestintä lisää sisäilmasta sairastuneisiin kohdistuvaa stigmaa ja hankaloittaa ongelmanratkaisua.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Uutinen oli ankka: Tutkimuksessa ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja eri terapiaryhmien ja verrokkiryhmän välille 12 kuukauden seurannan jälkeen. (Kuva: Adobe Stock)
Uutinen oli ankka: Tutkimuksessa ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja eri terapiaryhmien ja verrokkiryhmän välille 12 kuukauden seurannan jälkeen. (Kuva: Adobe Stock)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Homepakolaiset ry
Homepakolaiset ry
Fredrikinkatu 61 a
00100 Helsinki

http://www.homepakolaiset.fi

Homepakolaiset ry on kansalaisjärjestö, joka toimii ratkaisujen parissa sisäilmasairaiden tilanteeseen liittyen. Yhdistys tuottaa tietoa monialaisesti eri ammattiryhmille. Toiminnan tavoitteena on vähentää sisäilmasairauksien aiheuttamaa kuormaa yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Homepakolaiset ry

Potilasjärjestö Homepakolaiset ry ehdottaa, että WHO:n toimintakykyluokitusta hyödynnetään sisäilmasta sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen.24.2.2020 09:21:00 EETTiedote

Järjestön mukaan WHO:n luokitukseen perustuvat hoito- ja kuntoutuskäytännöt voisivat nostaa sisäilmasta sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen uudelle tasolle jo lähitulevaisuudessa. Luokituksen etuna on sairastuneiden tarpeiden huomiointi kokonaisvaltaisesti. Nykyiset hoitokäytännöt ovat sirpaleisia ja tuloksettomia.

Myös sisäilmasta sairastumisen vuoksi kodittomilla on oikeus asuntoon15.10.2019 14:10:00 EESTTiedote

Homepakolaiset ry muistuttaa asunnottomien yönä, että moni suomalainen on sisäilmasta sairastumisen vuoksi vailla kotia. Sisäilmaongelmien vuoksi sopivaa asuntoa etsivät eivät monesti näy asunnottomuustilastoissa, sillä monella on virallisesti koti, jossa elämistä terveyssyyt kuitenkin rajoittavat. Yhdistys toivoo, että sisäilmakodittomien määrä Suomessa selvitetään ja ryhmälle suunnattua rakentamista aletaan kehittää pian.

Sisäilmasairaiden työelämäosallisuutta voidaan edistää – uusi opas tarjoaa välineitä työpaikoille ja palveluntarjoajille.13.12.2018 11:36:13 EETTiedote

Sisäilmasta sairastumisesta on muodostunut merkittävä syrjäytymisen kierteen riskitekijä Suomessa. Sairastuminen johtaa helposti työelämästä putoamiseen, sillä sisäilmasta sairastuneiden tilannetta ja tarpeita ei tunnisteta eikä osata huomioida työmarkkinoilla eikä työvoimapalveluissa. Uusi opas erittelee nykytilanteen solmukohtia ja tarjoaa niihin ratkaisuja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme